Miten saa nirson lapsen syömään?
Kyseessä jo teini-ikäinen, teenkö vaan ruuan ja jos ei syö niin valmiiksi hoikka lapsi on sitten viikon syömättä tai syö leipää? Mies on sitä mieltä että nirsolle voi tehdä oman ruuan tai ostaa valmista. Oon ihan neuvoton tuon kanssa. Meneekö tää ohi ollenkaan että rupeaisi syömään kaikkea?
Kommentit (35)
Opettele tekemään parempaa ruokaa niin että nirsollekin maistuu.
Itse olin nirso lapsi ja luurangon laiha. Kun pääsin päiväkotiin ja kouluun niin aloin saada lihaa luiden päälle. Koulun ruoka oli taivaallista, maksalaatikosta kanaviillokkiin. Äiti oli vaan niin onneton kokki...
Mitkä ruuat esimerkiksi ei maistu nirsolle ?
Lapsi mukaan ruoan laittoon. Keittokirjasta katsotte yhdessä mitä ruokia voisitte tehdä. Varmasti haluaa maistaa.
Olen varmaan huono neuvomaan, koska meilläkin on supernirso teini. Olen kuitenkin nykyisin varsin tyytyväinen tilanteeseen, sillä taaperoikään verrattuna muutos on todella positiivinen.
Meillä ruoat ovat yleensä sellaisia, että jotain osaa pystyy syömään. Yleensä se liha/kala/kana/makkara tms jää syömättä, mutta syö sitten salaattia ja pastaa/riisiä/perunaa tms. Jokusen kerran viikossa on yleensä myös pojalle kelpaavaa "proteiinia". Asiasta ei tehdä isoa numeroa, vaan syödään hyvällä mielellä ilman tuputusta.
Pyydän usein poikaa kokkaamaan itse ( tykkää kokata ja on ihan taitava) ja etsimään uusia reseptejä joita kokeillaan. Tällöin on myös velvollisuus maistaa. Kunnon annosta ei ole pakko syödä. Muuten tuo ei uskaltaisi kokeilla mitään uutta.
Joskus ihan huvikseen kokeillaan jonkun uuden maistamista. Kaveritkin tekevät haasteita, joissa joutuu maistamaan jotain inhokkiaan kuten maitoa tai nakkia.
Tätä meidän nirsoa on ihan turha pakottaa. Siitä tulee vain paha mieli kaikille. Kokeiltu on. Pojan ollessa pieni oltiin syömisen takia lastenlääkärin seurannassa ja ravitsemusterapeutin luona käytiin monesti. Yrittämisestä ei ole tämä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehdään yksi ruoka ja jos se ei jollekulle kelpaa niin on sitten nälässä. Kerran yllätin 13v pojan keittämästä nuudeleita kun kinkkukiusaus ei kelvannut. Otin kattilan ja tyhjensin sen vessanpönttöön. Poika huusi, haukkui ja itki. Sanoin, että kinkkukiusaus on päivän ruoka ja muuta ei ole.
Selitti nyyhkien, että sitä on vaikea niellä. Totesin ett voi voi. Pojalla on outo tapa nieleskellä ruoka purematta mahdollisimman vähän ja kovalla kiireellä. Sitten aina vinkuu kuinka mahaan sattuu.
Joko tämä on ilkeä provo tai tämä äiti pitäisi kivittää. Joidenkin ei pitäisi saada lapsia. Tosin luulen että tämä on provo, kukaan ei voi olla noin painajaismainen. Tuollaisen "äidin" lapset katkaisevat yhteyden heti kun ovat kyllin vanhoja pääsemään kotoa ja syömishäiriö kestää koko aikuisiän. Oksettaa.
Kammomutsi... Hae apua itsellesi...
Riippuu nyt vähän siitä, onko hän ollut aina nirso vai vasta teininä. Meillä on nirso poika, mikä on hämmästyttävää, koska me vanhemmat syömme ihan mitä tahansa. Meillä hoksattiin toimivaksi se, kun alakouluiässä pyydettiin kavereita kylään. Kaverit kehuivat ruokaa, ja söivät myös meidän pojan inhokkeja kuten raejuustoa, tomaattia yms. Meidän lapsi söi silloin myös niitä, koska ei kehannut olla syömättäkään vaan halusi olla samanlainen kuin kaverinsa. Pikkuhiljaa hän on alkanut tulla moniruokaisemmaksi, mutta selvästi vieläkin on mitä lie aistiherkkyyttä, koska itkien selittää, että ei vaan voi syödä jotain tiettyjä ruoka-aineita vaikka haluaisi. Ei ole painostettukaan, mutta häntä itseä harmittaa, kun ruoka ei maistu. Sanoisin, että teidän kannattaa tehdä ruokailusta mukavaa ja kannustaa lasta itse kokkaamaan ihan mitä tahansa. Ja käykää ravintoloissa paljon. Joka aterialle jotain maistuvaa, vaikka sitten appelsiinin tai ananaksen paloja "salaatiksi", krutonkipaloja, suolapähkinöitä tms. lisukkeeksi, että edes jotain tulisi syötyä eli istuttua pöydässä. Silmänruoka on nirsolle monesti yhtä tärkeää kuin se maku. Meillä on lapsi myös hyvin hoikka, ja sen vuoksi katson kaikessa hiljaisuudessa, että yksi päivän ruoista on lemppari, joka varmasti maistuu (koulussa tai kotona) ja toinen lämmin ateria on ns. totutteluateria eli sellainen, joka ei ehkä tule syötyä.
Lapsi teki itselleen ruokaa ja vedit sen vessanpöntöstä?
Vuoden äiti!
