Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?
Jännittävään kertomukseen viikinkien sotaretkestä on moni saattanut törmätä internetissä tai joissain muissa populaarihistoriallisissa yhteyksissä.
Vuonna 1050 saapui Kokemäenjokea pitkin Nokialle 2 000 miehen suuruinen viikinkiarmeija lohikäärmeveneillä ja uiskoilla, jotka oli varustettu purjein ja airoin.
Kommentit (139)
Onko näille kertomuksille mitään historiallista lähdettä?
Menivät ABC:lle syömään ja totesivat ruuan huonoksi ja lähtivät äkkiä takasin merelle.
Vierailija kirjoitti:
Onko näille kertomuksille mitään historiallista lähdettä?
Norjalainen saaga. Tulijat olivat nimenomaan norjalaisia. Katosivat Hämeeseen. Tosin itse luin tästä aikoja sitten,ja omassa lähteessäni mainitaan ajaksi 1020. ja uiskot olivat suomalaisten ja hämäläisten aluksia, eivät vuojolaisten.
Jaahas ja saisiko sitä lähdettä ?
Nokialaiset lähtivät näitä vastaan omituisilla pitkillä puuesineillä varustettuna. Puuastaloissa oli ikäänkuin kääntynyt pää, joka ympärille oli kiedottu jotain litteää nauhaa. Kävi ilmi, että viikinkien miekat ja keihäät olivat täsyin tehottomia noita monikäyttöisiä, kevytrakenteisia lähitaisteluaseita vastaan.
Näkivät että luolissa alastomina asuvat oravien perässä juokseva villisuomalaiset olivat hyödyttömiä niin alamaisina kuin kauppakumppanina.
Sitten Pyhä Eerik tuli ristiretkelle ja toi tänne puhetaidon, tulenteon taidon ja vaatteet.
t. ruotsalainen historiankirjoitus
Kunnon maahantunkeutujien tapaan ryöstivät ja raiskasivat miehet ja naiset.
Näin ne toimi jo silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon maahantunkeutujien tapaan ryöstivät ja raiskasivat miehet ja naiset.
Näin ne toimi jo silloinkin.
Juu niin kai
Tästä on nyt hesarissa tosiaan juttu, mutta ei pääse lukemaan kuin tilaajat
Hirmuinen viikinkiarmeija tuli 950 vuotta sitten valtaamaan Hämettä, mutta pikkukylien miehet löivät sen hajalle. Kertovatko Hauhon Hyömäen kylästä löytyneet kalliouurrokset tapahtumasta, joka muutti Suomen historian?
VIIKINGIT tulivat vuonna 1050 Kokemäenjokea pitkin Nokialle pahoin aikein. Heidän laivastossaan oli liki 200 alusta ja niissä melkein 2000 miestä. Yleensä viikinkiruhtinaat välttivät sotimista Suomessa. Itämerensuomalaiset tunnettiin taitavista laivanveistäjistään, sepistään ja noitavoimistaan. Hankala maasto ei suosinut hyökkääjiä.
Vasta kaksikymmentä vuotta aikaisemmin Norjan Olaf Paksu oli kärsinyt musertavan tappion suomalaisille hiihtojoukoille Kainuussa. Tällä kertaa hyökkäys oli kuitenkin organisoitu paremmin kuin yksikään Suomeen aikaisemmin tehty viikinkiretki, sillä sen perimmäinen tarkoitus oli alistaa hämäläiset ruotsalaisten valtaan ja ryhtyä perimään heiltä jokavuotista veroa.
Hauho. Hauhon Hyömäen kylästä on löytynyt kallioon hakattuja kuvia, joiden otaksutaan kertovan viikinkien 950 vuotta sitten Hämeeseen tekemästä ryöstöretkestä. Museovirasto pitää löytöä ainutlaatuisena, jos kuvat varmistuvat liki tuhat vuotta sitten hakatuiksi. Suomesta on löytynyt suunnilleen sata kalliomaalausta, mutta hakkaamalla tehtyjä kuvia ei ole aiemmin tavattu.
