Ennusteen mukaan tänä vuonna syntyneen ikäluokan koko on alle 48 000

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turha valittaa, että nuoria naisia muka ei palkattaisi. Ainakin meidän työpaikalla on palkattu vaikka kuinka paljon vakityösuhteisiin juuri nuoria naisia. Eivät he silti lapsia tee.

Nuoret uranaiset ei teekään. Siis ne, joiden lapset olisivat niitä tulevaisuuden nettomaksajia. Lapsia tekevät maahanmuuttajat ja huonosti koulutetut, kotiin jääneet äidit. Ei ole kovin hurjia odotuksia jälkikasvulle..

100 vuotta sitten lähes kaikki äidit olivat kotiäitejä tai sitten huonosti koulutettuja. Mutta mistä nämä nykyiset uranaiset sun muut "paremmat ihmiset" ovat syntyneet? Mikä oli oman isoäitisi koulutus? Tai hänen äitinsä? 

Sata vuotta sitten - ja pitkälle 1950-luvulle asti Suomi oli maatalousyhteiskunta missä naiset/äidit osallistuivat maatilan töihin muun perheen mukana. Sen jälkeen 60-luvulta alkaen itsenäisenä ansionsaajana työelämässä. Mitään yleistä kotiäiti-perinnettä Suomessa ei ole ollut koskaan.

Sata vuotta sitten suurin osa suomalaisista sai varsin vähäisen koulutuksen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turha valittaa, että nuoria naisia muka ei palkattaisi. Ainakin meidän työpaikalla on palkattu vaikka kuinka paljon vakityösuhteisiin juuri nuoria naisia. Eivät he silti lapsia tee.

Nuoret uranaiset ei teekään. Siis ne, joiden lapset olisivat niitä tulevaisuuden nettomaksajia. Lapsia tekevät maahanmuuttajat ja huonosti koulutetut, kotiin jääneet äidit. Ei ole kovin hurjia odotuksia jälkikasvulle..

100 vuotta sitten lähes kaikki äidit olivat kotiäitejä tai sitten huonosti koulutettuja. Mutta mistä nämä nykyiset uranaiset sun muut "paremmat ihmiset" ovat syntyneet? Mikä oli oman isoäitisi koulutus? Tai hänen äitinsä? 

Sata vuotta sitten - ja pitkälle 1950-luvulle asti Suomi oli maatalousyhteiskunta missä naiset/äidit osallistuivat maatilan töihin muun perheen mukana. Sen jälkeen 60-luvulta alkaen itsenäisenä ansionsaajana työelämässä. Mitään yleistä kotiäiti-perinnettä Suomessa ei ole ollut koskaan.

Sata vuotta sitten suurin osa suomalaisista sai varsin vähäisen koulutuksen.

Sata vuotta sitten vähän koulutettujen lapset eivät siis olleet pärjäämättömiä, vaan päinvastoin osasivat luoda hyvinvointiyhteiskunnan sekä koulutusmahdollisuudet uusille sukupolville. Miksi siis nyt kun käytännössä kaikki ovat käyneet peruskoulun sekä vähintään yhden ammattiin valmistavan koulutuksen, äidit olisivat muuttuneet kelvottomiksi verrattuna niihin äiteihin, jotka kävivät hieman kiertokouluja ja rippikoulun? Näin nopeat geneettiset muutokset ihmisen perimässä eivät ole mahdollisia, joten koulutus tai sen vähyys ei ole ratkaiseva seikka jälkikasvun pärjäämiselle. 

Minä en ensinnäkään ymmärrä sitä, että miksi meitä pitäisi olla täällä enemmän? Mitä yksi tavallinen ihminen hyötyisi siitä, jos syntyvyys lähtisi nousuun? Ja mitä väliä sillä on, jos Suomalaiset kuolevat sukupuuttoon parin sadan vuoden päästä? Ei meistä kukaan ole sitä täällä enää näkemässä! Ihminen joka tapauksessa hiljalleen tuhoaa omaa lajiaan ja elinympäristöään, hyvä vaan että tämä tuhoisa lajimme tulee kuolemaan pois. Maapallo saa palata omaan luontaiseen olotilaansa, aikaan ennen ihmistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turha valittaa, että nuoria naisia muka ei palkattaisi. Ainakin meidän työpaikalla on palkattu vaikka kuinka paljon vakityösuhteisiin juuri nuoria naisia. Eivät he silti lapsia tee.

