Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mieheni sanoi minulle, että kokee tarvetta tutustua uusiin naisiin
23.11.2017 |
Auttakaa mua ymmärtämään, en tiedä tuliko minulle paha mieli ihan syystä vai onko ajatusmaailmassani vain jotain vikaa.
Yksi aihe johti keskustelussamme toiseen, ja päätyi siihen että mies sanoi haluavansa uusia naispuolisia kavereita. Yritti sitten vielä selitellä asiaa sillä, että on aina kokenut tarvetta tutustua ylipäätään uusiin ihmisiin. Tämän ymmärrän, tykkään itsekin tutustua uusiin ihmisiin. Epäilyttävää siinä olikin se, että piti erikseen mainita ne naiset. En itse koe mitään tarvetta tutustua nimenomaan uusiin miehiin, minulla on jo miespuolisia kavereita. Jos vahingossa sattuisin tutustumaan uuteen mieheen, se olisi tietysti asia erikseen. Hänellä on entuudestaan melko paljon naispuolisia kavereita ja tämä ei ole mulle mikään ongelma.
Omakohtaisesta kokemuksesta ja maalaisjärjellä ajateltuna heteromies ei koe välttämätöntä tarvetta uusille naiskontakteille jos siihen ei liity jotakin uuden etsimistä. Miksi hän haluaisi tutustua välttämättä tutustua häntä seksuaalisesti viehättävään sukupuoleen jos siinä ei olisi taustalla jotakin? Ehkä mä todella olen vain vainoharhainen, mutta tapa miten asia ilmaistiin, jätti epämiellyttävän fiiliksen. Itse hakeuduin nimenomaan (uusien) miesten seuraan vain silloin, kun etsin itselleni mahdollista kumppania tai jotakin seksuaalista.
Lisään nyt tähän vielä sen, että meillä on ollut muutenkin hieman luottamuspulaa viimeaikoina. Muutama kuukausi sitten ulkopuolinen ihminen kertoi minulle mieheni pettäneen minua. Asiasta nousi kamala haloo, ja vaikka saimmekin asian jotenkin selvitettyä, en koskaan saanut sataprosenttista vahvistusta sille, tapahtuiko jotakin oikeasti. Mieheni oli kuitenkin siihen saakka ollut luotettavin ihminen koskaan, joten halusin yrittää päästä eteenpäin ja antaa mahdollisuuden näyttää, että on edelleen luottamuksen arvoinen. Minulla kun ei ollut vedenpitävää todistetta siitä että jotakin todella tapahtui, en halunnut heittää suhdetta samantien roskiin.
Olen tuon tapahtuman jälkeen luonnollisestikin ollut hieman varpaillani ja toivoisin mieheltäni ymmärrystä ja luotettavaa käytöstä. Keskustelu uusista naispuolisista kavereista ei suoranaisesti tuntunut hyvältä, vaan lähinnä herätti vaan lisää epäilystä siitä, olenko hänelle riittävä. Yritin sitten miettiä asiaa toisin päin, ja tulin siihen tulokseen että jos minä olisin sanonut hänelle jotakin tuollaista, olisi ymmärrettävää jos se aiheuttaisi hänessä mielipahaa ja epäilystä.
Kun sanoin hänelle suoraan että minulle jäi paska fiilis, hän hermostui ja sanoi mun olevan syyttä mustasukkainen. Mielestäni hieman kohtuuttomasti sanottu joltakin, joka on juuri ollut epäiltynä pettämisestä. Hän vieläpä vertasi mua exiinsä, ja sanoi että heidän kanssaan oli ongelmaa samasta asiasta. Tästä sain käsityksen, että on ilmeisesti normaalia että naiselle tulee paha mieli jos miehensä sanoo jotakin tuollaista enkä loukkaantunut syyttä. En ymmärrä miksi hän edes seurustelee, jos mielummin juoksisi vapaana ympäriinsä katsellen muita ja tutustuen naisiin. Vertaaminen exiin on ylipäätään yksi ikävimmistä asioista mitä voi toiselle sanoa.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne. Ei varmaan kannata yhtään enempää tuohon käyttää omaa aikaansa.
