Ei helvetti kun HAJOAN nykyisen koulutuksen kanssa

Amk-opettajana on aika puun ja kuoren välissä, kun samassa ryhmässä on amiskalaisia ja lukion suorittaneita saati sitten, että porukkaan kuuluu myös jo korkeakoulututkinnon suorittaneita ja joskus tohtoreitakin.

Parhaimmillaan opinnoissaan edistyneemmät ja työkokemusta omaavat ovat melkoinen voimavara opetuskeskusteluissa. Heidän oppimistehtävävastauksensa opettavat minuakin.

Mutta aina ei synny sitä keskustelua edes alkeen vertaa ja opiskelijat työskentelevät erilaisissa projekteissa, mistä jonkin yksittäisen "ammattiaineen" opettajalla ei ole oikeastaan mitään tietoa. Sen tietää, että jossain ovat, kun lähiopetustunneilla 40 ihmisestä paikalla on viisi.

Enemmistö opiskelijoista ikäluokkaa 20-24 v sanovat, että liian aikaisin lähdetään tekemään opettelemalla.

Samaa mieltä olen itse. Peruskäsitteet, ajattelumallit, kyky kommunikoida ja vuorovaikutustaidot ovat vähimmäisvaatimus, että joku voidaan tuupata "myyntitehtäviin", "projektipäälliköksi", "tiiminvetäjäksi" jne.

Alan jo hävetä työtäni. Koulutan työmarkkinoille ihmisiä, joilla on usein kyky vaikuttaa vastapuoleen verbaalisesti, mutta onneton kyky saada mitään aikaan. Kun ei osaa.

Yliopistosta valmistuneena sanoisin, että vielä vähemmän oli valmistuessa hallussa käytännön taitoja, kun koko massaluentosysteemi oli syvältä. Vasta pitkään työelämässä oltuani oikeasti tajusin, että miten alkeellista se opetustyö ainakin silloin opiskleuaikana oli. Edessä luentosalissa joku joskus luki ääneen kirjoittamaansa kirjaa.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastaneille <3 Pitkästä matikasta on tulossa ehkä korkeintaan C, todennäköisemmin B, mutta yritän parhaani treenatessani kevään ylppäreihin.

-kutonen&seiska

Kirjoitin pitkästä matikasta b, koska kävin lukion iltalukiossa jossa matikan kurssit oli etäopetuksena. Silti sain läpi yliopistossa matematiikan sivuaineen arvosanalla 3. Usein tarjolla on ns esikursseja, joilla voi kerrata lukion matematiikan tarvittaessa. Älä jätä tuon takia hakematta, ihan varmasti pärjäät!

Niimpä, unohtamatta typeriä ryhmätöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meinaat, että yliopistolla asiat olis jotenkin paremmin? Sama meno, sen voin sanoa.

Toki luennoitsijat ON asiantuntijoita. Se ei menaa, että osaisi tai edes haluaisi opettaa, mutta pakko on.

Joo mutta yliopistossa:

-Ei ole työharjoittelua tai se on palkallinen

-On vielä suurimmaksi osaksi tietokonesalit

-Ei juuri lainkaan ilmene samanlaista tuotetyrkytystä kun AMK:ssa, eli tehtävät saa lähtökohtaisesti tehdä haluamallaan ohjelmistolla

-AMK:ta parempi työllisyys

On sosiaalityössä ainakin kolme harjoittelua, joista yleensä viimeinen on hyvällä tuurilla palkallinen, aina ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin AMK:n nyt syksyllä ja täytyy sanoa ettei lupaukset oikein vastaa todellisuutta.

Introssa sanottiin että koulu käyttää uusinta teknologiaa opetuksessa. Käytännössä luokissa on videotykit ja opettajalla tietokone ja kaikki muu on hankittava itse. Jopa tietokonesalit on purettu. Kun pisteenä i:n päälle, kaikki tehtävät on varta vasten suunniteltu niin että maksullisia ohjelmia on pakko käyttää. Muotoseikkojen takia ilmaisohjelmat ei tule kysymykseen.

Ulkopuoliset asiantuntijat pitämässä vierasluentoja ei ole toteutunut kertaakaan missään muodossa ainakaan kahteen vuoteen.

"Loistava työllisyys" tarkoittaa että harjoittelut tehdään ilmaiseksi ja noin neljäsosa työllistyy alalle puolen vuoden sisällä valmistumisesta.

"Ammattitaitoiset, asiantuntevat luennoitsijat" tarkoittaa yleensä että on tuntiopettajana vailla mitään pedagogisia pätevyyksiä. Kaksi tai kolme on pitkän linjan opettajia mutta ne ei ole nähnyt varsinaista työelämää vähintään 15 vuoteen.

Sitten "opetus". Tunnit on vedetty niin minimiin kun vain voi ja siitäkin saa tarpeeksi usein sähköposteja että tietyt luennot on peruttu.