Nuoret uranaiset ei teekään. Siis ne, joiden lapset olisivat niitä tulevaisuuden nettomaksajia. Lapsia tekevät maahanmuuttajat ja huonosti koulutetut, kotiin jääneet äidit. Ei ole kovin hurjia odotuksia jälkikasvulle..

100 vuotta sitten lähes kaikki äidit olivat kotiäitejä tai sitten huonosti koulutettuja. Mutta mistä nämä nykyiset uranaiset sun muut "paremmat ihmiset" ovat syntyneet? Mikä oli oman isoäitisi koulutus? Tai hänen äitinsä? 

100 vuotta sitten kaikki naiset ja miehet, pojat ja tytöt tekivät töitä. Ainoastaan kaupungeissa ja (harvalukuisissa) teollisuuslaitoksissa miehet kärsivät ajoittaisesta työttömyydestä. Suuri osa kansasta eli luontaistaloudessa joko miltei kokonaan tai vähintään osittain. Tämä tarkoitti loppumatonta työsarkaa varsinkin naisille.

Tähän verrattuna nykyiset kotiin jäävät - tai kotoa koskaan poistumatta jääneet äidit - ovat se iso ongelmatekijä. Heidän lapsensa kirjaimellisesti jäävät kokonaan sivuun työmarkkinoilta ja koulutuksesta. Sata vuotta sitten jokaisen ipanan oli kannettava oma osansa luontaistalouden jokapäiväisistä töistä auttaakseen äitiään. Eläimet oli lypsettävä ja hoidettava, rehua hankittava, kasvimaat hoidettavana, poltto- ja tarvepuut noudettavana ja pilkottavina, pelloille tarvittiin apua elonkorjuuaikaan, puintiväkeä tarvittiin, perunannostoväkeä tarvittiin. Rakennuksia rakennettiin ja korjattiin. Pieniä lapsia katsottiin perään. Kalojen ja eläinten pyydykset odottivat kokijaansa ja hoitajaansa, ruuat laittajaansa, uunit ja saunat lämmittäjäänsä, marjat kerääjäänsä, käsityöt tekijäänsä. Lapset opetettiin päättymättömään työntekoon ja ahkeruuteen, ja jopa ankaraa koulunkäyntiä pidettiin laiskotteluna.

Miten nykyisin? Mistä syrjäytyneet perheet saavat mallia ahkeruuteen ja työntekoon? Opiskelu vaatii edelleen ihmiseltä ahkeruutta, mutta mistä siihen saadaan oikea malli, jos molemmat vanhemmat pötköttelevät kotona iPad tai peliohjain käsissä, valmisruokaa jääkaapissa ja sossun antama raha (vaikkakin niukka) tilillä? Syrjäytyminen passivoi - sekä tekemättömyys itse että ennen kaikkea näköalattomuus, jota tukiaisista riippuvaiseksi jääminen aiheuttaa. Tukien saamisen vuoksi ei saa säästää muttei kuluttaakaan liikaa, eikä saa tienata - ainakaan muuten kuin salaa.

Vierailija kirjoitti:

Tulevat sukupolvet kiittävät jokaisesta syntymättömästä. Maapallo on jo nyt ylikansoitettu kantokykyynsä nähden. Väestönkasvu nopeuttaa maapallon saastumista, ilmaston lämpenemistä ja lajien tuhoutumista.

http://tieku.fi/luonto/ymparisto/15-000-tutkijaa-allekirjoitti-varoituk…

Hei joo, sehän auttaa että suomalaiset eivät lisäänny 👍

Afrikkalaiset, intialaiset ja kiinalaiset lisääntyvät holtittomasti mutta suomalaisten syntyvyydestä tai sen puutteesta riippuu maailman tulevaisuus.

Syntyvyyden lasku on pelkästään hyvä asia tilanteessa, jossa yhteiskunta ei pysty - eikä aio tulevaisuudessakaan pystyä - tarjoamaan töitä kaikille työikäisille ja työkykyisille. Ei lapsi ole mikään hamsteri, joka elää pari vuotta  ja uutta ei tarvitse ottaa, jos rahat ei riitäkään enää jyviin ja häkin puruihin. 18 vuotta on oikeasti pitkä aika ja pitäisi olla edes jollain tavalla toivoa tulevasta, jotta haluaisi investoida niinkin kalliiseen asiaan kuin lapseen. 