No meillä ei ole pakotettu syömään mitään, maistamaan on huono myös. Tai joskus saan maistamaan mutta ei sitten halua kuitenkaan syödä. Meillä ongelma ei niinkään ole proteiini paitsi kala, vaan enemmänkin vihannekset, ei syö tomaattia misään muodossa, ei kurkkua eikä kypsennettyjä vihanneksia. Ei syö keittoja. Tää on iso ongelma meillä. En tietty tee asiasta numeroa mutta yritän houkutella syömään. Jos kastikkeessa on vihanneksia niin noukkii vain lihat kastikkeesta.
ap
Lapset osaa nykyään tehdä lasu-ilmon jos pidetään nälässä. Onneksi saavat koulussa kunnon ruokaa niin eivät kuole nälkään!!!
Nirso lapsi syö sitä, mitä haluaa syödä. Jostain syystä osa vanhemmista ei missään nimessä halua lapsen syövän, vaan päivästä toiseen tarjoaa ruokaa, joka ei maistu. Kierre syntyy nopeasti, koska jostain syystä monet kuvittelevat, että ruoka on palkinto ja ruuan laittaminen rakkautta. Vielä 70-luvulla uskottiin, että anoreksia johtuu huonosta äitisuhteesta. Nyt tiedetään, että yhtenä laukaisevana tekijänä on nirson lapsen pitäminen nälässä.
Vierailija kirjoitti:
No meillä ei ole pakotettu syömään mitään, maistamaan on huono myös. Tai joskus saan maistamaan mutta ei sitten halua kuitenkaan syödä. Meillä ongelma ei niinkään ole proteiini paitsi kala, vaan enemmänkin vihannekset, ei syö tomaattia misään muodossa, ei kurkkua eikä kypsennettyjä vihanneksia. Ei syö keittoja. Tää on iso ongelma meillä. En tietty tee asiasta numeroa mutta yritän houkutella syömään. Jos kastikkeessa on vihanneksia niin noukkii vain lihat kastikkeesta.
ap
Mikä tuossa on ongelma? Älä vaan sano,että sinä, koska sinusta tuntuu, että pitää syödä ja pitä maistaa, koska lapsihan voi päätyä diplomaatiksi, jolloin ei muka saa valita, mitä syö.
Meillä lapset ei tykkää pakastevihanneksista, kaalista, raejuustosta, sienistä.. luettelo on pitkä.
Teenkö hitlerinä kesäkeittoa ja kaalisoppaa ja sanon että ootte nälässä jos ette syö?
Itsekään en syö raakaa kalaa ja jos mies laittais safkaksi vain silliä ja sushia ja sanois että akka saa kuolla nälkään ellei maistu, niin..?
Ohhoh. Tuollaisten natsiäitien lapset muuttavat yleensä 16v pois kotoa että saavat edes syödä ja sen jälkeen niistä ei kuulu. Voit sanoa lastenlapsille heipat. Niillekin kuitenkin väkisin syöttäisit jotain sikaa laatikossa joka on pakko niellä? Inhottava ihminen...
En tiedä, mikä ap:n pojan historia on, mutta tiedän, että moni vanhempi tekee lapselleen karhunpalveluksen pienenä. Kun lapsi on pieni, saatetaan ajatella, että syödään niin, että päästään itse helpolla. Moni on tyytyväinen kun lapsi (joka suhtautuu ennakkoluuloisesti uusiin makuihin) syö edes jotain.
Ja sitten se lapsi kasvaa ja on oppinut nirsoksi.
Yrittäisin varmaan itse ottaa lapsia mukaan ruoanlaittoon ylipäänsä enemmän - alkaen ruoan suunnittelusta, kaupassa käynnistä. Se ei auta hetkessä, mutta ihan varmasti se taas ei auta ikinä, että yrität pakottaa teinisi syömään ruokaa, jota se kerta kaikkiaan ei halua.
En usko, että minkään ikäisten lasten kanssa kannattaa alkaa taistella ruoasta.
Vierailija kirjoitti:
Meillä tehdään yksi ruoka ja jos se ei jollekulle kelpaa niin on sitten nälässä. Kerran yllätin 13v pojan keittämästä nuudeleita kun kinkkukiusaus ei kelvannut. Otin kattilan ja tyhjensin sen vessanpönttöön. Poika huusi, haukkui ja itki. Sanoin, että kinkkukiusaus on päivän ruoka ja muuta ei ole.
Selitti nyyhkien, että sitä on vaikea niellä. Totesin ett voi voi. Pojalla on outo tapa nieleskellä ruoka purematta mahdollisimman vähän ja kovalla kiireellä. Sitten aina vinkuu kuinka mahaan sattuu.
Yyh, kinkkukiusausta. Kyllähän sitä syö, mutta kinkku ja peruna kermasoossissa alkaa tökkiä kenellä vaan. Olin luikku lapsi juuri siksi kun kotona opetettiin, että sitä kuivaa makaronilaatikkoa jäystetään väkisin tai ei syödä ollenkaan. Olin sitten syömättä. Anna kun arvaan, teet kinkkukiusausta joka viikko?
Meillä tehdään yksi ruoka ja jos se ei jollekulle kelpaa niin on sitten nälässä. Kerran yllätin 13v pojan keittämästä nuudeleita kun kinkkukiusaus ei kelvannut. Otin kattilan ja tyhjensin sen vessanpönttöön. Poika huusi, haukkui ja itki. Sanoin, että kinkkukiusaus on päivän ruoka ja muuta ei ole.
Selitti nyyhkien, että sitä on vaikea niellä. Totesin ett voi voi. Pojalla on outo tapa nieleskellä ruoka purematta mahdollisimman vähän ja kovalla kiireellä. Sitten aina vinkuu kuinka mahaan sattuu.