Täällä ollaan ihan kun jossain säilytyspaikassa. Tärkeämpää koululle näyttäisi olevan se että saa mahdollisimman monelle päättötodistukset kun se että valmistuu oikeasti ammattitaitoisena.

Onko oikeasti "pakko" vaihtaa yliopistoon?

AMK on edistyneemmälle opiskelijalle oikeasti ihan päiväkoti. Se on suunnattu ammattikoulusta tuleville ja sehän on tiedossa että amiksen käyneellä on melkoinen kuilu yleissivistävässä osaamisessa lukion käyneeseen.

Lukiolainen opiskelee kolme vuotta esimerkiksi matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, englantia jne. mitä nyt yleensä esimerkiksi insinöörialoilla paljon tarvitaan. Amiksen käynyt käy samoista aineista lyhyen kertauksen peruskoulutasolla. Puhumattakaan siitä, että lähtötaso peruskoulun jälkeen amiksen ja lukion välillä tapaa olla jo valmiiksi erilainen.

Jos oikeasti haluaa haastetta ja akateemista opetusta, niin yliopisto on oikea paikka. AMK:ssa oppiminen on suurimmaksi osaksi sitä, että asiasta opetellaan kurssin koetta varten ulkoa tietyt asiat, jotka opettaja kertoo etukäteen ja jotka osaamalla koe menee hyvin.

Sitten on nelosta ja vitosta opintorekisteri täynnä ja kun valmistutaan niin mitään omalta alaltaan ei ymmärretä kuitenkaan yhtään syvällisemmin, hyvä että perusasiat on edes saatu pidettyä mielessä.

En tiedä missä AMK:ssa olet opiskellut, mutta itse olen valmistunut ammattikoulusta sekä lukiosta (eri aikoihin) ja opiskelu AMK:ssa oli todella vaativaa, eikä numeroita todellakaan jaettu niin, että opintorekisterissä olisi ollut vain "nelosia tai vitosia". Minä opiskelin 3,5 vuotta ihan täysillä ja sain sen takia hyvän todistuksen. Aivan varmasti AMK opetuksessa on eroja, eri koulutuspaikkojen sekä alojen välillä, mutta on täysin kohtuutonta yleistää, että näin olisi joka paikassa. Meillä ei ainakaan koskaan luennoitsija kertonut mitä tentissä tullaan kysymään ja tentit olivat laajoja, joissa tuli osata soveltaa koko kurssilla opittua myös rajojen ulkopuolelle. Yliopisto ja AMK tähtäävät täysin erilaisiin työvirkoihinkin, yliopisto on enemmän tieteen ja AMK käytännön läheistä. Tosin ylempi AMK eroaa vielä alemmasta tutkinnosta tieteellisyydellään. AMK ei ole yhtään sen huonompi tai parempi, kuin yliopisto ja toisinpäin.

Oletko Kaakkois-Suomen amk:sa? Sielä tuli nyt voimaan BYD-tekniikka. Bring your own device. Ovelasti tiedotteen sanat muotoiltu mahd. diplomaattiseksi. Opintolainasta saa läppärin ostettua yms. Itse vaihdoin teinipuolelta monimuotoon, kun sielä teinipuolella oli tyyppejä, jotka ei kommunikoinu tmv. vuorovaikutusta muiden kuin omien kavereiden kanssa. Miten tälläiset pärjää työelämässä, jossa on tultava kaikkien kanssa toimeen, eikä työkavereita voi pääsääntöisesti valita? Aikuispuolella oli ihan eri meininki. Läppä lentää, opettajan kysymyksiin uskalletaan vastata jne. 

abistress kirjoitti:

Missä AMK:ssa olet ap?

Itselläni on haku korkeakouluun edessä keväällä, ja olen kahden vaihella AMK:n ja yliopiston välillä. Olen myös miettinyt tuota, että onko AMK itselleni liian helppo paikka, kuten kirjoittaja nro 5 sanoo. Olen kiitettävin arvosanoin valmistuva lukiolainen (pakollisten rivi tähän mennessä E,E,L), mutta hieman epävarma siitä, että riittääkö pitkän matematiikan osaamiseni DI-opintoihin. Kävin pitkän matikan kaikki kurssit vuodessa, ja ehkä siksi osaaminen on osittain vähän hataraa, kun välillä paahdoin kolmea matikkaa samassa jaksossa. Matikan siis kirjoitan keväällä vasta, sekä ylimääräisen kemian. Koulumme ylityöllistetty ja -stressaantunut opo ei oikein osannut auttaa, hän vain sanoi että mene AMK:hon jos yliopisto pelottaa. Minulla ei oikein ole ketään korkeakoulutettua lähisukulaista, jolta kysyä neuvoa tai muuten keskustella koulujen eroavaisuuksista :( Nyt vielä on stressi siitä, että kun saa ekaan hakuun ensikertailaiskiintiön, ja jos käytänkin sen AMK:hon, johon pääsisin aiempien vuosien pisteiden perusteella ihan helposti sisään.