Kuvat paljastuivat viime kesänä sammalkerroksen alta. Kalliota on paljastettu vasta muutaman neliön alalta. Siihen kohtaan on hakattu kuva kolmesta isosta ja neljästä pienestä laivasta ylhäältä nähtyinä. Vielä ei tiedetä,
mitä muuta sammalten alta paljastuu. "Uurrokset eivät kerro mitään, ellei niitä voida liittää historialliseen tapahtumaan", sanoo kylässä asuva filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maula. Maula liittää laivojen kuvat vanhastaan tunnettuun, viikinkien vuonna 1050 Hämeeseen tekemään suureen ryöstöretkeen. Melkein 2000
viikinkiä tuli Kokemäenjokea pitkin lähes 200 laivalla. He ryöstivät ja polttivat kyliä, mutta matka päättyi huonosti. Pienet hämäläisjoukot hyökkäilivät viikinkien kimppuun ja ajoivat nämä lopulta pakoon. Hauholle tullutta joukkoa johtanut Egil kaatui Hämeen kapeikossa, kirjoitetaan riimukirjaimin Skånessa olevassa muistokivessä. Retkestä on tietoja riimukirjoituksissa, mutta yhtenäistä tarinaa siitä ei ole. "Ei epäonnistuneista retkistä tehty saagoja", Maula tietää.
Suomalaiset eivät osanneet tuolloin kirjoittaa, mutta mahtavien viikinkien lyömisellä haluttiin kuitenkin rehennellä. Siksi viikinkilaivaston kuva hakattiin kallioon, Erkka Maula uskoo. "Katsokaa, tässä on kolme päälliköitten isoa lohikäärmelaivaa. Isoin on retkeä johtaneen Freygerin, vähän pienempi Egilin ja kolmas Egilin veljen Brusin. Juuri Brusi pystytti veljelleen muistokiven Skåneen. Isojen alusten vieressä näkyy neljä pienempää uiskoa, mutta koko kallio saattaa olla täynnä laivojen kuvia." Ensimmäinen outo kuvio paljastui, kun arkeologian päivien osanottajia opastanut kauppatieteen opiskelija Jukka Maula potkiskeli kalliota peittänyttä sammalta. Erkka Maula kävi vähän myöhemmin paikalla, käänsi varovasti sammalia ja löysi lisää kuvia. Uurrokset ovat vajaan kahden sentin syvyisiä, eivätkä kaikki kuvat hahmotu maallikon silmään laivoina. "No, voihan tuo näyttää vulvalta, mutta kyllä minä pidän sitä uiskona", tohtori myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näille kertomuksille mitään historiallista lähdettä?
Norjalainen saaga. Tulijat olivat nimenomaan norjalaisia. Katosivat Hämeeseen. Tosin itse luin tästä aikoja sitten,ja omassa lähteessäni mainitaan ajaksi 1020. ja uiskot olivat suomalaisten ja hämäläisten aluksia, eivät vuojolaisten.
Onhan niitä vanhoja saagoja jotka kertovat vielä vanhemmista ajoista jolloin oli suomalaisia kuninkaita.
Mutta niille aina viitataan kintaalla.
Niin siis nythän on tärkeintä muistaa, että suomalaiset jo tuolloin olivat sisukkuudessaan ja neuvokkuudessaan aivan ylivertaisia verrattuna kehen tahansa ulkopuolelta tulevaan. Järkälemäisiä miehisyyden monoliitteja joiden rinnalla muut kansat kalpenivat. Tähän Porilaisten marssi🎵
Tässä Hesarin juttu johon monessa nettilähteessä viitataan: https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004012021.html
Tuo artikkelin tarina tosin perustuu osin näytelmään ts. artkkelista ei selviä mikä on faktaa ja mikä fiktiota. Käsittääkseni viikinkejä on Suomessakin käynyt mutta missä mittakaavassa ja millaisella menestyksellä, se on epäselvää.
Suomalaisnaiset torjuivat tunkeilijat ojentamalla oravannahkakintaan ja sanomalla napakasti "STOP".
Ruotsinkieliset änkesivät tänne vastaa 1300-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Niin siis nythän on tärkeintä muistaa, että suomalaiset jo tuolloin olivat sisukkuudessaan ja neuvokkuudessaan aivan ylivertaisia verrattuna kehen tahansa ulkopuolelta tulevaan. Järkälemäisiä miehisyyden monoliitteja joiden rinnalla muut kansat kalpenivat. Tähän Porilaisten marssi🎵
Niin siis kun me ei olla viikinkien jälkeläisiä - vaikka monet, vaikkapa nyt Odiniin viittaavat tyypit - niin mielellään ajattelevat, on tärkeää löytää joku stoori jossa ollaan vielä kovampia jätkiä!. :P
Vierailija kirjoitti:
Niin siis nythän on tärkeintä muistaa, että suomalaiset jo tuolloin olivat sisukkuudessaan ja neuvokkuudessaan aivan ylivertaisia verrattuna kehen tahansa ulkopuolelta tulevaan. Järkälemäisiä miehisyyden monoliitteja joiden rinnalla muut kansat kalpenivat. Tähän Porilaisten marssi🎵
Ja sauna päälle ja hankeen pyörimään! Viinapullo lahjaksi jokaiselle! Röyh
Vierailija kirjoitti:
Hirmuinen viikinkiarmeija tuli 950 vuotta sitten valtaamaan Hämettä, mutta pikkukylien miehet löivät sen hajalle. Kertovatko Hauhon Hyömäen kylästä löytyneet kalliouurrokset tapahtumasta, joka muutti Suomen historian?
