Yli 30-vuotiaan naisen ei kannata alkaa opiskella enää uudelle alalle korkeakoulussa, hoitoalaa lukuunottamatta.
Näin se vain on. Valmistuneena voi pahimmassa tapauksella olla jo päälle 35v. Ei sen ikäistä naista kukaan huoli entry level-töihin. Harjoittelupaikatkin voi olla tiukassa.
Vanhemmille alanvaihtajille pitäisi rehellisesti kertoa, että esim. tekniikan ja kaupan aloille ei ole järkeä kouluttautua vanhana, jos ei ole aiempaa alan kokemusta.
Päälle 30v fiksu ratkaisu on hoitoala ja tietysti jos rahkeet riittää, niin lääkis. Mutta sinne voi joutua hakemaan monta vuotta ja se on pois taas työvuosista.
Ensisijaisesti jatkaa siinä jo olemassa olevassa ammatissa, jos uutta haluaa niin ammattiopisto nopein ja paras vaihtoehto, tai täydennyskoulutus. Korkeakoulua kannattaa harkita tarkoin vanhalla iällä, onko hyötyä. Ikäsyrjintä nimittäin on todellisuutta.
T: 37-vuotiaana insinööriksi valmistunut, nuoremmat vievät työpaikat, nyt täystyöllistettynä hoitoalalla
Kommentit (103)
Tiedän yhden naisen joka opiskeli arkkitehdiksi yli nelikymppisenä. Kyllä hän sai töitä jo opiskeluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Töihin päästäkseen täytyy yleensä osata jotakin, ja jos osaa riittävän hyvin pääsee vaikka miten vanhana. Miksi vain opiskelemalla joksikin pitäisi päästä tiettyyn työhön. Paperithan on vain osoitus perslihasten kestävyydestä, joillakin aloilla niitäkin tarvitaan.
Koulutushan vain antaa pohjan sille, että pystyy sitten työlämässä oppimaan ne varsinaiset taidot mitä työssä tarvitaan. Ja luonnollinen polku menee niin, että koulutuksen avulla pääset kesätöihin ja sen jälkeen osa-aikaiseksi ja sitten sinulla alkaakin jo sitä työkokemusta olla, jonka avulla on helpompi päästä eteenpäin.
Mutta miten ihmeessä pääset eteenpäin, jos et pääse niihin kesätöihin etkä entry level hommiin edes aloittamaan? Ei moniakaan hommia voi edes työpaikan ulkopuolella opetella, vaan pitäisi päästä sinne töihin opettelemaan. Mistä sen peräänkuuluttamasi osaamisen hankit, kun et töihin pääse?
Monet naiset eivät mieti loppuun asti sitä ensimmäistä tutkintoaan valitessaan. Ei tarvitsisi myöhemmin katua.
Minä valmistunen insinööriksi ensi vuonna, töissä olen ollut opiskelemallani alalla jo kaksi vuotta. Ikää 41v.
Ensimmäisen harjoittelupaikan saaminen tuotti vähän vaikeuksia mutta kuuleman mukaan samoja vaikeuksia oli myös parikymppisillä opiskelukavereilla.
Omalta kohdaltani voin ainakin sanoa että alan vaihto ja opiskelu "yli-ikäisenä" kannatti.
Totta. Itse opiskelin hoitoalan ammattiin 4-kymppisenä, koska aiemman ammattini työt loppuivat (mitä ei tosiaan voinut aikanaan mitenkään ennustaa). Tällä paikkakunnalla on ylitarjontaa koulutukseeni sopiviin töihin ja olen huomannut, ettei kukaan ole kovin innokas palkkaamaan ikäistäni vastavalmistunutta. Otetaan mieluummin nuoria. Useimmat saavat jalan oven väliin vuorotteluvapaasijaisina ja sellaiseksihan minulla ei ole mitään asiaa, koska siinäkin on vastavalmistuneilla ikäraja.
