Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni sanoi minulle, että kokee tarvetta tutustua uusiin naisiin
23.11.2017 |
Auttakaa mua ymmärtämään, en tiedä tuliko minulle paha mieli ihan syystä vai onko ajatusmaailmassani vain jotain vikaa.
Yksi aihe johti keskustelussamme toiseen, ja päätyi siihen että mies sanoi haluavansa uusia naispuolisia kavereita. Yritti sitten vielä selitellä asiaa sillä, että on aina kokenut tarvetta tutustua ylipäätään uusiin ihmisiin. Tämän ymmärrän, tykkään itsekin tutustua uusiin ihmisiin. Epäilyttävää siinä olikin se, että piti erikseen mainita ne naiset. En itse koe mitään tarvetta tutustua nimenomaan uusiin miehiin, minulla on jo miespuolisia kavereita. Jos vahingossa sattuisin tutustumaan uuteen mieheen, se olisi tietysti asia erikseen. Hänellä on entuudestaan melko paljon naispuolisia kavereita ja tämä ei ole mulle mikään ongelma.
Omakohtaisesta kokemuksesta ja maalaisjärjellä ajateltuna heteromies ei koe välttämätöntä tarvetta uusille naiskontakteille jos siihen ei liity jotakin uuden etsimistä. Miksi hän haluaisi tutustua välttämättä tutustua häntä seksuaalisesti viehättävään sukupuoleen jos siinä ei olisi taustalla jotakin? Ehkä mä todella olen vain vainoharhainen, mutta tapa miten asia ilmaistiin, jätti epämiellyttävän fiiliksen. Itse hakeuduin nimenomaan (uusien) miesten seuraan vain silloin, kun etsin itselleni mahdollista kumppania tai jotakin seksuaalista.
Lisään nyt tähän vielä sen, että meillä on ollut muutenkin hieman luottamuspulaa viimeaikoina. Muutama kuukausi sitten ulkopuolinen ihminen kertoi minulle mieheni pettäneen minua. Asiasta nousi kamala haloo, ja vaikka saimmekin asian jotenkin selvitettyä, en koskaan saanut sataprosenttista vahvistusta sille, tapahtuiko jotakin oikeasti. Mieheni oli kuitenkin siihen saakka ollut luotettavin ihminen koskaan, joten halusin yrittää päästä eteenpäin ja antaa mahdollisuuden näyttää, että on edelleen luottamuksen arvoinen. Minulla kun ei ollut vedenpitävää todistetta siitä että jotakin todella tapahtui, en halunnut heittää suhdetta samantien roskiin.
Olen tuon tapahtuman jälkeen luonnollisestikin ollut hieman varpaillani ja toivoisin mieheltäni ymmärrystä ja luotettavaa käytöstä. Keskustelu uusista naispuolisista kavereista ei suoranaisesti tuntunut hyvältä, vaan lähinnä herätti vaan lisää epäilystä siitä, olenko hänelle riittävä. Yritin sitten miettiä asiaa toisin päin, ja tulin siihen tulokseen että jos minä olisin sanonut hänelle jotakin tuollaista, olisi ymmärrettävää jos se aiheuttaisi hänessä mielipahaa ja epäilystä.
Kun sanoin hänelle suoraan että minulle jäi paska fiilis, hän hermostui ja sanoi mun olevan syyttä mustasukkainen. Mielestäni hieman kohtuuttomasti sanottu joltakin, joka on juuri ollut epäiltynä pettämisestä. Hän vieläpä vertasi mua exiinsä, ja sanoi että heidän kanssaan oli ongelmaa samasta asiasta. Tästä sain käsityksen, että on ilmeisesti normaalia että naiselle tulee paha mieli jos miehensä sanoo jotakin tuollaista enkä loukkaantunut syyttä. En ymmärrä miksi hän edes seurustelee, jos mielummin juoksisi vapaana ympäriinsä katsellen muita ja tutustuen naisiin. Vertaaminen exiin on ylipäätään yksi ikävimmistä asioista mitä voi toiselle sanoa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä edes kuvittelet olevasi vainoharhainen. Ihan oikeutetusti sulla on paha mieli. Kysy mieheltäsi, mitä tuumaa, jos haluat itsellesi uusia miesystäviä.