Oma tulkintani on, että mies on ihan täysi mulkku, joka tahallaan luo sinulle epävarmuutta, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteita. Tai sitten on vaan niin tunnekylmä, että ei edes kykene käsittämään sanojensa ja tekojensa vaikutusta sinuun. Oli miten oli, kumpikin on huono juttu. Lähde. Nyt.
Olet kyllä oikeassa. "Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne." Samaa "mottoa" eräs vanhempi, paljon ihmissuhteita kokenut ja nähnyt ystäväni aina sanoo. Ja olen ihan todella nyt siinä kohdassa, kun todella punnitsen ja mietin haluanko jatkaa näin. Olen kuitenkin vielä nuori enkä todellakaan halua joutua katumaan myöhemmin, että tuhlasin aikaani väärään suhteeseen.
Veikkaan, että se on sekoitus vähän kumpaakin. Häneltä puuttuu joskus kyky asettua minun asemaani erilaisissa tilanteissa, sanoo vain että "en ymmärrä koska en itse ajattele noin." Toisaalta taas hän melko varmasti jossakin määrin ymmärtää aiheuttavansa pahaa oloa koska olen sen selvästi ilmi tuonut, joten ehkä hän ei sitten vaan tavallaan välitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne. Ei varmaan kannata yhtään enempää tuohon käyttää omaa aikaansa.
Oma tulkintani on, että mies on ihan täysi mulkku, joka tahallaan luo sinulle epävarmuutta, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteita. Tai sitten on vaan niin tunnekylmä, että ei edes kykene käsittämään sanojensa ja tekojensa vaikutusta sinuun. Oli miten oli, kumpikin on huono juttu. Lähde. Nyt.
Olet kyllä oikeassa. "Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne." Samaa "mottoa" eräs vanhempi, paljon ihmissuhteita kokenut ja nähnyt ystäväni aina sanoo. Ja olen ihan todella nyt siinä kohdassa, kun todella punnitsen ja mietin haluanko jatkaa näin. Olen kuitenkin vielä nuori enkä todellakaan halua joutua katumaan myöhemmin, että tuhlasin aikaani väärään suhteeseen.
Veikkaan, että se on sekoitus vähän kumpaakin. Häneltä puuttuu joskus kyky asettua minun asemaani erilaisissa tilanteissa, sanoo vain että "en ymmärrä koska en itse ajattele noin." Toisaalta taas hän melko varmasti jossakin määrin ymmärtää aiheuttavansa pahaa oloa koska olen sen selvästi ilmi tuonut, joten ehkä hän ei sitten vaan tavallaan välitä.
Muista, että olet itse vastuussa tunteistasi. Muiden ei tarvitse kävellä varpaillaan sinun epävarmuuksiesi ympärillä. Jos et kestä normaalia käyttäytymistä, eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne. Ei varmaan kannata yhtään enempää tuohon käyttää omaa aikaansa.
Oma tulkintani on, että mies on ihan täysi mulkku, joka tahallaan luo sinulle epävarmuutta, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteita. Tai sitten on vaan niin tunnekylmä, että ei edes kykene käsittämään sanojensa ja tekojensa vaikutusta sinuun. Oli miten oli, kumpikin on huono juttu. Lähde. Nyt.
Olet kyllä oikeassa. "Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne." Samaa "mottoa" eräs vanhempi, paljon ihmissuhteita kokenut ja nähnyt ystäväni aina sanoo. Ja olen ihan todella nyt siinä kohdassa, kun todella punnitsen ja mietin haluanko jatkaa näin. Olen kuitenkin vielä nuori enkä todellakaan halua joutua katumaan myöhemmin, että tuhlasin aikaani väärään suhteeseen.
Veikkaan, että se on sekoitus vähän kumpaakin. Häneltä puuttuu joskus kyky asettua minun asemaani erilaisissa tilanteissa, sanoo vain että "en ymmärrä koska en itse ajattele noin." Toisaalta taas hän melko varmasti jossakin määrin ymmärtää aiheuttavansa pahaa oloa koska olen sen selvästi ilmi tuonut, joten ehkä hän ei sitten vaan tavallaan välitä.
