Oletteko tavanneet ihmisiä joiden pelkästä läsnäolosta tulee outo olo?

Pitäisit itseäsi muuten totaalisen hulluna?

En tiedä mutta olen työssäni herkistynyt rikollisiin ja kaman vetäjiin ja mt-ongelmaisiin.  Väitän tunnistavani kyseiset ihmiset vaihtamatta heidän kanssaan sanaakaan. Kerran hoplopissa seurasin yhden lapsen isää ja olisin voinut lyödä vetoa, että oli jonkin sortin kamankäyttäjä/ väkivaltataustainen. 

Vierailija kirjoitti:

Pitäisit itseäsi muuten totaalisen hulluna?

Ehkä en tiedä, onko tuo normaalia.

Vaistosin selittämättömästä syystä ihmisessä jotain outoa ja pahaa ja en halunnut olla hänen lähellään. Myöhemmin paljastui, että hän olikin olikin yksi suomen paatuneimmista rikollisita. Huom , ei ollut silloin,kun ensi kerran tapasimme, vaan hänet rikokset tapahtuivat myöhemmin. 

Kerran on tullut todella inha olo yhdestä ihmisestä.

.

Aina ei kuitenkaan osu oikeaan

Kyllä vain!

Cheek esim. on pelkän kuvan perusteella puistattava.

Joillain ihmisillä on empatiatutka herkemmällä kuin toisilla ja silloin monesti tulee aistineeksi toisen olemuksessa jotain, joka aiheuttaa pelkoreaktion.

Joissain tapauksissa kyse voi olla ulkonäöstä (tahatonta tai tahallista) tai käytöksestä. Joku täysin harmiton voi pukeutumisella yrittää muuttaa presenssiään epämukavaksi muille, koska haluaa olla rauhassa. Joskus taas ulkonäköpiirteet, joille ei mitään voi, saavat ulkoisen olemuksen ahdistavaksi, vaikka henkilö itse olisikin maailman sydämellisin ja ihanin tyyppi.

Nisteillä on usein pieniä tahattomia pakkoliikkeitä sekä jotenkin normaalista poikkeava rytmi olemuksessa, koska verenkierrossa on stimulantteja tai rauhoittavia tai molempia. Menkää hetkeksi Pasilan asemalle seuraamaan ihmisiä niin saatatte huomata joukosta yllättävänkin paljon kamankäyttäjiä. Pasila siksi, koska siellä on vähän vähemmän porukkaa kuin steissillä ja ehtii paremmin orientoitua läsnäolijoihin.

Ja en sitten höpise mistään enkelijutuista tai muista. Ihan kovaa biologiaa vain. Kehonkieli on paljon puhuva, jos sitä kykenee herkästi lukemaan. Toisille se on helpompaa kuin toisille, en tiedä mikä on syy.

M27

Joo. Paljastui myöhemmin feministiksi.

Ahdistava kokemus kaiken kaikkiaan.

Lapsena minulla tuli epämiellyttävä olo erään aikuisen miehen läheisyydessä. Mitään ei koskaan tapahtunut, mutta se outo olo tuli silti. Tämä henkilö oli hyvin miellyttävä ja hänestä pidettiin.

Vuosikymmeniä myöhemmin minulle kerrottiin jonkun väittäneen tämän henkilön käyttäytyneen jollain tapaa pedofiilisesti tai ahdistellen jotakuta, sitä ei kuitenkaan kertoja oikein uskonut vaan hämmästeli ja piti juttua pahantahtoisena juoruiluna. Mun päässä taas kuului klikkaus ja ajattelin, että ihan varmasti jotain sellaista oli, koska se tunne oli ihan kuin avain olisi avannut oven tai oikean muotoinen palikka olisi tipahtanut reikään.

Vaikea sanoa mistä se tunne tuli, olen aika herkkä ja tarkkaileva hiljainen ihmistyyppi. Ainoa minkä keksin on tunne, että "minua katseltiin" ja se kuulostaa jo vähän hullulta.

Kannattaa kuitenkin kuunnella niitä vaistojaan. Joskus ne voivat olla täysin väärässäkin. Pidät jotain ihanana, ja hän onkin jotain ihan muuta. TAI päinvastoin.

En ole tavannut mutta useimmille tulee seurassani outo olo. 

Kyllä toisinaan. Joistain ihmisistä on tullut ensi tapaamisella kummallinen, epämiellyttävä olo. Tosin en usko aistivani sitä heidän "pelkästä läsnäolostaan" vaan kyseessä on jokin heidän käyttäytymisessään oleva seikka: katse, ulosanti, sanavalinnat... Myöhemmin kyseisestä henkilöstä onkin sitten paljastunut jotain outoa, esimerkiksi taipumus saada raivokohtauksia pikkuasioista. Rikollisia en ole tietääkseni tällä tavalla tunnistanut. 

Ja kyllä, ensivaikutelma ihmisestä voi tietysti olla vääräkin. Olen kuitenkin oppinut luottamaan ensivaikutelmaan sikäli, että jos jonkun seurassa tulee outo olo, vältän kyseisen ihmisen seuraa. 

Kaikesta ns. erikoisesta tulee outo olo.

Kerran eräästä miehestä tuli hirveän pahat vibat. En osannut selittää sitä enkä osaa vieläkään. Silloin ajattelin että kuvittelin koko jutun ja pistin aspatyön piikkiin, inhottavia ihmisiä näki koko ajan. Eikä tuo mies mitään muuta tehnyt kun oli siinä niinkuin muutkin. Omituista.

Unohdin asian mutta kun täältä näin erään kirjoituksen, nimen ja kuvan, en yhtään ihmettele pahaa oloani.

Mies oli nimittäin Muuramen pedofiili.

En ole. En ole ennakkoluuloinen.

Mulla tulee epävakaiden ihmisten seurassa omituinen olo. Eräänkin kaverin seurassa on aina jotenkin ihmeellinen olo. Kai he toimivat epäloogisesti, se saa varpailleen.

Narsistien olemuksessa on aina jotain epäilyttävää.

Joo. Mutta luulin ettei siinä ole mitään outoa. Yksi paikallinen mies tihkui sellaista häpeää että ajattelin hänellä olevan jonkun synkän salaisuuden. Kävi ilmi että oli hyväksikäyttänyt tytärtään. Teko paljastui ja tytär huostaanotettiin vasta kun olin tuntenut miehen vuosia, joten häpeä paistoi hänestä jo ennen kuin kukaan tiesi. Erään naapurin väkivaltaisuuden arvasin olemuksesta. Kerran tapasin miehen työkaverin lyhyesti sattumalta ja kysyin jälkikäteen että mikä katkeruus hänessä asui. Oli joutunut johonkin kolariin vuosia sitten ja joutunut kärsimään sen takia kaikenlaista. Jne. Yksi julkkis on josta paistaa kauas että pelkää paljastuvansa jostain jutusta, en sano kuka.