Heistäkin puolet oppii suomenkielen vasta koulussa.

up

Vierailija kirjoitti:

Syy on siinä, etteivät nuoret naiset tee lapsia, vaan lykkäävät ja pitkittävät lapsentekoa. Lapset tulee tehdä nuorena. Jos on syntynyt ennen vuotta 2000, niin pitäisi alkaa jo vakavasti suunnitella lastentekoa. Ennen vuotta 1995 syntyneillä alkaa olla jo kiire ja kiire on sitä kovempi, mitä kauempana oma syntymävuosi tuosta on.

Ei ole kunnon koulutusta mihinkään ammattiin, mielenterveysongelmissa löytyy eikä töitä ole muutenkaan kaikille saatavilla, saati kouluttamattomalle. Tähän saumaan olisi juu hyvä tehdä lapsia! :D En itse aiemmin tajunnutkaan 24-vuotiaalla olevan jo helvetillinen kiire perheen perustamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Syy on siinä, etteivät nuoret naiset tee lapsia, vaan lykkäävät ja pitkittävät lapsentekoa. Lapset tulee tehdä nuorena. Jos on syntynyt ennen vuotta 2000, niin pitäisi alkaa jo vakavasti suunnitella lastentekoa. Ennen vuotta 1995 syntyneillä alkaa olla jo kiire ja kiire on sitä kovempi, mitä kauempana oma syntymävuosi tuosta on.

Metsään mennään siinä ja pahasti, kun tämä yhteiskunta painottaa, että pitää kouluttautua, pitää viettää nuoruutta, rellestää, harrastaa ja matkustaa. Todellisuudessa omat lapset antavat elämään sisältöä paljon enemmän. Sitäpaitsi esim. sitä matkustelua voi tehdä sitten nelikymppisenä, kun on lapset jo tullut kasvatettua.

Yhteiskunnan kulttuuria ja arvoja pitäisi muuttaa siihen suuntaan, että ihmiset alkaisivat haluamaan ja arvostamaan lastentekoa huomattavasti nuoremmalla iällä, kuin mikä se ikä nykyisellään on. Totta hitossa se lapsiluku jää pieneksi, jos lastentekoa aletaan ensimmäistä kertaa edes AJATTELEMAAN joskus kolmekymppisenä tai kenties vasta senkin jälkeen.

Mutta kaikki tämä - minkä takia? Tää järjestelmä joka pohjautuu syntyvyyden jatkuvaan nousuun jotta se oikeasti kukoistaisi ei mitenkään ole kestävä ja jossain kohtaa se kuitenkin romahtaa, viimeistään silloin kun ekosysteemikin. Jos sitä koitettaisi vaikka hallitusti muuttaa ennen sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan turha valittaa, että nuoria naisia muka ei palkattaisi. Ainakin meidän työpaikalla on palkattu vaikka kuinka paljon vakityösuhteisiin juuri nuoria naisia. Eivät he silti lapsia tee.

Nuoret uranaiset ei teekään. Siis ne, joiden lapset olisivat niitä tulevaisuuden nettomaksajia. Lapsia tekevät maahanmuuttajat ja huonosti koulutetut, kotiin jääneet äidit. Ei ole kovin hurjia odotuksia jälkikasvulle..

100 vuotta sitten lähes kaikki äidit olivat kotiäitejä tai sitten huonosti koulutettuja. Mutta mistä nämä nykyiset uranaiset sun muut "paremmat ihmiset" ovat syntyneet? Mikä oli oman isoäitisi koulutus? Tai hänen äitinsä? 

100 vuotta sitten kaikki naiset ja miehet, pojat ja tytöt tekivät töitä. Ainoastaan kaupungeissa ja (harvalukuisissa) teollisuuslaitoksissa miehet kärsivät ajoittaisesta työttömyydestä. Suuri osa kansasta eli luontaistaloudessa joko miltei kokonaan tai vähintään osittain. Tämä tarkoitti loppumatonta työsarkaa varsinkin naisille.