Se on helppo pistää ikärasismin piikkiin jos ei valmistumisen jälkeen heti löydy töitä, mutta aika moni nuorikin vastavalmistunut kärsii samoista vaikeuksista. Samoin on helppo osoittaa sormella että nuoret vievät työpaikat alanvaihtajien nenän edestä, mutta tosiasia on että ilman mitään syrjintääkin suurin osa paikoista menisi nuorille - onhan nuoria vastavalmistuneita moninkertainen määrä vanhoihin alanvaihtajiin verrattuna.
Hoitoalallakin on vain haittaa jos on ennestään jonkin muun alan tutkinto, varsinkin jos se on korkeakoulututkinto. Itse alanvaihtajana jätän sen pois CV:stä niin paremmin löytyy heti töitä.
Ap tarkoittaa ammattikorkeakoulua eli opistotasoa. Korkeakoulut on sitten erikseen.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ei ole hoitoala ainoa todellakaan. Linja-autokuskit, rakennusnaiset, koneistajat ym kyllä työllistyy. Sieltä vaan paikallisen ammattopiston sivuille valitsemaan kiinnostavin. Ja ei tarvitse käyttää montaa vuotta kouluihin.
Ammattiopiston linjat kestää 3 vuotta eli saman verran kuin amk. Molempia voi tietenkin venyttää keinotekoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ei ole hoitoala ainoa todellakaan. Linja-autokuskit, rakennusnaiset, koneistajat ym kyllä työllistyy. Sieltä vaan paikallisen ammattopiston sivuille valitsemaan kiinnostavin. Ja ei tarvitse käyttää montaa vuotta kouluihin.
Ammattiopiston linjat kestää 3 vuotta eli saman verran kuin amk. Molempia voi tietenkin venyttää keinotekoisesti.
AMK-inssin tutkinto on sen 240op tai 4.5v tavoiteaika. Tradenomi taitaa olla 180op ja 3,5v?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ei ole hoitoala ainoa todellakaan. Linja-autokuskit, rakennusnaiset, koneistajat ym kyllä työllistyy. Sieltä vaan paikallisen ammattopiston sivuille valitsemaan kiinnostavin. Ja ei tarvitse käyttää montaa vuotta kouluihin.
Ammattiopiston linjat kestää 3 vuotta eli saman verran kuin amk. Molempia voi tietenkin venyttää keinotekoisesti.
Paitsi toisen asteen käyneille 1,5-2 vuotta ja harva aikuinen nyt ei ole lukiota tai amista käynyt. Ja amk:ssa opiskelu taas kestää n. 3-4 vuotta, insinööreillä se on 4.
Piti aivan tarkista, että en ole itse tänne jo kirjoitellut, niin on omakin kokemus. Valmistuin keväällä alalta, missä pitäisi olla suorastaan pula työntekijöistä. Jo harjoittelupaikan saaminen oli kovan työn alla, useasta yrityksestä ei edes vastattu takaisin, vaikka kuulemma hyvin opinnoissa menestyneille aina löytyy paikka. No, enempää en yksityiskohta paljasta, mutta valitettavasti aloittaja ei kovin väärässä ole. Kaikille kuitenkin tsemppiä työnhakuun! Tekniikan koulutus on kuitenkin hyvä koulutus ja kaikista naisista(kaan) ei hoiva-alalle tai ns tunnetyöhön ole.
AP:llä on siis objektiivista tietoa? Taitaa kuitenkin olla vain subjektiivista. Eräs koulukaverini ei lähtenyt aikanaan lukioon, vaan meni kauppaoppilaitokseen ja teki jonkin aikaa merkonomin hommia, mutta meni sitten iltalukioon ja sen jälkeen opiskelemaan kieliä yliopistoon. Ja teki pitkän uran peruskoulun kieltenopettajana. Valmistuessaan oli noin 35-vuotias.