Mene yliopistoon/teknilliseen, sulla riittää paukut sinne etkä tule katumaan. Älä hukkaa vuosia amk:hon sillä olet pärjännyt noin hyvin lukiossa. Fysiikka/matikkapohjaiset teknillisessä haastavampia, kemia ja tietotekniikka jo iisimpää, tuotantotaloudessa opiskellaankin sitten jo myös kaupallisia. Tutustu ko.opinto-oppaisiin, ja hei kyllä niistä kursseista läpi pääsee vaikeimmistakin, vaatii työtä, mutta jos olet handlannut lukion pitkät matikat keskivertohyvin vuodessa(!) niin en usko että tulee yliopistossa ongelmaa. Tosin matikka teknillisessä menee jo asteen verran syvällisemmäksi ihan peruskursseillakin, eli siinäkin on jo tekemistä, joten mieti opintosuuntaa tarkkaan teknillisen sisällä. Mutta ehdottomasti suoraan DIksi, tulet huomaamaan ettet kadu ja työllistyminen/palkka ok kunhan vain löydät sen sinulle sopivan opintosuunnan (kemia, ympäristö, kone, arkkitehtuuri jne..)

Vierailija kirjoitti:

Kiitos kaikille vastaneille <3 Pitkästä matikasta on tulossa ehkä korkeintaan C, todennäköisemmin B, mutta yritän parhaani treenatessani kevään ylppäreihin.

-kutonen&seiska

Hae ehdittomasti yliopistoon/teknilliseen ensisijaisena ja tee kaikkesi pääsykokeessa, valmistaudu hyvin. Sinulla on hyvät mahdollisuudet päästä sisälle ja ehdottomasti mene jos pääset. AMKvoi olla sitten varalla, sinne nyt ainakin pääset. Mutta sinuna hakisin jopa uudelleen yliopistoon jos ei ensimmäisellä kerralla onnistu/tai erillishauissa AMK-insinöörin suorittamisen jälkeen. Työelämässä mahdollisuudet niin paljon paremmat DI-papereilla. Ja opiskelussa+opiskelijayhteisössä eroja huimasti! Terv, nähnyt molemmat puolet.

abistress kirjoitti:

Missä AMK:ssa olet ap?

Itselläni on haku korkeakouluun edessä keväällä, ja olen kahden vaihella AMK:n ja yliopiston välillä. Olen myös miettinyt tuota, että onko AMK itselleni liian helppo paikka, kuten kirjoittaja nro 5 sanoo. Olen kiitettävin arvosanoin valmistuva lukiolainen (pakollisten rivi tähän mennessä E,E,L), mutta hieman epävarma siitä, että riittääkö pitkän matematiikan osaamiseni DI-opintoihin. Kävin pitkän matikan kaikki kurssit vuodessa, ja ehkä siksi osaaminen on osittain vähän hataraa, kun välillä paahdoin kolmea matikkaa samassa jaksossa. Matikan siis kirjoitan keväällä vasta, sekä ylimääräisen kemian. Koulumme ylityöllistetty ja -stressaantunut opo ei oikein osannut auttaa, hän vain sanoi että mene AMK:hon jos yliopisto pelottaa. Minulla ei oikein ole ketään korkeakoulutettua lähisukulaista, jolta kysyä neuvoa tai muuten keskustella koulujen eroavaisuuksista :( Nyt vielä on stressi siitä, että kun saa ekaan hakuun ensikertailaiskiintiön, ja jos käytänkin sen AMK:hon, johon pääsisin aiempien vuosien pisteiden perusteella ihan helposti sisään.