Kiitos... Mä itseasiassa taisinkin ohimennen sanoa, että mitä jos minä sanoisin sinulle tuolla tavalla, tai jotain... Vastaus oli muminaa, että "ei mua haittaisi". Joopa joo, epäilen että jos oikeasti alkaisin etsiä itselleni uusia mieskavereita, häntä alkaisi kyllä pidemmän päälle häiritä. Hän on aina peittänyt epävarmuutensa hyvin, vaikka hän ei todellakaan mikään itsevarmin tapaus olekaan.
Jos todella löytää kumppanin joka on kaikkea sitä mitä haluaa, miksi pitäisi väkisin etsiä uusia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Tsemppiä sulle, löydät vielä paremman <3 *halaa*
Kiitos. <3
Välillä tosin pelottaa, etten löydä. Olen aina ollut tykätty ja vientiä oli ennen suhdetta ja sen aikanakin moni on osoittanut kiinnostustaan, mutta jotkin tapahtumat tämän suhteen aikana (kuten nyt tämä ja se pettämis-epäily jota seurasi myöhemmin toinen vähän saman tyyppinen tilanne) ovat jättäneet jo sen verran jälkeä, että minusta on tullut epävarmempi. Olin jo ennen tätä suhdetta hieman hukassa itsetunnon kanssa joka taas johtui ihan muista syistä kuin siitä, etten olisi kelvannut miespuolisille. Nyt pelottaa, että jos lähden niin löydän edestäni vaan lisää samanlaisia tai pahempia...
Totta kai aina on se pelko, et mitä jos ei löydäkään. Mutta a) parempi yksin kuin huonon kanssa b) kyllä sä löydät! Nyt vaan tiukennat kriteerejä, vilkkusilmät ja jännämiehet pois, mieluummin kokematon ja luotettava kilttimies! Jos nyt käytän näita palstan lempitermejä :D Itse löysin ihanan luotettavan miehen seurakunnasta (oikeammin löysin sieltä montakin potentiaalista kunnon miestä), mutta se toki vaatisi tietynlaisen elämänkatsomuksen. Mutta jos et omaa kristillistä ajattelua, niin löytyy myös kunnollisia ei-uskovaisia, heitäkin tunnen paljon. Tsemp!
Vierailija kirjoitti:
Jos olet seurustellut kaksi vuotta miehen kanssa, ja teillä jo nyt on epärehellisyyttä, mahdollista pettämistä, exiin vertailua ja toisiin naisiin "tutustumista, niin lopeta nyt hyvä ihminen tuo suhde! Itse olen mies, ja suhteesi kuulostaa aika kamalalta.
Joo, itseasiassa vasta n. puolitoista vuotta, kavereita kerkesimme olla vajaa puoli vuotta ennen kuin alettiin seurustella... Kyllä mua ahdistaa, että tässä on jo nyt näin paljon hälyttäviä merkkejä mutta jostakin syystä vain silti olen tässä. Luulen, että siksi, että rakastan häntä ja hänessä on niin paljon hyviäkin puolia ja pelkään etten tulisi löytämään toista jossa olisi noita hyviä, arvostamiani piirteitä. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Erottiin, saattaa olla että ehti pettää yhdessäolo aikanakin, en tiedä. Tyhmänä noin vuotta myohemmin otin hänet takaisin, mentiin naimisiin, tehtiin kolme lasta ja sitten jäi kiinni ihan klassissesta pettämisestä (sihteerinsä kanssa). Välissä toki meni 11 vuotta. Mutta siis kyllä olen jälkeenpäin miettinyt, että miten saatoin olla niin s*****nan tyhmä, etten tajunnut tuota tulevaksi.
