Pikkusisko onkin muun miehen lapsi
Perheessäni on isä, äitipuoli, minä, pikkusisko ja pikkuveli. Minulla on eri äiti, äitipuoli on sisarusteni äiti. Meillä on sama isä, ainakin virallisesti.
Olen tiennyt tästä asiasta jo monta vuotta. Kuulin teini-ikäisenä, kun vanhemmat puhui tästä. Sisko oli silloin alle kouluikäinen. Vanhemmat eivät tiedä, että tiedän. Kuulin isän sanovan, että hän on aina pikkusiskoni isä, vaikka ei olekaan hänen biologinen isänsä. Muuta en kuunnellut, koska hiivin omaan huoneeseeni tuon lauseen kuultuani. En halunnut silloin kuulla enempää. Mutta sen jälkeen aloin ajatella, että niin se todennäköisestin onkin. Äitipuoli on siis jo odottanut siskoa, kun alkoi seurustella isän kanssa.
En ole miettinyt asiaa moneen vuoteen, mutta nyt kun pikkusisko on jo täysikäinen, niin olen ajatellut asiaa enemmän. Hän ei siis itse tiedä tästä mitään, vaan luulee isän olevan hänenkin biologinen isänsä.
Mitä mieltä? Pitäisikö vanhempien kertoa asiasta? Entä miten minä voisin kertoa vanhemmille, että olen tiennyt tästä asiasta?
Kommentit (33)
Täältä löytyy infoa ja selvitystä, miten ja miksi lapselle tulisi kertoa biologisesta vanhemmastaan:
https://www.perheaikaa.fi/jutut/lapsi-perheessa/lapsen-maailma/adoptios…
Lapsella on oikeus tietää adoptiosta
Adoptiovanhemmat saattavat pelätä, että lapsen biologisen taustan käsittely uhkaa heidän asemaansa lapsen vanhempina. Sosiaalityöntekijä Päivi Partasen havainnot kuitenkin osoittavat, että tavallisesti aikuiset adoptoidut kokevat avoimuuden lasta ja adoptiovanhempia yhteen nivovana voimana: ”Lapsi hyötyy siitä, että perheessä käsitellään adoptioasioita. Lapsen psykologinen kiinnittyminen perheeseen on sitä kautta vahvempaa.”
Lapsen molemmat juuret sekä syntymä- että adoptioperheessä ovat osa hänen elämäntarinaansa. Tutkimusten mukaan identiteetin positiivinen rakentuminen edellyttää tietoa omasta alkuperästä. Valokuvien ja pienten tiedonmurusten merkityksellisyys nousee adoptoitujen kertomuksista esiin yhä uudelleen. ”Mitä enemmän on faktaa, sitä vähemmän on mielikuvia”, Reinikainen toteaa.
Kerrot vanhemmillesi, että tiedät ja sanot, että siskon täytyy saada tietää ja aiot kertoa asian. Annat heille mahdollisuuden kertoa itse. Kysyt, miksi eivät ole kertoneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiahan tulee ilmi viimeistään silloin, kun biologinen isä kuolee, itse kuulisin kylläkin aikaisemmin, olisi aikaa sulatella..
Ei tule selville, jos biologista isää ei ole kirjattu mihinkään. Esim. minun tyttären isää ei ole missään kirjoissa tai kansissa tyttären tietojen kanssa.
Siinä on tyttärelle melkoisen kuhmurainen ja itkuinen tie kuljettavana, kun hän yrittää selvittää isäänsä sitten kun aika jättää sinusta. En kenellekään lapselle soisi sellaista tuskan taivalta loppuelämäkseen.
Pölö! Kyllä se tietää kuka sen biologinen isä on, ovat jopa fb kavereita, mut siltikään sen isyyttä ei ole koskaan tunnustettu eikä häntä ole merkitty mihinkään rekisteriin. Saadaan kyllä tietää jos se kuolee, mutta ei mitenkään virallista tietä. Että siinä sulle se "kuhmurainen ja itkuinen tie"
Älä kerro. Vanhempasi ovat yhdessä sopineet että tekevät asian noin. Turha järkyttää siskoa. Ei hän siitä onnellisemmaksi tule. Alkaa vaan turhan takia kokemaan ulkopuolisuutta perheessänne.
Isyys ei ole spermatippa vaan ihmissuhde. Tuo siittäjä ei ole jostain syystä halunnut olla isä. Teidän isänne taas on ottanut lapsen omakseen. Juuri sillä on merkitystä.
MPikkusiskolla on oikeus tietää. Voihan se olla ettei biologinen isä kiinnostakaan, mutta se on hänen valintansa eikä kenenkään muun.
Mitä helvetin väliä, anna olla jos vanhemmat eivät itse halua omista syistään kertoa niin ei sinunkaan tarvitse.
Muuten toi kohtaus oli kuin jostain salkkarien käsikirjoituksesta eli yksi merkittävä paljastuslause ja sitten pohdiskellaan pari jaksoa että pitäisikö kertoa vai ei.
Miksi kertoa, jos vanhemmat eivät ole kertoneet? Se voi olla aikamoinenn järkytys pikkusiskollesi, ja vaikea hyväksyä.
Ei ole sinun asiasi olla totuuden torvi. Ei kuulu sinulle. Täällä ihmiset haluavat draamaa ja säätöä kuin kauniissa ja rohkeissa konsanaan.
Miten parikymppiselle kerrotaan, että se oma isi ei olekaan oikea isä?
Onpahan tämäkin asia nyt kerrottu. Sisko tietää nyt, ettei isä ole hänen biologinen isänsä. Aluksi se meni ihan sekaisin, karkasi kotoa pariksi päiväksi ja halusi muuttaa tätimme luo asumaan. Eniten isä ja äitipuoli järkyttyi siitä, että minä olen tiennyt koko ajan.
Siskon oikea isä on äitipuolen entinen miesystävä, joka on alkoholisti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asiahan tulee ilmi viimeistään silloin, kun biologinen isä kuolee, itse kuulisin kylläkin aikaisemmin, olisi aikaa sulatella..
Ei tule selville, jos biologista isää ei ole kirjattu mihinkään. Esim. minun tyttären isää ei ole missään kirjoissa tai kansissa tyttären tietojen kanssa.
Onko tyttären isä ilmaissut tietävänsä olevansa tyttäresi isä vai oletko kokonaan pimittänyt tämän tiedon häneltä?
Suomessa on isiä joilta on täysin evätty isyys ja jotka odottavat jälkikasvuaan ovelleen. Itse heillä ei ole mahdollisuutta ottaa yhteyttä lapseensa.
Samoin ja kun aloin lukeen tekstiä, niin totesin, että eihän tässä oo mitään järkee. Sitten tarkastin otsikon.