Käsi sydämelle - kuinka monen on aivan pakko
ottaa lapset mukaan kauppaan?
Siis olet yksinhuoltaja tai mies ei asu kanssasi?
Kyllä lapsiperheet on vaan totuttaneet itsensä siihen että koko perhe käy kaupassa. En minä lapsena käynyt äitini kanssa ikinä kaupassa, joskus isompana asioilla.
Jättäkää lapset isille tai mummoille jos ne ei osaa käyttäytyä kaupassa. Kärryssä sisällä jos näen yhdenkin riiviön, ilmoitan kauppiaalle ja teen ihan hirveän numeron asiasta. Pistän kunnan terveysviranomaiset ko. perheen kimppuun vähän opastamaan.
Kommentit (29)
kun mies on työmatkoilla. Ei ole tukiverkostoa täällä päin.
Ehkä kerran kuussa menemme kuitenkin yhdessä kauppaan koko perhe, ihan tietoisesti. Koska silloin teemme loistavia ostoksia, kaappi täynnä herkkuja...
Kun minä käyn yksin, niin teen vain välttämättömimmät. Jos mies käy yksin, niin sitten ei tule niitä välttämättömiä ollenkaan, vain pelkkiä herkkuja. Eikä siinä ole järkeä, että minä menen ensin tunniksi kauppaan ja sen jälkeen mies menee toiseksi tunniksi sinne kauppaan.
Yhdessä tehdään ja yhdessä eletään.
Taitaa ap:n lapsista tulla aikas säkissä kasvaneita.
Jos miehellä ei satu sopivasti olemaan vapaata arkipäivää, joudun ottamaan lapsen mukaan. Ketään muuta ei ole, jolle lapsen voisin jättää, tai siis on, mutta on vähän pitkä matka viedä poika kolmensadan kilometrin päähän hoitoon...
(Mutta silti ei tulisi mieleenikään koskaan laittaa häntä istumaan muualle kuin istuinosaan. Kun siitä kasvaa pois, joutaa kävellä, vaikka valjaissa, jos ei muuten vierellä pysy.)
Mää menen kauppaan koko perheen voimin. Mies kuljettaa kärryjä, vauva on istuimessa ja esikoinen istuu kengät jaloissaan häkissä (tai seisoo) ja minä lappaan tavaroita kärryihin.
Suositukset on suosituksia. Ei laki. Me kannetaan lapset autoon ja autosta kannetaan kauppaan. Ostosten jälkeen voi lapset kävellä.
ei se mitään herkkua ole mutta oppivat käyttäytymään julkisilla paikoilla. miten ihminen muuten oppii?
mitä käy lapsille jos heidät aina suljetaan kuplaan ja jätetään pois ulkomaailmasta?!
et varmasti ole ajatellut asiaasi loppuun asti. lapset ovat kansalaisia siinä missä muutkin
ja jos sinua lapset niin kovasti hiertää parempi että vaihdat keskustelupalstaa!
ellei mennä koko perhe. Tosin menen kyllä lapsenkin kanssa joskus mutta mieluiten yksin..
Ei tosiaan ole mummoja tuossa naapurissa lapsia vahtimassa, ja mies tulee joka ilta kotiin vasta seitsemän jälkeen, niin että illallisten jälkeen olisin vapaa lähtemään kauppaan n. klo kahdeksan illalla, jolloin jo olisikin kyllä nukkumaanlaittoaika ja tekee mieli itsensä rentoutua. Muiden ihmisten on vaan pakko sietää mun muksuja kaupassa, enkä pyytele sitä mitenkään anteeksi. Ei ne kyllä missään kärryssä istu (vaan juoksevat törmäilemässä kanssaihmisiin ja muutenkin tuhoamassa kauppaa ja keräämässä paheksuvia katseita).
ellei sitten jätä autoon odottamaan!!!!
-> Hui kauhistus, taas on av:lla pitkä ketju siitä kun lapsi oli yksin autossa parkkipaikalla/parkkihallissa
en ymmärrä miksen hoitaisi kauppa-asioita kolmen lapsen kanssa päivällä kun mies on töissä. Kaupoissa on melko hiljaista aamupäivisin, ei jonoja kassalla.
Hölmöä olisi lähteä vaikka koko porukka kaupaan miehen tultua töistä. Hän tekee muutenkin pitkiä työpäiviä. Mielestäni on minun osuus kodin hoidosta hoitaa lapset päivisin, pestä pyykit, käydä kaupassa ja laittaa ruokaa. Tietysti on tilanteita, etten ehdi, jaksa tai pääse kauppaan. Tai olen jo käynyt ja unohtanut jotain, silloin mies käy töistä tullessa.