Onko täällä miehiä paikalla? Useista kommenteista tullut fiilis että ovat naisten käsialaa, vain pari on tunnustanut olevansa mies. Olisi kiva kuulla vähän lisää miesten mielipiteitä asiaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
On mulla ollut tuollaisia tinder-miehiä. Niillä on koko ajan sutinaa ja puhelinta pidetään piilossa, ettei nainen vaan huomaisi, miten monen naisen kanssa sättää.
Nää on sellaisia, jotka jotenkin peilaavat itseään naisen kautta, mitä upeamman ja tyrmäävämmän saavat naisystäväksi, sitä korkeamman statuksen kuvittelevat itse saavuttavansa. Ero ei tunnu pahalta, koska nainen on vain väline seksiin ja statukseen, uusia on maailma pullollaan ja he ovat taas vapaana etsimään makeempaa mimmiä. Ja luulevat itse olevansa kovin nuorekkaita ja vastustamattomia.
Hän ei varmaan ole ehtinyt pettää, mutta jos kurkkaisit monenko kanssa viestittelee, niin järkyttyisit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
On mulla ollut tuollaisia tinder-miehiä. Niillä on koko ajan sutinaa ja puhelinta pidetään piilossa, ettei nainen vaan huomaisi, miten monen naisen kanssa sättää.
Nää on sellaisia, jotka jotenkin peilaavat itseään naisen kautta, mitä upeamman ja tyrmäävämmän saavat naisystäväksi, sitä korkeamman statuksen kuvittelevat itse saavuttavansa. Ero ei tunnu pahalta, koska nainen on vain väline seksiin ja statukseen, uusia on maailma pullollaan ja he ovat taas vapaana etsimään makeempaa mimmiä. Ja luulevat itse olevansa kovin nuorekkaita ja vastustamattomia.
Hän ei varmaan ole ehtinyt pettää, mutta jos kurkkaisit monenko kanssa viestittelee, niin järkyttyisit.
Tiedän, että vika ei ole minussa vaan miehessä jolla on tarve juurikin tuollaiseen toimintaan mitä kuvasit. Silti, vaikka järki sanoo ettei vika ole minussa, tunne sanoo muuta, luonnollisestikin. Tiedän myös että maailmassa on paljon kauniita naisia, mutta ainakin jos muihin ja kaikkiin kehuihin on uskominen, olen itsekin yksi niistä. Monesti olen saanut kuulla häneltä, kuinka hän heti ensitapaamisella ihasteli miten kaunis olenkaan ja miten olen kaikin puolin niin paljon enemmän ja parempaa kuin yksikään hänen exänsä. En edes oikein tiedä mitä enää ajatella tästä koko hommasta...
Mitä viesteihin tulee, meillä on kummallakin täysi lupa käyttää toistemme puhelimia, kuten esim. vastata puheluihin jos toinen ei ole paikalla vastaamassa tai käyttää nettiä tms. Mitään salattavaa ei pitäisi olla. Tosin, nyt kun mainitsit, mistäpä minä tiedän kuinka ahkeraan hän poistelee mahdollisia viestejä ja keskusteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sen (=jonkun muun naisen) kanssa on niin kiva jutella, kun sun kanssa on kaikki asiat jo puhuttu."
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Totta kai mulle itsellenikin on tärkeää, että mulla on kummankin sukupuolisia kavereita. Minulla on itselläni miespuolisia kavereita ja tykkään hengata porukassa, jossa on sekä miehiä että naisia koska juttujen taso on silloin paljon monimuotoisempi. Moni miespuolinen kaveri ymmärtää mua esimerkiksi musiikkimakuni suhteen paljon paremmin kuin jotkut naispuoliset kaverit. Totta kai nuo on tärkeitä asioita, en mä sitä kieltänyt.