Muista, että olet itse vastuussa tunteistasi. Muiden ei tarvitse kävellä varpaillaan sinun epävarmuuksiesi ympärillä. Jos et kestä normaalia käyttäytymistä, eroa.
Just joo. Kaikki kiusaajat, ns. kovien totuuksien laukojat ja muut mulkut perustelevat toimintaansa noin.
Ihminen on itse vastuussa siitä, miten ilmaisee tunteitaan ja toimii niiden seurauksena. Mutta jos toinen käyttäytyy huonosti ja epäempaattisesti kumppaniaan kohtaan toistuvasti, niin ei sitä todellakaan tarvitse sietää ja kestää. Kellään ei ole oikeutta purkaa omaa pahaa oloaan ja alemmuuskompleksejaan toisiin. Se ei ole normaalia käytöstä. Normaalia on kunnioittaa kumppaniaan ja ottaa tämän tunteet huomioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat "miehelläsi"? Onko mies todellakin sinun? Minusta noin voi sanoa vain, tyyliin jos on naimisissa. Muulloin hän on miesystäväsi. Kauanko olette tunteneet?
Mutta vastaus kysymykseesi, kuulostaa sitoutumisongelmaiselta ihmiseltä. Nyt kipin kapin parempaa miesystävää etsimään!
Äh, sori, muotoilin asian huonosti, en ajatellut että tuo voisi olla harhaanjohtava sanavalinta. Emme ole naimisissa. Olemme tunteneet toisemme pian 2 vuotta.
No, tuossa samassa tilanteessa omassa elämässäni se tarkoitti ihan kirjaimellisesti sitä, että miehen piti päästä nussimaan muita naisia. Mutta noilla samoilla sanoilla se silloin minulle ilmaistiin.
Tuntuu paskalta myöntää itselleni, että olen ehkä tuhlannut puolitoista vuotta tässä suhteessa, jos kerran alun alkaenkin hän on ollut epävarma valmiudestaan ja tahdostaan sitoutua. Hänellä on aika paljon exiä ja hypännyt ymmärtääkseni suhteesta seuraavaan aika nopeesti. Joko hän ei ole valmis käsittelemään eroa ja rikkinäistä sydäntä tai sitten hän ei vain koskaan mennytkään rikki vaan oli jo innolla etsimässä uutta naista...
Miten teille sitten kävi? Hänkö kävi vieraissa vai kerkesitkö pistää poikki ennen sitä?
Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne. Ei varmaan kannata yhtään enempää tuohon käyttää omaa aikaansa.
Oma tulkintani on, että mies on ihan täysi mulkku, joka tahallaan luo sinulle epävarmuutta, kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunteita. Tai sitten on vaan niin tunnekylmä, että ei edes kykene käsittämään sanojensa ja tekojensa vaikutusta sinuun. Oli miten oli, kumpikin on huono juttu. Lähde. Nyt.
Olet kyllä oikeassa. "Jos tuntuu paskalta, että on tuhlannut puolitoista vuotta, niin mietipä sitä kuinka pahalta tuntuu kun se onkin viisi vuotta, kymmenen vuotta, jne." Samaa "mottoa" eräs vanhempi, paljon ihmissuhteita kokenut ja nähnyt ystäväni aina sanoo. Ja olen ihan todella nyt siinä kohdassa, kun todella punnitsen ja mietin haluanko jatkaa näin. Olen kuitenkin vielä nuori enkä todellakaan halua joutua katumaan myöhemmin, että tuhlasin aikaani väärään suhteeseen.
Veikkaan, että se on sekoitus vähän kumpaakin. Häneltä puuttuu joskus kyky asettua minun asemaani erilaisissa tilanteissa, sanoo vain että "en ymmärrä koska en itse ajattele noin." Toisaalta taas hän melko varmasti jossakin määrin ymmärtää aiheuttavansa pahaa oloa koska olen sen selvästi ilmi tuonut, joten ehkä hän ei sitten vaan tavallaan välitä.