Tähän verrattuna nykyiset kotiin jäävät - tai kotoa koskaan poistumatta jääneet äidit - ovat se iso ongelmatekijä. Heidän lapsensa kirjaimellisesti jäävät kokonaan sivuun työmarkkinoilta ja koulutuksesta. Sata vuotta sitten jokaisen ipanan oli kannettava oma osansa luontaistalouden jokapäiväisistä töistä auttaakseen äitiään. Eläimet oli lypsettävä ja hoidettava, rehua hankittava, kasvimaat hoidettavana, poltto- ja tarvepuut noudettavana ja pilkottavina, pelloille tarvittiin apua elonkorjuuaikaan, puintiväkeä tarvittiin, perunannostoväkeä tarvittiin. Rakennuksia rakennettiin ja korjattiin. Pieniä lapsia katsottiin perään. Kalojen ja eläinten pyydykset odottivat kokijaansa ja hoitajaansa, ruuat laittajaansa, uunit ja saunat lämmittäjäänsä, marjat kerääjäänsä, käsityöt tekijäänsä. Lapset opetettiin päättymättömään työntekoon ja ahkeruuteen, ja jopa ankaraa koulunkäyntiä pidettiin laiskotteluna.

Miten nykyisin? Mistä syrjäytyneet perheet saavat mallia ahkeruuteen ja työntekoon? Opiskelu vaatii edelleen ihmiseltä ahkeruutta, mutta mistä siihen saadaan oikea malli, jos molemmat vanhemmat pötköttelevät kotona iPad tai peliohjain käsissä, valmisruokaa jääkaapissa ja sossun antama raha (vaikkakin niukka) tilillä? Syrjäytyminen passivoi - sekä tekemättömyys itse että ennen kaikkea näköalattomuus, jota tukiaisista riippuvaiseksi jääminen aiheuttaa. Tukien saamisen vuoksi ei saa säästää muttei kuluttaakaan liikaa, eikä saa tienata - ainakaan muuten kuin salaa.

Mutta yhteikunnallisten ongelmien syy ei ole kouluttamattomuudessa. Sillä vaikka kaikki äidit koulutettaisiin niin työpaikat eivät silti lisäänny. Ja ahkeruus on turhaa, ellei sillä saa hankittua itselleen ja perheelleen parempia elinolosuhteita.

Mitä järkeä olisikaan enää raataa viljapellolla ja tuotantoeläinten parissa, jos muutama maanviljelijä kykenee tuottamaan ruokaa tuhansille koneiden avulla? Loputtomalla opiskelulla saamme kyllä varmasti liudan kolmekymppisinä valmistuvia maistereita, joilla ei ole sen enempää tekemistä kuin pelata kotisohvalla Kelan tukemina. Tai oikeammin nykyään askartelemassa mölkkyjä yms., jotka kyllä myydään hyvään hintaan eteenpäin.  

Toisaalta ei voi väittää, ettei ole varaa elättää nykyistä ihmismäärää, sillä ruokaa menee edelleen roskiin käsittämättömiä määriä ja hyviä käyttökelpoisia asuntoja puretaan tai hylätään. 

Mä sain just kolmannen lapseni, tuossa se tuhisee sylissä. Olen syntynyt 1977. Lapsen tuloon ei vaikuttanut yksikään yhteiskunnan päätös, vaan vain ja ainoastaan oma ja puolison halu.

Koen kyllä selvästi, että yhteiskunta on muuttunut koko ajan lapsikielteisemmäksi. Samaan aikaan kun Antti Rinne puhuu synnytystalkoista, julki-imetystä paheksutaan paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Äidit ovat liian nuoria, liian vanhoja, liian urakeskeisiä tai liian kouluttamattomia. Tosin kyllähän nykyään paheksutaan muutenkin kaikkea ja kaikkia, ja tällainen vanha ämmä kyllä sen kestää.

Yrittäkää ymmärtää, että maailmassa on ihan liikaa ihmisiä. Joo, kehitysmaissa on tietysti pahin tilanne, mutta jokaisen valtion pitäisi pienentyä kansalaismäärältään. Jokainen lapseton ihminen on ympäristösankari. Lapsettomuuteen tulisi kannustaa. Ja ne, jotka lisääntyvät, tulisi suorittaa koe ettei ole ainakaan ihan totaalinen kusipää. Eläkeasiat voidaan miettiä uusiksi. Maailman luonnonvaroja tuhlataan silmittömästi ja suuria muutoksia vaaditaan. Ratkaisu ei todellakaan ole lapsien tekeminen nuorempana.