Kuten aloituksessa sanoin, miehellä on entuudestaan tosi paljon naispuolisia kavereita, alussa jopa kun en häntä vielä tuntenut sain pikkuisen sellaisen naistenmies kuvan hänestä. Exiä tosi paljon ja naispuolisia kavereita enemmän kuin miehiä. Hänellä on paljon enemmän naiskavereita kuin minulla mieskavereita. Mutta kuten sanottu, ei tämä ole mulle ollut ongelma. Se taas aiheuttaa hämmennystä, että yhtäkkiä, kuin puskista hän ilmoittaa TARVITSEVANSA LISÄÄ naispuolisia kavereita. Mihin ihmeeseen heteromies yhtäkkiä tarvitsee lisää nimenomaan naispuolisia kavereita? Siitä tulee väkisinkin sellainen fiilis, että mies haluaisi katsella ympärilleen, löytää uusia NAIStuttavuuksia, ehkä mahdollisesti jotain muuta kuin mitä hänellä jo on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Määrän lisäämisen funktio on esimerkiksi se, että ihmiset ovat kiireisiä. Mitä enemmän naiskavereita minulla on, sitä useammin pääsen kahvittelemaan naispuolisen kaverini kanssa.
Itselläni oli tänä vuonna sellainen tilanne, että halusin lisää nimenomaan miespuolisia kavereita seuraksi urheilutapahtumiin ja pleikkaria pelaamaan, kun moni vanha kaverini on jumissa pikkulapsiarjessa. En saanut tarpeeksi miesten seuraa, joten siksi tutustuin uusiin miehiin. En pidä tätä mitenkään kummallisena sinänsä. Jos en saisi tarpeeksi naisten seuraa, tutustuisin uusiin naisiin.
t. mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Totta kai mulle itsellenikin on tärkeää, että mulla on kummankin sukupuolisia kavereita. Minulla on itselläni miespuolisia kavereita ja tykkään hengata porukassa, jossa on sekä miehiä että naisia koska juttujen taso on silloin paljon monimuotoisempi. Moni miespuolinen kaveri ymmärtää mua esimerkiksi musiikkimakuni suhteen paljon paremmin kuin jotkut naispuoliset kaverit. Totta kai nuo on tärkeitä asioita, en mä sitä kieltänyt.
Kuten aloituksessa sanoin, miehellä on entuudestaan tosi paljon naispuolisia kavereita, alussa jopa kun en häntä vielä tuntenut sain pikkuisen sellaisen naistenmies kuvan hänestä. Exiä tosi paljon ja naispuolisia kavereita enemmän kuin miehiä. Hänellä on paljon enemmän naiskavereita kuin minulla mieskavereita. Mutta kuten sanottu, ei tämä ole mulle ollut ongelma. Se taas aiheuttaa hämmennystä, että yhtäkkiä, kuin puskista hän ilmoittaa TARVITSEVANSA LISÄÄ naispuolisia kavereita. Mihin ihmeeseen heteromies yhtäkkiä tarvitsee lisää nimenomaan naispuolisia kavereita? Siitä tulee väkisinkin sellainen fiilis, että mies haluaisi katsella ympärilleen, löytää uusia NAIStuttavuuksia, ehkä mahdollisesti jotain muuta kuin mitä hänellä jo on.
Vastasinkin tähän jo tuossa edellisessä viestissä.
t. mies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Niin. On tervettä, että löytyy kavereita kummastakin sukupuolesta ja eihän niitä ystäviä suunnitella. Ihmisiin vain tutustuu, normaaleissa tilanteissa. Esim. tapaa kumppaninsa kavereita ja tutustuu niihin. Lähtee baariin ja tapaa siellä kivan porukan. Mikä taas ei kuulosta ihan normaalilta, on se että pakottaen on tarve löytää itseä viehättävän sukupuolen ihmisiä kavereiksi...
Itselläni on ollut tarve tutustua uusiin miehiin silloin, kun olin vielä sinkku. Kaikki miespuoliset kaverit oli jo todettu kavereiksi, joten luonnollisesti halusin etsiä uusia miestuttavuuksia toivoen, että ehkä löytäisin itselleni miehen. Siksi tuntuu omituiselta, että toinen toimisi tuolla tavalla kun on jo suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Niin. On tervettä, että löytyy kavereita kummastakin sukupuolesta ja eihän niitä ystäviä suunnitella. Ihmisiin vain tutustuu, normaaleissa tilanteissa. Esim. tapaa kumppaninsa kavereita ja tutustuu niihin. Lähtee baariin ja tapaa siellä kivan porukan. Mikä taas ei kuulosta ihan normaalilta, on se että pakottaen on tarve löytää itseä viehättävän sukupuolen ihmisiä kavereiksi...