Luin tämän vähän liian myöhään. Ehdin jo valmistua KTM:ksi 39-vuotiaana ja työllistyä samaan yritykseen, jossa suoritin työharjoittelun. Hups!
Vierailija kirjoitti:
Näin se vain on. Valmistuneena voi pahimmassa tapauksella olla jo päälle 35v. Ei sen ikäistä naista kukaan huoli entry level-töihin. Harjoittelupaikatkin voi olla tiukassa.
Vanhemmille alanvaihtajille pitäisi rehellisesti kertoa, että esim. tekniikan ja kaupan aloille ei ole järkeä kouluttautua vanhana, jos ei ole aiempaa alan kokemusta.Päälle 30v fiksu ratkaisu on hoitoala ja tietysti jos rahkeet riittää, niin lääkis. Mutta sinne voi joutua hakemaan monta vuotta ja se on pois taas työvuosista.
Ensisijaisesti jatkaa siinä jo olemassa olevassa ammatissa, jos uutta haluaa niin ammattiopisto nopein ja paras vaihtoehto, tai täydennyskoulutus. Korkeakoulua kannattaa harkita tarkoin vanhalla iällä, onko hyötyä. Ikäsyrjintä nimittäin on todellisuutta.
T: 37-vuotiaana insinööriksi valmistunut, nuoremmat vievät työpaikat, nyt täystyöllistettynä hoitoalalla
Oletko kuitenkin päässyt työhaastatteluun?
Höpön pöpön!
Minä aloitin opinnot työn ohella 42 vuotiaana.
Ehdin opiskella 3 kk, kun jo sainkin uuden työn. Palkka nousi 1/4 entiseen verrattuna.
Pieni cv -päivitys on joskus ihan paikallaan!
Ai. Me olemme miehen kanssa kummatkin yli-ikäisiä ja työllistyneet jo opiskeluaikana (ict-ala).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö, ei ole hoitoala ainoa todellakaan. Linja-autokuskit, rakennusnaiset, koneistajat ym kyllä työllistyy. Sieltä vaan paikallisen ammattopiston sivuille valitsemaan kiinnostavin. Ja ei tarvitse käyttää montaa vuotta kouluihin.
Ammattiopiston linjat kestää 3 vuotta eli saman verran kuin amk. Molempia voi tietenkin venyttää keinotekoisesti.
AMK-inssin tutkinto on sen 240op tai 4.5v tavoiteaika. Tradenomi taitaa olla 180op ja 3,5v?
Tradenomi on 210op ja 3,5v on kai tavoiteaika. Itse tein kolmessa vuodessa nelkyttuntista työviikkoa tehden ja lapset kasvattaen. Ei ole rakettitiedettä. Nyt menossa maisteriopinnot, pari vuotta tradenomiopintojen päälle ja on ktm, ei paha :) Työpaikka alalta on jo onneksi taskussa, suuntana vaan paremmat positiot kokemuksen karttuessa ja koulutuksen parantuessa.
Yamk kirjoitti:
Höpön pöpön!
Minä aloitin opinnot työn ohella 42 vuotiaana.
Ehdin opiskella 3 kk, kun jo sainkin uuden työn. Palkka nousi 1/4 entiseen verrattuna.
Pieni cv -päivitys on joskus ihan paikallaan!
Kerrotko miltä alalta sait ilman aiempaa kokemusta uuden työpaikan 3kk opiskeluilla?
Tuo on kyllä niin surullista :-( Kun miettii miten kovan työn takana tuo tutkinto on ja voin vain kuvitella että se on ollut suuri unelma ja haave. Toiveikkaana menee opiskelemaan että pääsee mielenkiintoisiin tehtäviin joista maksetaan palkkaakin. Ja puurtaa sen tutkinnon kasaan, mutta ei kelpaa minnekään :-( Ihan valtavaa haaskuuta monella tapaa, tämä yhteiskunta on ihan sairas kun tällaisille ihmisille ei anneta edes mahdollisuutta näyttää, mihin he pystyvät!