Mun mielestä jokainen joka päättää olla pukkaamatta lapsia tähän kamalaan ja ylikansoittuneeseen maailmaan kärsimään, ansaitsee aplodit.

Suomen väkiluku nousee eli syntyvyyden laskemisella ei ole mitään tekemistä esim. ympäristön kanssa, kun täällä on ihmisiä joka vuosi enemmän kuin edellisenä. Ne kaikki eivät vain ole "suomalaisia". Alhainen syntyvyys ei auta sitäkään, että työpaikkoja on vähemmän, koska ihmisiä asuu Suomessa edelleen joka vuosi enemmän.

Minkä ikäisinä miehet ovat valmiita perustamaan perheen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Töitä ei ole nytkään kaikille joten hyvä juttu.

Kumma argumentti, aivan kuin ihmisen olemassaolon oikeuttaisi työnteko.

Itse uskon, että roboteilla, digitalisaatiolla yms. tullaan tekemään työt suurelta osin, tuottavuus on hyvä, verorahoja kertyy, kansalaispalkka toteutuu, ihmiset voivat tehdä kaikkea hyödyllistä, kuten hoitaa perheenjäseniään, toimia yhteisöissään, kohentaa ympäristöä jne. Maailma tietyllä tavalla paranee.

Tässä on vain yksi iso ongelma: verorahoja kertyy.

Mistä niitä verorahoja kertyy, jos jättitehtaita pyörittää muutama kymmenen ihmistä tai vain muutama ihminen? Mistä verorahat kaikkien muiden elättämiseen? Automatisoituja tehtaita rakennetaan aivan varmasti sellaisiin paikkoihin, missä veroja voi välttää viimeiseen asti. Ehkäpä tulemme näkemään kansainvälisillä vesillä valtavilla lautoilla kelluvia tehtaita, joissa työskentelevät vain robotit? Kuljetukset hoituvat helposti, ihmisiä ei tarvita, veroja ei makseta mihinkään maahan, ja koko rakennelma on jonkin Bahaman mukavuuslipun alla. Rikkaat rikastuvat entistä enemmän, ja "kansalaispalkalla" saa kerran kuussa 20 kilon säkin teollisesti prosessoitua kasviproteiinivalmistetta.

Henkilöverotus on vain yksi verotusmuoto. Veroja voidaan kerätä myös yrityksiltä, tuotteiden ja palveluiden hinnoissa jne.

Kerätään veroja näiltä yrityksiltä jotka ainakin tähän asti ovat halunneet pääsääntöisesti veronmaksajien tukiaisia?

Suomessa verotetaan jo nyt aika raskaasti palveluita ja myyntiä. Ilmeisesti nykyinen ALV-taso ei ole läheskään riittävän korkea?

Aika naivi olet, noin suoraan sanoen.

Olemme juuttumassa noidankehään.

Hyvin palkattuja tuotannon työpaikkoja on entistä vähemmän. Kokonaan ollaan vailla sellaisia työpaikkoja, joihin vain "kävellään sisään", jossa ei tarvita koulutusta, ja jolla pystyy elättämään itsensä.

Asun hiljentyvässä teollisuuskaupungissa, jossa tunnen 1940-50 -luvuilla (ja aiemmin) syntyneitä ihmisiä, jotka tosiaan saivat ne työpaikkansa vain "kävelemällä sisään". Töitä ei haettu vaan töihin mentiin. Nyt nämä tehtaat ovat vähentäneet tuhansia työpaikkoja, pienempiä tehtaita on kokonaan suljettu, samoin kokonaisia yksiköitä. Tuotanto on kuitenkin olemassa olevissa tehtaissa tapissa, entistä pienemmällä väkimäärällä. Koko ajan robotisaatio ja ulkoistaminen vähentävät väkeä "lattiatasolla", jonne sinnekään ei pääse ilman vuosien kouluttautumista, työkokemusta ja tolkuttoman hyvää tuuria (tai suhteita). Oikeastaan "lattiatasoa" ei enää edes ole. 

Ei ihme, että tässä kaupungissa on isokokoinen joutilas väkimäärä, joka on kasvanut tähän teollisuuskaupungin mentaliteettiin, eikä pysty pääsemään siitä irti - vähän sama homma kuin pienviljelijöiden lapsilla, jotka eivät osaa irtautua kotikylästä ja -tilasta. Iso osa nuorista on muuttanut tietenkin muualle, joko opintojen perässä tai kärkkymään olemattomia työpaikkoja PK-seudulta.