Itselläni on ollut tarve tutustua uusiin miehiin silloin, kun olin vielä sinkku. Kaikki miespuoliset kaverit oli jo todettu kavereiksi, joten luonnollisesti halusin etsiä uusia miestuttavuuksia toivoen, että ehkä löytäisin itselleni miehen. Siksi tuntuu omituiselta, että toinen toimisi tuolla tavalla kun on jo suhteessa.
Miksi on oikein haluta sekä mies- että naispuolisia kavereita mutta väärin etsiä nimenomaan mies- tai naispuolisia kavereita?
t. mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Määrän lisäämisen funktio on esimerkiksi se, että ihmiset ovat kiireisiä. Mitä enemmän naiskavereita minulla on, sitä useammin pääsen kahvittelemaan naispuolisen kaverini kanssa.
Itselläni oli tänä vuonna sellainen tilanne, että halusin lisää nimenomaan miespuolisia kavereita seuraksi urheilutapahtumiin ja pleikkaria pelaamaan, kun moni vanha kaverini on jumissa pikkulapsiarjessa. En saanut tarpeeksi miesten seuraa, joten siksi tutustuin uusiin miehiin. En pidä tätä mitenkään kummallisena sinänsä. Jos en saisi tarpeeksi naisten seuraa, tutustuisin uusiin naisiin.
t. mies
Oletko siis varattu ja jos olet, millaisessa suhteessa olet?
Jos viitsisit vähän avata ajatusmaailmaasi enemmän, rupesi mietityttämään tuo tarve päästä kahville pelkästään jonkun naisen kanssa, jos on jo suhteessa. Millaisista asioista sinä miehenä puhut sen kaverinaisen kanssa, kun olette kahden?
Pointtini on siis, että kaikkihan me ollaan erilaisia. Minä itse todella harvoin lähden pelkästään sen yhden miespuolisen kaverin kanssa kahville/oluelle/tms, yleensä oma mies on mukana ja yleensä silloin myös tämän kaverimiehen naisystävä on mukana jos hänellä sellainen on, tai ollaan kaikki isommalla porukalla. Siis minä, mies, hänen kavereita ja minun kavereita.
Ja sama juttu on toisinpäin, miesystävälläni ei ole tapana lähteä pelkästään jonkun naisen kanssa ulos. On kuitenkin ollut kertoja, kun on lähtenyt kavereille ja minä en ole ollut mukana, mutta siellä on ollut muita naisia. Joillekin ehkä tämä järjestely on luonnollisempi, joillekin toisenlainen. Koskaan emme ole tästä edes puhuneet, ihan luonnostaan se on meillä näin mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne. Ei varmaan kannata yhtään enempää tuohon käyttää omaa aikaansa.
Oma tulkintani on, että mies on ihan täysi mulkku, joka tahallaan luo sinulle epävarmuutta, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteita. Tai sitten on vaan niin tunnekylmä, että ei edes kykene käsittämään sanojensa ja tekojensa vaikutusta sinuun. Oli miten oli, kumpikin on huono juttu. Lähde. Nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Määrän lisäämisen funktio on esimerkiksi se, että ihmiset ovat kiireisiä. Mitä enemmän naiskavereita minulla on, sitä useammin pääsen kahvittelemaan naispuolisen kaverini kanssa.
Itselläni oli tänä vuonna sellainen tilanne, että halusin lisää nimenomaan miespuolisia kavereita seuraksi urheilutapahtumiin ja pleikkaria pelaamaan, kun moni vanha kaverini on jumissa pikkulapsiarjessa. En saanut tarpeeksi miesten seuraa, joten siksi tutustuin uusiin miehiin. En pidä tätä mitenkään kummallisena sinänsä. Jos en saisi tarpeeksi naisten seuraa, tutustuisin uusiin naisiin.
t. mies
Oletko siis varattu ja jos olet, millaisessa suhteessa olet?
