Älkää ikinä menkö sokkotreffeille, jos kumppanilla on vain pari kasvokuvaa netissä (ja välitätte ulkonäöstä)
Sain oppia taas kantapään kautta tänään, kun kivannnäköiseksi ja normaalipainoiseksi luulemani kumppani olikin parisenkymmentä kiloa ylipainoinen. Ja bonuksena vielä valehteli pituutensa. Kestin kuitenkin hammasta purren vaikka minulla olisi ollut tilaisuus karata.
Kommentit (5)
Muutaman viime kerran kun noin on käynyt, niin olen vain tehnyt u-käännöksen.
Perään on tullut viestejä, että miksen ilmaantunut paikalle, johon olen todennut että tapaamispaikassa ei ollut ketään törkeästi totuutta venyttämättä menisi kategoriaan "normaalipainoinen".
Tämän kissan Facebook-profiilikuva vs. realistinen kuva havainnollistaa asiaa
http://www.youtwitface.com/wp-content/uploads/2012/07/Fat-Cat.png
Ootteko koskaan miettinyt miksi niin monella deittailevalla miehellä on tarve valehdella pituutensa ja nimenomaan aina samaan suuntaan?
No siis sokkotreffien idea on juurikin se ettet tiedä mitä tuleman pitää, siis sen tarkemmin.
On mullekin käynyt niin että mies ilmoitti olevansa mua reilusti pidempi ja kun tavattiin mä odotin että hän nousee seisomaan, kunnes tajusin että se rassukka jo oli ylhäällä.
Siis ei 20 cm pituuseroa riittänyt ja nimenomaan niin päin että minä olin pidempi.
Mutta tyyppi oli ihan mukava, toki emme koskaan sen jälkeen enää tavanneet, mutta oli ihan hauska tapaaminen sit kuitenkin.