Samaan aikaan tähän kaupunkiin muuttaa isommista kaupungeista tihkumalla sitä "akanvirtaa" - eli sellaisia yksilöitä, jotka ovat kokonaan syrjäytyneet, eivät pysty edes elämään kunnolla tavallista elämää, ja ajautuvat tähän kaupunkiin halpojen vuokra-asuntojen perässä, koska LUOTTOTIETOJA EI TARKISTETA, ne ovat menneet jo niin monelta. Lisäksi tyhjenevistä syrjäkunnista muuttaa tänne niitä viimeisiä vanhoja poikia, jotka ovat pistäneet kotitalon oven umpeen vanhempien kuoltua, ja tulevat tähän kaupunkiin markettien ja Alkon läheisyyden houkuttamina.

Rakenteellinen työttömyys pahenee, koska entistä enemmän vähän koulutettuja ja varsinkin ikääntyviä työntekijöitä potkitaan ulos tehtaista ja työpaikoilta, palkkaamatta uusia sisään. Syntyvyys on romahtanut jo ajat sitten, palveluiden (paitsi vanhuspalvelut) tarve pysyy alhaisena, kouluja on lakkautettu niin että laskemiseen tarvitaan jo sormet ja varpaat.. Tämä koko paikkakunta on kuin hitaasti alaspäin menevässä spiraalissa. Täällä toivotaan jopa syyrialaisten ja irakilaisten joukkoasuttamista tyhjeneviin lähiöihin, koska muuten joutuu alle 10 vuoden aikana purkamaan paljon kerrostalojakin.

Samaan aikaan elinkeinoelämä ja maatalous yrittää puristaa yhteiskunnalta ennätystukiaisia. Rahaa saavat lähinnä pörssiyhtiöiden osakkeenomistajat - eli varakkaat, rikkaat ja eläkerahastot.

Kymmenkunnan vuoden kuluttua Suomessa on muutama hyvinvoiva kaupunki lähialueineen, koko muu maa sairastaa. Kaikki eivät pysty syystä tai toisesta irtautumaan tästä suosta ja pakenemaan niihin harvoihin hyvinvoinnin saarekkeisiin, vaan jäävät tänne kunnes vetävät vettä henkeen.

Totta turiset. Tosin kannattaa muistaa että monista vauraista teollisuusmaista löytyy myös vireitä ja vauraita "syrjäseutuja". Esimerkikisi Tanskasta, Baijerista ja Alankomaista. Ainakin täällä Pohjois -Suomessa suurin osa ongelmista on ihan kotokutoisia. Se perinteinen kateus- ja kyttäysmentaliteetti. Kustaan yhdessä nuotio sammuksiin niin kellään ei ole lämmin.

Ainakain täällä Oulun seudulla suurimmat ongelmat aiheutuu päättömästi sikiävistä L+ :sta. Noita pirttiviljeltyjä vesipäitä on kaikki paikat täysi ja jälki sitten sen mukaista. Hyvä esimerkki asiasta löytyy pääkanisterin paikalta.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisinä miehet ovat valmiita perustamaan perheen?

Nykyisellä Suomi-naismateriaalilla, nyky veroilla ja perseaukisilla palkoilla = EI KOSKAAN !

Kestävyysvaje eläkkeenmaksajien muodossa.

Hallitukset vuosikymmeniä 90-luvulta ovat potkineet nuoria päähän. Sääliksi käy kun äänestäjät äänestävät itsekkäästi eivätkä ajattele yhtään esimerkiksi oman suvun nuoria tai naapurin nuoria.

Nuoret sitten kärsivät jatkuvasta keskustan ja kokoomuksen äänestämisestä ja mikä hassuinta on että vihreitä ja vasemmistoa syytetään kaikesta :D

En voi käsittää. Ensin äänestetään itsekkäästi puolueita jotka ajavat vanhojen ukkojen etuja ja sitten kehdataan syyttää että tämä kaikki ongelma on vihreiden ja vasemmiston syytä, vaikkeivat he ole olleet päättämässä tätä sotkua missä nyt eletään.

Häpeäisitte kokoomuksen ja keskustan äänestäjät!