Lasten kanssa on ihan kiva käydä kaupassa, kun eivät ole väsyneitä. Jokainen saa usein myös valita hevi-tiskiltä haluamansa. Näin olemme tutustuneet myös uusiin hedelmiin. Ja miehelle jää sitten aikaa olla lasten kanssa illalla, jolloin minä saan tehdä jotain omiani.
Minä hoidan suurimman osan viikon ruokaostoista kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa. Mielummin vietän sitä " omaa" aikaa jossain muualla kuin ruokakaupassa.... ja eipä sitä lapset opi ihmisten ilmoilla olemaan jos ne aina sivuun työnnetään. Minun ei ole kertaakaan tarvinut lasta kärryyn nostaa, enkä voisikaan koska silloin ei meidän perheen ruokaostot mahdu kyytiin. Silti minulle on melko saman tekevää jos joku lastaan kärryissä kuljettaa, likaa tulee kärryyn paljon muualtakin. En ymmärrä miten jotkut jaksavat tästä jatkuvasti jauhaa. Tuokin nykyajan ihme asenne ettei lapset saisi olla enää mukana missään, kummallista! Kyllä meillä lapset joskus kaupasta tavaraa pyytelevät, joskus jopa suutahtavat, vaan siinähän oppivat ettei aina kaikkea saa ja kiukkua mahtuu maailmaan! 98 % ostosreissuista sujuu silti rauhallisesti ja mukavasti, vaikka lapset eivät niitä rauhallisimpia olekkaan. Johtuisiko siitä että ovat oppineet mukana olemaan?
ap:n mielestä äidin se kuuluisa " oma aika" pitää käyttää ruokakaupassa....:-)
Samoin pankkiin, kahvilaan jne, aina kun se on mahdollista. Lasten on hyvä oppia pienestä asti normaaliin elämään. Pienet (tai isommatkaan) kiukuttelut ei haittaa yhtään. Meidän 3 lasta kyllä osaa käyttäytyä oikein hienosti kaupassa ja muuallakin, johtuisko sitten just siitä, että ovat pienestä asti olleet mukana. Joskus kun oli kaksi pientä, niin piti isompi laittaa kärryyn, kun joutui pari kertaa hukkaan kaupassa ja oli menossa ulos yksin. Kengät tietty riisuttiin pois ja muuten oli puhtaat vaatteet. Vuosien varrella tutuksi tullut kauppias ei kieltänyt ainakaan, aina oli ystävällinen ja puhutteli lapsia.
missä muualla he oppisivat olemaan itsenäisiä, omapäisiä ja itsekkäitä. Opetan heille juuri kauppareissuilla miten muille ihmisille pitää näyttää niiden paikka.
Kuraamme kärryt, annan lasten järsiä tuotepakkauksia, otamme maistiaisia hyllypaketeista, näpelöimme paljain käsin vitriinin leivät, kaikkea sellaista kivaa mikä nostattaa mummojen hiukset pystyyn.
Me olemme kulmakunnan kruunu sääntöjen rikkomisessa. Ja lapsemme jatkavat tätä perintöä. Olen ylpeä äiti.
No en oo kyllä potkinu kaupan kärryjä tai sinne räkiny. Tuskin ne yhtään sen puhtaammat on vaikkei lapseni kuivilla kengillään sielä istuisikaan! :D
Koti ON siisti, pyykit pesty vaikka yhdessä mennään ostoksille. Ruoka on valmiina ja kahvit juodaan ennen lähtöä niin lapset jaksaa kunnolla huutaa kärryssä. Sitten keritään leikkiin koko perhe piirileikkejä tai toinen vanhemmista lähtee harrastaan urheilua. Illalla harrastetaan suuseksiä kun lapset nukahtaa yheksältä.
Ei kai moniakaan asioita ole pakko tehdä, mutta on kivempi niin. Minusta on joskus kivempi mennä koko perheen voimin kauppaan, esim. jos ostetaan jotain, mihin kaipaan miestäni mukaan. Joskus on muuten vaan kivempi niin, että isä jää vaikka parin lapsen kanssa kotiin ja otan yhden mukaani... minusta on ihan outoa, että lasten kanssa ei saisi mennä kauppaan, se on ihan normaalia elämää.
Mutta meidän lapset eivät ole juurikaan olleet siellä kärryissä, paitsi yksivuotiaan olen joskus sinne nostanut jatkamaan uniaan, jos on autossa nukahtanut. Ihme vainoamista tällainen, ihan kuin lapsilla ei olisi yhtäläisiä oikeuksia kulkea tässä yhteiskunnassa kuin aikuisilla. Olet kummallinen.
Leikkipaikassa yksin ja valvomatta, muita hairitsemässä ja kiusaamassa? Niitä ainaki " meidän prismasta" löytyy. Siis n .5-10 vuotiaita kloppeja jotka riehuu, huutaa, haistattelee ja jyrää, heittelee pallomeren palloja toisten päälle jne. Eikä vanhempia näy lähimaillakaan!