Hae korkeakouluun tai yliopistoon! Pärjäät kyllä! T. Lukion opettaja

Itse opiskelin amkssa insinööriksi ja sain 4 ja 5. Sen jälkeen erillishaussa DIksi, ja taas 4 ja 5. Nyt kolmas tutkinto menossa KTMksi ja taas saan 4 ja 5. DI ja KTM tutkinnot suoritan/suorittanut samalla vakityössä, haastava asiantuntijatyö, käyden joten ajattelu myös kehittynyt työelämän myötä. Tämä helpottanut tietyissä aineissa (ei matemaattiset vaan muut soveltavat) vastaamista ja kokonaiskuvaa. Ja koska ensimmäinen tutkinto oli insinööri amk niin työllistyminen oli "helppoa" ja sen myötä työpaikat + palkat olleet mieluisia ettei ole kannattanut jäädä kokopäiväopiskelijaksi enää myöhemmissä tutkinnoissa vaan tehdä ne työn ohessa "harrastaen". Samalla on voinut viedä elämää eteenpäin mm.hankkimalla asunnon (asuntolainan) jne. Eli polkuja on monia. Mutta lopputulos itsellänikin se että yliopistotasoinen koulutus ja ooiskelun laatu vasta tuntuu siltä että ajankäytöllä on merkitystäkin. Sanomattakin siis selvää että työpaikan järjestämät parin päivän konsulttiläppä-koulutukset... Hohhoijjaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä lopetin kesken AMK-opinnot samantapaisista syistä ekan vuoden jälkeen. Teoriaopetus oli vanhanaikaista ja niin simppeliä että siitä olisi kuudesluokkalainenkin selvinnyt. Käytäntöä harjoiteltiin paljon mutta se oli itseään toistavaa ja yksinkertaista koska sellainen työn luonne on (opiskelin bioanalyytikoksi eli näytteenottoa). Tutkinnosta oli tehty väkisin isompi laittamalla pakollisia "sivuaineita" muissa kaupungin AMK:issa, mutta näistä ei ollut mitään hyötyä oman osaamisen kannalta. Siellä ihmiset istuivat jotain taidehistoriaa lukemassa sivuaineina, mistä vaan helpolla pääsee. Ilmaiset harjoittelutkin olisi tosiaan tullut kuvaan mukaan jos olisi opintoja vielä jatkanut.

Päätin sitten että ei, minä haluaisin kyllä jotain älyllistä haastetta. Jos koulutus olisi ollut lyhyempi eikä pöhötetty turhalla muka korkeakoulututkinnoksi, olisin voinut sen käydäkin loppuun mutta ei niin kuin se oli. Vaihdoin lukemaan biokemiaa yliopistolle sitten.

Olen bioanalyytikko ja FT luonnontieteiden puolelta. Tällä kokemuskombolla uskallan sanoa, että bioanalyytikon työ on paljon muutakin kuin näytteenottoa. Itse olen töissä isossa kemian laboratoriossa ja näytteenottoa on ehkä 5-10 % työajasta, jos sitäkään. Kivaa vaihtelua. Työ on vastuullista, monipuolista ja kolmivuorotöissä palkka on ok. Ja ennen kaikkea töitä riittää. Meidän vuosikurssilla oli useampi työtön biokemisti uudelleenkouluttautumassa, joten onnea valitsemallasi tiellä (ihan vilpittömästi siis) :) Itse tein AMK-tutkinnon juurikin huonon työtilanteen vuoksi enkä ole katunut. Koulu itsessään oli välillä pakkopullaa, mutta töissä on pääsääntöisesti oikeinkin mukavaa, haastavaa eikä tällainen helposti kyllästyvä "yliopistosnobikaan" pääse pyörittelemään akateemisia silmämuniaan.

Yllättävän monella korkeakouluopiskelijalla on edelleen konservatiivinen käsitys, että oppiminen tapahtuu tällä tavalla: kun opettaja kertoo asiat, minä opin. Oma asenne ja vastuu omasta oppimisesta on kaikkein olennaisinta. Oppiminen tapahtuu oman pään sisällä. Toisilla asioiden ymmärtäminen vie enemmän aikaa, toisilla vähemmän. Pitää olla valmis satsaamaan paljon myös itse.

Jos opiskelet esim. tietotekniikkaa tai media-alaa, joissa ohjelmistosovellukset ovat opiskelun perustana, eikö ole täysin luonnollista, että käytät omaa läppäriäsi opiskelussa. Omat läppärit ovat nykyisin käytössä myös lukioissa, joten jatkossa tuskin kukaan enää ihmettelee, miksi korkeakouluissakin lähdetään tästä lähtökohdasta.

Kannattaa myös seurata korkeakoulujen rahoituksista käytävää keskustelua. Korkeakouluilla ei ole rajattomia opetusresursseja käytössä. Viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat olleet suuria. Tämä vaikuttaa paitsi lähiopetuksen määrään myös siihen, millaista teknologiaa on mahdollista hankkia opetuksen tueksi. Rahoitussyistä myöskään ulkopuolisia asiantuntijoita ei voida nykytilanteessa palkata.

Myös tätä kannattaa miettiä: miksi juuri ne opiskelijat, jotka eniten tarvitsisivat lähiopetusta oman oppimisensa tukena, ovat paljon poissa lähiopetustunneilta. Usein kovinta kritiikkiä opetuksen laadusta antavat juuri nämä.

Lähettäkää hyvät ihmiset palautetta ja postia opetushallitukselle. Vähintä mitä voitte tehdä on lehtikirjoitus.

Oppilaitoksilta on viety resurssit pois ja niillä vähillä resursseilla ei kunnollista opetusta saada aikaiseksi. Rahaa tarvitaan lisää, sitä ennen ei opetus parane.