Muista, että olet itse vastuussa tunteistasi. Muiden ei tarvitse kävellä varpaillaan sinun epävarmuuksiesi ympärillä. Jos et kestä normaalia käyttäytymistä, eroa.
Haha. Kukaanhan ei voi määräänsä enempää kontrolloida tunteitaan ja jokaisella meistä on jonkinlainen vastuu siitä, miten itseämme ilmaisemme. Mä en ole pyytänyt ketään kävelemään varpaillaan epävarmuuksieni vuoksi, mutta odotan kumppaniltani ymmärrystä ja kunnioitusta, mielestäni ihan jokaiseen terveeseen parisuhteeseen kuuluva asia. Toivottavasti olet sinkku.
Vierailija kirjoitti:
Eli mies on jo kyllästynyt sinuun. Jos asutte jo yhdessä, ala katsella omaa kämppää asap.
Ehkä sitten niin, mutta tuntuu kummalliselta sinänsä, kun koko ajan on ihan itse oma-alotteisesti kehumassa, olemme edelleen rakastuneita (hänen puolestaanhan en voi 100% varmasti sanoa, mutta käyttäytyy kuin rakastunut ihminen), seksielämä on kunnossa ja hän on useimmin se joka aloitteen tekee ja niin edelleen.
Tietysti voihan silti olla, että hän käyttäytyisi näin vaikka olisikin kyllästynyt. En vain käsitä miksi joku tekisi niin, kun voisi yhtä hyvin vain lähteä suhteesta ettei tarvitsisi pitää kamalaa showta päällä kaiken aikaa. Vielä sekin, että hän on ollut se jättävä osapuoli valtaosassa entisiä suhteitaan ja lähtenyt vieläpä aika pikaisesti, kun on huomannut ettei homma toimi. Luulisi, että olisi minun kohdalla sama juttu.
Ja joo, asutaan yhdessä. Mutta tämä on alunperin mun kämppä, hän oli se joka muutti mun luo. Eli hän on myös se joka lähtee jos lähtee, en minä ole uutta kämppää etsimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten hän aikoo etsiä uusia naiskavereita?
Ainoa vastaus mitä keksin on Tinder. Luultavasti hänellä on jo siellä profiili, on törmännyt yhteiseen tuttavaanne, pelkää/arvelee jäävänsä kiinni ja nyt sitten petaa valmiiksi keskustelua (=riitaa) joka on tulossa.
pera kirjoitti:
Ihminen ei ole yksiavioinen eläin, se nyt vain kannattaa hyväksyä. Naiset pettävät eri syistä kuin miehet, mutta yhtä paljon. Ehkä tosin eivät aivan suhteen alkuaikoina, koska naisella se liittyy tunnepuolen asioihin. Mies nyt vaan tarvitsee seksuaalista vaihtelua vaikka kuinka rakastaisi omaa naistaan ja mitä nopeammin naiset tämän biologisen faktan hyväksyvät, sitä vähemmän tulee näitä turhia itkuja. Ei kai kukaan sitäkään ihmettele että lemmikkikissa syö hiiren tai linnun nähdessään sen luonnossa? Tai ala syyttämään kissaa siitä.
Ihmisen on ollut aina vaikea hyväksyä biologiaa ja sen asettamia rajoitteita tai seurauksia. Yksi hyvä esimerkki on kuolevaisuus ja toinen on tuo, että ihmisen moniaivoinen vietti on paljon voimmakkaampi usein kuin sopimus, että ollaan yksiavioisia. Ja niin se vain on. Sitä on myös vaikea ymmärtää, jos esimerkiksi itsellään ei ole juuri mitään seksiviettiä eikä tosiaan koe tarpeelliseksi esimerkiksi masturboida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten hän aikoo etsiä uusia naiskavereita?
Ainoa vastaus mitä keksin on Tinder. Luultavasti hänellä on jo siellä profiili, on törmännyt yhteiseen tuttavaanne, pelkää/arvelee jäävänsä kiinni ja nyt sitten petaa valmiiksi keskustelua (=riitaa) joka on tulossa.