Jos viitsisit vähän avata ajatusmaailmaasi enemmän, rupesi mietityttämään tuo tarve päästä kahville pelkästään jonkun naisen kanssa, jos on jo suhteessa. Millaisista asioista sinä miehenä puhut sen kaverinaisen kanssa, kun olette kahden?
Pointtini on siis, että kaikkihan me ollaan erilaisia. Minä itse todella harvoin lähden pelkästään sen yhden miespuolisen kaverin kanssa kahville/oluelle/tms, yleensä oma mies on mukana ja yleensä silloin myös tämän kaverimiehen naisystävä on mukana jos hänellä sellainen on, tai ollaan kaikki isommalla porukalla. Siis minä, mies, hänen kavereita ja minun kavereita.
Ja sama juttu on toisinpäin, miesystävälläni ei ole tapana lähteä pelkästään jonkun naisen kanssa ulos. On kuitenkin ollut kertoja, kun on lähtenyt kavereille ja minä en ole ollut mukana, mutta siellä on ollut muita naisia. Joillekin ehkä tämä järjestely on luonnollisempi, joillekin toisenlainen. Koskaan emme ole tästä edes puhuneet, ihan luonnostaan se on meillä näin mennyt.
Keskustelen naisten kanssa esimerkiksi ihmissuhteista, deittailusta ja seurustelusta, elämänarvoista, persoonallisuuspsykologiasta, muodista, muotoilusta, kirjallisuudesta, henkisyydestä, politiikasta ja esoteriasta. Miesten kanssa puhun totta kai osittain samoista aiheista mutta myös politiikasta, teknologiasta, oluesta, urheilusta ja tieteestä.
Tämä voi olla kiusallisen stereotyyppistä, mutta ainakin omien piirieni naiset ovat keskimäärin tunneälykkäämpiä ja kiinnostuneempia taiteesta ja ihmissuhteista, ja miehet taas teknisesti älykkäämpiä ja kiinnostuneempia perinteisen maskuliinisista aiheista. Tämä ei ole mikään ehdoton sääntö, mutta jos minulla olisi vain miehiä tai vain miehiä kavereina, jäisin kyllä paitsi monista hyvistä keskusteluista.
En viihdy kovin hyvin isoissa porukassa, ja usein tapaan kavereitani kahden kesken. Näin on riippumatta siitä, olenko sinkku vai sitoutuneessa parisuhteessa. Parisuhteessa ollessani mukaan tulevat toki myös ns. pariskuntatapaamiset, mutta en pidä niistä läheskään niin paljon kuin kahdenkeskisistä keskusteluista lähimpien kavereideni ja ystävieni kanssa.
Olen opiskellut naisvaltaisella alalla, ja kaveripiiristäni enemmistö on naisia. Tapaan jotakuta naista kahden kesken vähintään kerran viikossa. Jos tämä on jollekulle ongelma, hänen ei varmaankaan kannata seurustella kanssani.
t. mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ota muuten tilanteeseen kantaa, mutta kyllä minulla on ainakin tarve sekä mies- että naisystäville. Sukupuoli ei ole mitenkään yhdentekevä asia. Jos kaveriporukkani koostuisi pelkistä äijistä, jäisin aika monista keskusteluista paitsi.
t. mies
Sinä kuulostat fiksulta ja normaalilta ihmiseltä, noinhan ne kaverisuhteet yleensä menevät. Minustakin on naisena mukavaa, että itselläni on kavereina sekä miehiä että naisia. Mutta tuo, että ap:n miesystävä erikseen kertoo haluavansa lisää nimenomaan vastakkaista sukupuolta edustavia kavereita, on outoa. Varsinkin, jos hänellä jo on paljon naisia kavereina (kuten ap kertoi), niin mitä se määrän lisäämisen funktio ylipäätään on?
