Onko HR:ssä työskentelevät sieluttomia paholaisia?

Tekohymy ja tekoystävällisyys on vastenmielisintä mitä tiedän.

Meillä HR-johtaja on nelikymppinen, ehkä vähän homssuiselta näyttävä nainen. Laittoi pahimmat lintsarit heti kuriin, samoin pari kusipääpomoa. On silti tosi lämmin ja ymmärtää myös perheellisten haasteet. Mutta ei silti usko mitä tahansa. Ensin ajattelin että mitenköhän se pärjää kun näin sen, mutta juristien joukossa hän oli virkistävä tuulahdus.

Vierailija kirjoitti:

Kamalaa vihaa. :( Minä olen aina halunnut töihin HR:ään.

Älä tuota mainosta tai kukaan ei pidä sinusta enää. HR henkilöstö on ylivoimaisesti vastenmielisin ryhmä yrityksessä.

Sitten ne vielä kehtaa hymyillä ja olla muka niin ystävällisiä. Tosiasiassa ne tappaisi jopa sinun lapsesi oman etunsa takia.

Vierailija kirjoitti:

mutta juristien joukossa hän oli virkistävä tuulahdus.

Lakifirman HR?!  Huh siinä on kyllä sellainen yhdistelmä että hui :O

kyllä ovat! en ole tähän päivään mennessä tavannut yhtään täysjärkistä HR-manageria. Ovat niin taloon päin kallellaan kuin vain ikinä voivat ja työntekijöistä ei välitetä tippaakaan. Lookiin kuuluu nimenomaan mairea hymy ja ollaan niin olevinaan kiinnostuneita...

Vierailija kirjoitti:

HR:ssä pahuus tiivistyy. HR on aina työnantajan puolella työntekijää vastaan. HR:n käytävilläkin käy hyytävä viima joka nostaa ihokarvat pystyyn.

Riippuu täysin yrityksestä ja sen kulttuurista.  Fiksuissa yrityksissä HR:n tarkoitus on saada ihmiset paremmin viihtymään työssään. Se tarkoittaa ihmisten kuuntelemista ja asioiden sujuvoittamista.  HR-osaston henkilöt ovat aivan samanlaisessa työsuhteessa kuin sinäkin, eli tarkoitus on saada yritys toimimaan paremmin, mikä sitten näkyisi yrityksen tuloksessa.

Koska ihmiset useimiten vastustavat muutosta, onkin hyvin suuri merkitys sillä, miten muutos markkinoidaan yrityksen sisällä. Jos yrityksen kulttuuri on avoin, tapahtuu muutoskin avoimesti keskustellen ja henkilöstön ehdotuksia kuunnellen. Sellaiset yritykset pärjäävät paremmin ja työntekijöiden viihtyvyys  - jan myötä tuottavuus on korkeammalla.

On hyvin pitkälti yrityksen johdosta kiinni, miten HR:n annetaan työskennellä. Vanhakantaisissa yrityksissä harjoitetaan edelleen vain ns. ylhäältä - alas -johtamista,mikä on paha virhe, kosk asiinäjätetään huomioimatta työntekijöiden oma asiantuntijuus omasta työstään ja sen kehittämisestä.

Mä luulin pitkään naiivisti että HR on työntekijöiden puolella. Mutta ei, nehän on nimenomaan työnantajan edustajia. Ja aika koviksia oikeasti.

Meillä pörssissä noteerattu rakennuskonevuokraamo Vantaalta ja allekirjoitan tuon hypoteesin.

Vierailija kirjoitti:

HR tekee työtään eli järjestelee ja tiedottaa henkilöstöön liittyviä asioita (jotka eivät aina voi olla vain niitä jotka aiheuttavat riemun kiljahduksia, koska yritys ei ole huvipuisto), ja kuten aloituksestakin voi päätellä, on siitä syystä usein firman vihatuin henkilö. Mukavaa eikö totta. Vähemmästäkin voi hymy välillä hyytyä.

No kuule eiköhän tuon kaikki ymmärrä. Mutta kun se keskiverto HR-olion asenne on usein oikeasti todella kylmäävä. Pahin tapaus oli se yksi joka aina kovasti hymyili, mutta josta silloin tällöin näkyi suorastaan pelottava ihminen: muuten tyhjä ja tunteeton, ainoa todellinen tunne taisi olla halveksunta alemman tason työntekijöitä kohtaan.

Turha tuollaisessa tapauksessa on vedota siihen ettei itsellä aina ole kivaa. Olen tavannut elämäni aikana monia k-sipäitä, mutta kylmimmät on olleet nimenomaan noita HR-demoneja.

Vierailija kirjoitti:

Hahhhhaha meillä on duunissa jus AP:n kuvailemia HR-leidejä, niin jäätävän kylmiä tapauksia, ei  vois tulla mieleenkään mennä niille juttelemaan jos joku painaisi mieltä. Just semmonen feikkihymy!

Mutta varmasti ihan riippuu yrityksestä. 

Nostan vanhan keskustelun. Juuri tällaisia ovat tuntemani HR-ihmiset. Palkattu vetämään läpi irtisanomisia ja tarjoamaan "työkaluja" esimiehille. Epäeettisten ammattien top kympissä. Silti firman nokkimisjärjestyksessä alhaalla. Sieluttomia marionetteja. Terkut meidän HR:lle, joka onnistumatta tuki pomoani, joka yritti perusteetta hiillostaa minua ulos. Miten nämä tyypit voi nukkua yönsä?

Vierailija kirjoitti:

Viime haastattelussa oli vastassa juurikin sellainen 30+ naikkonen, josta tuli mieleen vähän tuon eilen telkusta tulleen Terminator 3:n robottinainen. Katse huokui sellaista konemaista opeteltua ihmisyyttä ja kohteliaisuutta, vailla aitoa lämpöä..

Voisin vaikka vannoa että viimeksi haastattelija ei räpäyttänyt silmiään kertaakaan. hrrrr D:

Joku siinä on. Hyvä ystäväni on aina ollut empaattinen, todellinen ihmisystävä. Työllistyi ensin rekrytointiin rekryfirmassa ja sitten HR:ään pörssiyhtiöön. Jutut on muuttuneet tosi ivallisiksi. Latelee semmoista tekstiä työntekijöistä ja ihmisistä ylipäätään, että tuntuu oudolta, mihin se empaattinen ja ymmärtäväinen ihminen on kadonnut. Muuten toki on edelleen oma itsensä, mutta työ ja työelämästä puhuminen on nostanut pintaa ajatuksen, kuinka suurin osa ihmisistä on suunnilleen huijareita, epäpäteviä, eivät tee tarpeeksi töitä palkkansa eteen ja on hyvää henkilöstöpolitiikkaa säikytellä jatkuvilla yt-neuvotteluilla. Outoa...

Yritän kaikin mahdollisin tavoin välttää mitään kontaktia HR:n kanssa. Onneks ovat toisella puolella kaupunkia, mutta välillä jalkautuvat meidän alempiarvoisten joukkoon. Meidän HR-päällikkö on jo ulkonäöltään kireä ja luontaantyöntävä.