Eeei mitään hajua, ei ollut siitä puhetta sen tarkemmin. Sanoi jotain, että jos esim. lähdettäisiin yhdessä ulos (baariin) ja joku naispuolinen ihminen tulisi höpöttelemään, se olisi ihan ok vaikka tarkottaisikin sitä että minä jäisin yksin viereen hiljaa istumaan. Tai että jos hän tapaisi enemmän mun kavereita, niin ei haittaisi tutustua heihin koska "uteliaisuuttaan" haluaisi tietää enemmän, että millaisia kavereita mulla on.
Kyllähän sekin on tutustuttanut mua moniin miespuolisiin kavereihinsa, lähinnä koska olen joskus sattunut olemaan mukana kun käydään jossakin ja siellä on hänen kavereitaan. Alussa toki esitteli mua innoissaan kavereilleen ja sitä kautta tutustuin myös osaan heistä. Eikä mua haittaisi vaikka tuntisi mun kavereita paremmin, tunnen kuitenkin ainakin heidät tarpeeksi hyvin, eivät koskaan tekisi mitään mikä loukkaisi minua.
En usko, että hänellä on Tinderiä. Saan vapaasti käyttää hänen puhelintaan jos tarvitsee, ja eikös Tinder toimi vaan puhelinsovelluksena vai olenko vaan ihan pihalla koko hommasta? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hän aikoo etsiä uusia naiskavereita?
Ainoa vastaus mitä keksin on Tinder. Luultavasti hänellä on jo siellä profiili, on törmännyt yhteiseen tuttavaanne, pelkää/arvelee jäävänsä kiinni ja nyt sitten petaa valmiiksi keskustelua (=riitaa) joka on tulossa.
Eeei mitään hajua, ei ollut siitä puhetta sen tarkemmin. Sanoi jotain, että jos esim. lähdettäisiin yhdessä ulos (baariin) ja joku naispuolinen ihminen tulisi höpöttelemään, se olisi ihan ok vaikka tarkottaisikin sitä että minä jäisin yksin viereen hiljaa istumaan. Tai että jos hän tapaisi enemmän mun kavereita, niin ei haittaisi tutustua heihin koska "uteliaisuuttaan" haluaisi tietää enemmän, että millaisia kavereita mulla on.
Kyllähän sekin on tutustuttanut mua moniin miespuolisiin kavereihinsa, lähinnä koska olen joskus sattunut olemaan mukana kun käydään jossakin ja siellä on hänen kavereitaan. Alussa toki esitteli mua innoissaan kavereilleen ja sitä kautta tutustuin myös osaan heistä. Eikä mua haittaisi vaikka tuntisi mun kavereita paremmin, tunnen kuitenkin ainakin heidät tarpeeksi hyvin, eivät koskaan tekisi mitään mikä loukkaisi minua.
En usko, että hänellä on Tinderiä. Saan vapaasti käyttää hänen puhelintaan jos tarvitsee, ja eikös Tinder toimi vaan puhelinsovelluksena vai olenko vaan ihan pihalla koko hommasta? :D
Niin joo, ja vielä sitä sanoi, että mitäs sitten jos hän vaihtaa työpaikkaa ja siellä olisikin paljon naisia. Hän on miesvaltaisella alalla tosin. No, tuumasin vaan että totta kai ihmiset juttelee toisilleen työpaikalla varsinkin tauoilla eikä siinä mitään. Kuitenkin ystävällisyys ja työkavereiden kanssa rupattelu työajalla on kai vähän eri asia kuin varsinainen tiettyyn henkilöön henkilökohtaisesti tutustuminen joka vaatii suurempaa kiinnostusta ja yhteisiä puheenaiheita? Sekin vielä, että nykyiseltä työpaikalta hän ei tunne muuta kuin yhden (miespuolisen) työkaverin paremmin ja tapaa tätä myös vapaa-ajalla. Mutta jos työkaverit olisivatkin naisia, jokaisen kanssa pitäisi ilmeisesti tutustua oikein henkilökohtaisella tasolla ihan vaan periaatteesta...