Niin. On tervettä, että löytyy kavereita kummastakin sukupuolesta ja eihän niitä ystäviä suunnitella. Ihmisiin vain tutustuu, normaaleissa tilanteissa. Esim. tapaa kumppaninsa kavereita ja tutustuu niihin. Lähtee baariin ja tapaa siellä kivan porukan. Mikä taas ei kuulosta ihan normaalilta, on se että pakottaen on tarve löytää itseä viehättävän sukupuolen ihmisiä kavereiksi...
Itselläni on ollut tarve tutustua uusiin miehiin silloin, kun olin vielä sinkku. Kaikki miespuoliset kaverit oli jo todettu kavereiksi, joten luonnollisesti halusin etsiä uusia miestuttavuuksia toivoen, että ehkä löytäisin itselleni miehen. Siksi tuntuu omituiselta, että toinen toimisi tuolla tavalla kun on jo suhteessa.
Miksi on oikein haluta sekä mies- että naispuolisia kavereita mutta väärin etsiä nimenomaan mies- tai naispuolisia kavereita?
t. mies
En sanonut, että se on väärin. Sanoin, että se tuntuu oudolta.
En tiedä luitko koko ketjun, mutta tosiaan muutama kuukausi taaksepäin minulle tultiin kertomaan melko uskottava tarina siitä, että hän olisi pettänyt minua. Tämän jälkeen luottamus on ollut hieman vaakalaudalla - luonnollisestikin -, mutta yritämme kyllä rakentaa sitä takaisin. Nyt se, että hän yhtäkkiä ilmoittaa minulle haluavansa nimenomaan uusia naiskavereita, ei vaikuta suoranaisesti järin hyvältä kun ottaa juuri tapahtuneen huomioon. Tämän kyllä luulisi jokaisen järkeä omaavan tajuavan.
En nyt ala avaamaan sen tarkemmin suhteemme yksityiskohtia tässä, mutta minulla on menneisyyteni takia omat pelkoni ja epävarmuuteni, ja miesystäväni on alusta asti (siis jo ennen kuin edes aloimme deittailla) ollut tietoinen niistä ja ymmärtäväinen ja kannustava.
Se ei tietenkään ole hänen syynsä, että minulla on itseluottamuksessa joitakin aukkoja menneisyyden ja muiden ihmisten (enimmäkseen miesten) takia, mutta parisuhteessahan kuuluu ottaa toinen huomioon ja pyrkiä kunnioittamaan ja kannustamaan toista, eikö?
Minä tiedän hänen epävarmuutensa ja kunnioitan niitä. Häntä on ennen petetty ja vaikka tiedostan ettei se ole minun syyni eikä vastuullani, pyrin käytökselläni vaikuttamaan siihen, että hänellä olisi nyt ja tulevaisuudessa luottavaisempi olo ihmisen kanssa jonka kanssa on. En haluaisi ikinä suotta aiheuttaa hänelle syytä epäillä minua mistään tai tuntea olonsa epävarmaksi kanssani. On ihan luonnollista, että kun tulee petetyksi, ottaa aikansa että oppii jälleen luottamaan ihan noin ylipäätään. En minä ota sitä mitenkään henkilökohtaisesti koska tiedän, että se miten minun luottamukseni on rikottu monesti vaikuttaa minuun edelleen jollakin tapaa ja se on inhimillistä.
Se, että tietää ja tiedostaa kumppaninsa tietyt epävarmuudet ja pelot ja kunnioittaa toista eikä pyri tietoisesti pahentamaan tämän oloa on mielestäni ihan luonnollinen osa parisuhdetta. Se, että hän tietää minun epävarmuuksistani ja ymmärrettävästä pelosta, että onko minua petetty mutta silti sanoo noin, ei mielestäni ole kumppaninsa kunnioittamista parhaimmillaan.
Alue: Aihe vapaa
Jos olet seurustellut kaksi vuotta miehen kanssa, ja teillä jo nyt on epärehellisyyttä, mahdollista pettämistä, exiin vertailua ja toisiin naisiin "tutustumista, niin lopeta nyt hyvä ihminen tuo suhde! Itse olen mies, ja suhteesi kuulostaa aika kamalalta.