VIIKINGIT tulivat vuonna 1050 Kokemäenjokea pitkin Nokialle pahoin aikein. Heidän laivastossaan oli liki 200 alusta ja niissä melkein 2000 miestä. Yleensä viikinkiruhtinaat välttivät sotimista Suomessa. Itämerensuomalaiset tunnettiin taitavista laivanveistäjistään, sepistään ja noitavoimistaan. Hankala maasto ei suosinut hyökkääjiä.
Vasta kaksikymmentä vuotta aikaisemmin Norjan Olaf Paksu oli kärsinyt musertavan tappion suomalaisille hiihtojoukoille Kainuussa. Tällä kertaa hyökkäys oli kuitenkin organisoitu paremmin kuin yksikään Suomeen aikaisemmin tehty viikinkiretki, sillä sen perimmäinen tarkoitus oli alistaa hämäläiset ruotsalaisten valtaan ja ryhtyä perimään heiltä jokavuotista veroa.
Hauho. Hauhon Hyömäen kylästä on löytynyt kallioon hakattuja kuvia, joiden otaksutaan kertovan viikinkien 950 vuotta sitten Hämeeseen tekemästä ryöstöretkestä. Museovirasto pitää löytöä ainutlaatuisena, jos kuvat varmistuvat liki tuhat vuotta sitten hakatuiksi. Suomesta on löytynyt suunnilleen sata kalliomaalausta, mutta hakkaamalla tehtyjä kuvia ei ole aiemmin tavattu.
Kuvat paljastuivat viime kesänä sammalkerroksen alta. Kalliota on paljastettu vasta muutaman neliön alalta. Siihen kohtaan on hakattu kuva kolmesta isosta ja neljästä pienestä laivasta ylhäältä nähtyinä. Vielä ei tiedetä,
mitä muuta sammalten alta paljastuu. "Uurrokset eivät kerro mitään, ellei niitä voida liittää historialliseen tapahtumaan", sanoo kylässä asuva filosofian tohtori, historioitsija Erkka Maula. Maula liittää laivojen kuvat vanhastaan tunnettuun, viikinkien vuonna 1050 Hämeeseen tekemään suureen ryöstöretkeen. Melkein 2000
viikinkiä tuli Kokemäenjokea pitkin lähes 200 laivalla. He ryöstivät ja polttivat kyliä, mutta matka päättyi huonosti. Pienet hämäläisjoukot hyökkäilivät viikinkien kimppuun ja ajoivat nämä lopulta pakoon. Hauholle tullutta joukkoa johtanut Egil kaatui Hämeen kapeikossa, kirjoitetaan riimukirjaimin Skånessa olevassa muistokivessä. Retkestä on tietoja riimukirjoituksissa, mutta yhtenäistä tarinaa siitä ei ole. "Ei epäonnistuneista retkistä tehty saagoja", Maula tietää.Suomalaiset eivät osanneet tuolloin kirjoittaa, mutta mahtavien viikinkien lyömisellä haluttiin kuitenkin rehennellä. Siksi viikinkilaivaston kuva hakattiin kallioon, Erkka Maula uskoo. "Katsokaa, tässä on kolme päälliköitten isoa lohikäärmelaivaa. Isoin on retkeä johtaneen Freygerin, vähän pienempi Egilin ja kolmas Egilin veljen Brusin. Juuri Brusi pystytti veljelleen muistokiven Skåneen. Isojen alusten vieressä näkyy neljä pienempää uiskoa, mutta koko kallio saattaa olla täynnä laivojen kuvia." Ensimmäinen outo kuvio paljastui, kun arkeologian päivien osanottajia opastanut kauppatieteen opiskelija Jukka Maula potkiskeli kalliota peittänyttä sammalta. Erkka Maula kävi vähän myöhemmin paikalla, käänsi varovasti sammalia ja löysi lisää kuvia. Uurrokset ovat vajaan kahden sentin syvyisiä, eivätkä kaikki kuvat hahmotu maallikon silmään laivoina. "No, voihan tuo näyttää vulvalta, mutta kyllä minä pidän sitä uiskona", tohtori myöntää.
Tää on se Hesarin juttu joka perustuu johonkin näytelmään.
Lähtivät pois, koska Suomessa oli liikaa rasisteja sekä myös ruoka oli pahaa.