Itse en ole koskaan tutustunut yhteenkään työkaveriin niin läheisesti, että oltaisiin kavereita myös vapaa-ajalla. Ei ole kai vain sattunut tarpeeksi omanlaista ihmistä kohdalle ja muutenkin tykkään yleisesti pitää työn ja vapaa-ajan erillään. Siis, jos työpaikalta sattuisi löytymään joku tosi hyvä tyyppi, niin totta kai tutustuisin paremmin ja hengaisin hänen kanssaan myös vapaa-ajalla. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei kyllä oikein hyvältä kuulosta.
Varmaan puhuu asiasta nyt, jotta seuraavan kerran kun saat hänet kiinni jollekin naiselle tapaamisen ehdottelusta iltana, jona hän on "poikien saunaillassa", voi hän kätevästi vedota tähän. "Mähän sanoin että haluun enemmän naispuolisia kavereita, etkö muista???"
Vastakkaisen sukupuolen kanssa saa toki kaveerata, mutta jos sitä pitää salailla, on jotain pielessä.
Selvä keissi, jos tuo vätys ei ole jo pettänyt sinua, niin vika ei ole pettämisen halun saati yrityksen puutteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musta tuota kommenttia suurempi ongelma on se että mies suuttuu ja vertailee exiin kun yrität kommunikoida hänelle pahaa mieltäsi :/ Ja tuo että juttelisi baarissa naisten kanssa vaikka sinä joutuisit istumaan vieressä hiljaa... siis mitä?! En hermostuisi tuosta ensisijaisesti naiskavereiden hankkimisesta mutta muuten kuulostaa siltä että kunnioituksessa on vikaa
Vierailija kirjoitti:
Musta tuota kommenttia suurempi ongelma on se että mies suuttuu ja vertailee exiin kun yrität kommunikoida hänelle pahaa mieltäsi :/ Ja tuo että juttelisi baarissa naisten kanssa vaikka sinä joutuisit istumaan vieressä hiljaa... siis mitä?! En hermostuisi tuosta ensisijaisesti naiskavereiden hankkimisesta mutta muuten kuulostaa siltä että kunnioituksessa on vikaa
Kiitos mielipiteestä. Olen samaa mieltä. Kommunikaatio on suhteessa tosi tärkeää ja meillä tulee nykyään tosi usein näitä tilanteita, että hän täysin kieltäytyy kommunikoimasta kanssani. Sanoin hänelle tänään suoraan etten enää koskaan halua kuulla vertaamista exiin, koska sitten on ihan sama vaikka olisin itsekin yksi heistä. Kielsi, ettei ollut tarkoittanut sitä niin, tietysti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä oikein hyvältä kuulosta.
Varmaan puhuu asiasta nyt, jotta seuraavan kerran kun saat hänet kiinni jollekin naiselle tapaamisen ehdottelusta iltana, jona hän on "poikien saunaillassa", voi hän kätevästi vedota tähän. "Mähän sanoin että haluun enemmän naispuolisia kavereita, etkö muista???"
Vastakkaisen sukupuolen kanssa saa toki kaveerata, mutta jos sitä pitää salailla, on jotain pielessä.
Joo, salailu on kyllä kaikista pahinta. Aina voi valita olla rehellinen. En ymmärrä miksi hän edes salaili asian minulta, en ole koskaan millään tapaa sanonut/antanut olettaa ettei naispuolisia kavereita saisi tavata. Totta kai minua loukkasi, että sanoi lähtevänsä poikaporukalla saunomaan ja kaljottelemaan, illan aikana vaihdettiin vieläpä kuulumiset muttei maininnut mitään tästä naisesta kenen kanssa oli tavannut ja sitten jäljestä päin saankin tietää ettei olekaan ollut siellä, minne sanoi menevänsä.
Aikuisena on kovin vaikea tutustua uusiin ihmisiin vaikka haluaisikin. Kaveripiiriä olisi mukava kasvattaa. Mitenköhän se onnistuisi?
Ap, pidä mielessä se, että suuri osa miehistä on pelkureita, jotka päättävät suhteen siten, että alkavat käyttäytyä huonosti, juoda, pettää jne, jotta tilanne ajautuu naisen kannalta kestämättömäksi ja suhde kariutuu ilman, että miehen täytyy avoimesti ja rehellisesti purkaa tuntojaan ja käsitellä ero. Tässä voi olla ihan vain kyse siitä, että mies on jo lähdössä ja yrittää nyt provosoida sinua reagoimaan sellaisella tavalla, että hänen lähtönsä on oikeutettu.
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena on kovin vaikea tutustua uusiin ihmisiin vaikka haluaisikin. Kaveripiiriä olisi mukava kasvattaa. Mitenköhän se onnistuisi?
No en mä nyt tiedä, sekin kai riippuu minkä ikäinen aikuinen ja missä liikkuu. Me olemme parikymppisiä joten ei uusien tuttavuuksien saaminen ole edes vaikeaa. Tapaa kumppanin kavereita ja sitten taas niiden kavereita, käy välillä ulkona, opiskelee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli mies on jo kyllästynyt sinuun. Jos asutte jo yhdessä, ala katsella omaa kämppää asap.
Ehkä sitten niin, mutta tuntuu kummalliselta sinänsä, kun koko ajan on ihan itse oma-alotteisesti kehumassa, olemme edelleen rakastuneita (hänen puolestaanhan en voi 100% varmasti sanoa, mutta käyttäytyy kuin rakastunut ihminen), seksielämä on kunnossa ja hän on useimmin se joka aloitteen tekee ja niin edelleen.
Tietysti voihan silti olla, että hän käyttäytyisi näin vaikka olisikin kyllästynyt. En vain käsitä miksi joku tekisi niin, kun voisi yhtä hyvin vain lähteä suhteesta ettei tarvitsisi pitää kamalaa showta päällä kaiken aikaa.
Ikävä kyllä aiemmassa suhteessani mies käyttäytyi loppuun asti normaalin rakastavasti ja ihan kuten ennenkin ja sitten jätti. Tuntui kuin olisin tullut huijatuksi kun esitetään normaalia ja siten en osannut edes valmistautua eroon.
Miesystäväni jäi kiinni viestittelystä erään treffipalvelun kautta tutustumansa naisen kanssa. Hän sitten kerran pikkuhiprakassa kertoi, että hänellä on tällainen viestikaveri ja että nainen oli pyytänyt häntä treffeille (nainen ei siis tiennyt että mies ei ole yli vuoteen ollut sinkku), ja mies minulle kirkkain silmin selitti, että haluaisi tuosta naisesta ihan vaan ystävän. Sain nähdä joitakin heidän viestejään, ja todellakin se nainen kuvitteli miehen olevan sinkku.
Olin järkyttynyt, miten paljon asioita miesystäväni oli kertonut tuille naiselle, ja esim kaikki meidän yhteiset matkat oli kertonut muodossa "kävin Lapissa vaeltamassa" ja "kävin New Yorkissa" siis ikään kuin olisi käynyt yksin. Ja nainen oli tietysti vastannut tyyliin "oi, Lapissa on hienoa, olisi joskus kiva katsella revontulia yhdessä kanssasi".
Loukkaannuin ja mies suuttui, kun saatoin epäillä hänestä mitään muuta kuin vilpitöntä uuden ystävänaisen kaipuuta.
Tästä on neljä vuotta ja en voi unohtaa. Että suosittelen pistämään miehen vaihtoon. Tuskallista on ainakin minunkaltaiselleni herkkikselle todeta, että aika on tainnut mennä hukkaan ja koko ajan pelkään, enkö ole tarpeeksi mielenkiintoinen.
Alue: Aihe vapaa
En ota sinun tilanteeseesi sen kummemin kantaa, kun en sitä tunne. Halusin vain tuoda esille, ettei minusta ole sinällään outoa haluta hankkia nimenomaan mies- tai naispuolisia uusia kavereita. Jos epäilet, että tuossa on taustalla jotakin, mistä miehesi ei ole rehellinen, se on tietenkin toinen juttu, mutta itsessään tuossa toiveessa ei ole minusta yhtään mitään ihmeellistä. Olen itsekin halunnut tutustua tänä vuonna nimenomaan uusiin miehiin.
t. mies