Oletteko nähneet enkeleitä?
Kommentit (63)
Luulen tietäväni millaista valoa luomiesi läpi ns. "kajastaa" ja se saattaa olla vain väsymyksen tms. tuottamaa. Mikäli et koe tuossa tilassa mitään mullistavampaa niin en usko että kyseessä olisi enkelikokemus. Itse olen huomannut selkeän merkin jolla minua huomautetaan siitä että joku muukin taho on olemassa ja koettaa sen sinulle ilmoittaa enemmän tai vähemmän häiritsevästi, hiukan niinkuin omaan uskosi linjaan nähden. Olen itse tullut siihen tulokseen että miksi mikään taho haluaisi olla jatkuvasti häiläämässä elämässäsi ja tehdä jotain välimallin näyttäytymisiä, eli silloin kun tämä asia eteesi lankeaa niin tiedät että nyt tapahtui jotain sellaista jota et heti saa itsellesi perusteltua. Joskus menee viikkoja ja kuukausiakin ennekuin ymmärrät sanoman sisällön. Muista myös mikäli näet kuvia, näyn, symboliikkaa tai muuta sellaista niin koeta laittaa asiat vaikka aamusta paperille. Sieltä on sitten helpompaa kasailla palapeliä tämänkin tarkoitukselle.
M46
Näkee sitä mitä haluaa/pelkää nähdä?
Koska enkeleitä ei ole olemassa niin totean että en ole nähnyt.
Vierailija kirjoitti:
Koska enkeleitä ei ole olemassa niin totean että en ole nähnyt.
Jaa. Minä en ole koskaan nähnyt esim. kalkkarökäärmettä, joten tämän perusteella päättelen, ettei kalkkarokäärmeitä ole olemassa.
Enkelit ovat valo-olentoja, jotka eivät inkarnoidu tänne fyysiseen maailmaan vaan pysyvät henkimaailman tasoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska enkeleitä ei ole olemassa niin totean että en ole nähnyt.
Jaa. Minä en ole koskaan nähnyt esim. kalkkarökäärmettä, joten tämän perusteella päättelen, ettei kalkkarokäärmeitä ole olemassa.
Kalkkarokäärme on todellinen olento, tosin kuin enkelit.
Kerropa muita nerokkaita johtopäätöksiäsi niin saame nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Luulen tietäväni millaista valoa luomiesi läpi ns. "kajastaa" ja se saattaa olla vain väsymyksen tms. tuottamaa. Mikäli et koe tuossa tilassa mitään mullistavampaa niin en usko että kyseessä olisi enkelikokemus. Itse olen huomannut selkeän merkin jolla minua huomautetaan siitä että joku muukin taho on olemassa ja koettaa sen sinulle ilmoittaa enemmän tai vähemmän häiritsevästi, hiukan niinkuin omaan uskosi linjaan nähden. Olen itse tullut siihen tulokseen että miksi mikään taho haluaisi olla jatkuvasti häiläämässä elämässäsi ja tehdä jotain välimallin näyttäytymisiä, eli silloin kun tämä asia eteesi lankeaa niin tiedät että nyt tapahtui jotain sellaista jota et heti saa itsellesi perusteltua. Joskus menee viikkoja ja kuukausiakin ennekuin ymmärrät sanoman sisällön. Muista myös mikäli näet kuvia, näyn, symboliikkaa tai muuta sellaista niin koeta laittaa asiat vaikka aamusta paperille. Sieltä on sitten helpompaa kasailla palapeliä tämänkin tarkoitukselle.
M46
Niin. En tiedä, ei minulla ole koskaan aikaisemmin tuollaista ollut, vaikka olen lähes jatkuvasti väsynyt. Mietin että yrittikö enkeli ilmoittaa itsestään ensin tuota kautta mutta kun ei onnistunut niin ilmestyikin vähän näyttävämmin sitten :D ap
En ole nähnyt mutta uskon että suojelusenkelini oli kerran paikalla oikeaan aikaan:
- olin ajamassa jouluaaton aattona n 22v sitten kuusenhakureissulla kapeaa ja mutkittelevaa ja tosi liukasta tietä pitkin kotiinpäin. Yhtäkkiä autoni lähti pyörimään ja samalla hetkellä kun olisin törmännyt nokat vastakkain ison Volvon (itsellä pieni ja vanha kauppakassi) kanssa auto tempaistiin sivuun ja tuupattiin nokka edellä pehmeään lumiseen ojaan. Autojen keulojen väli oli enää alle 50cm joten normaali kääntäminen olisi ollut myöhäistä, tuntui kuin autoa olisi nostettu sivuun.
- siinä sitten ihmettelin lapset takapenkillä ja kuusi katolla miten saan autoni pois hangesta. Ensimmäinen paikalle osunut auto oli onneksi Jäätelöauto jonka kuski veti autoni pois ojasta ja vielä irrotti lukkiutuneen käsijarrun (pyörimisen syy). Lapsille hän antoi lohdukkeeksi laatikollisen jäätelöä ja ajoi meidän perässämme 20 km ja saattoi kotipihaan saakka vaikka omat työt jäi kesken.
Ikuisesti muistan lämmöllä tätä kuskia ja heti seuraavana arkipäivänä yritin soittaa hänelle mutta en saanut kiinni. Esimiehelle jätin kiitosviestin ja pyysin välittämään eteenpäin. Toivottavasti myös meni.
En ole nähnyt, mutta enkelini puhuu minulle rohkaisevasti joskus. Lyhyesti ja ytimekkäästi.
Hassua että tällä palstalla puhutaan paljon asiasta ja sen vierestä mutta jostain syystä tähän lankaan ei vaan juttua tunnu syntyvän. Joko asiasta ei haluta puhua ja pidetään vakan alla kynttilää tai sitten maailmassa vain marginaalinen osa ihmisiä saa näitä asioita nähdä tai kokea. Hihhuliuskovaiset jätän minäkin omaan arvoonsa mutta tarkoitankin tolkun ihmisiä. Edes trolli-armeija ei ole jaksanut tänne ängetä. Kertoilkaa nyt joku lisää... Ties vaikka asiasisältö syvenisikin. Ja sille silmäluominaiselle sanoisin että jos sinusta tuntui että asia oli normaalista poikkeava niin sitten se todennäköisesti on sitä mitä ajattelet. Taidat olla enemmän herkkä ja kanavoiva ihminen ja siksi sinua ei tuon kummemmin haluta säikäyttää. Pelko rinnastettuna outoihin asioihin saa mittasuhteet vaan paisumaan ja sitä nuo hyvää tarkoittavat eivät missään nimessä sinulle halua vaikka muutoin kyllä sotaisaa sakkia ovatkin... Laittakaahan tarinoita tulemaan.
M46
AP:lle tässä vaan pahoittelut kun töiden lomassa lankaillessa olin sinut ajatuksen tasolla kadottanut ja jotenkin mieltänyt sinut vain lankaan liittyneeksi palstailijaksi., en ketjun aloittajaksi.
Palasin alkuun lukemaan koko ketjun ja sanoisin vahvasti että jotain sinulle nyt yritetään viestittää. Olen varma asiasta koska mainitsemasi rauhan tunne on sitä. Sanoinkuvaamaton rauhan ja elämän tunne virtaa ruumiissasi ja olo on ihmeellinen. Ota jatkossa asiasta enemmän kiinni koettamalla päästä yhteyteen näkysi kanssa esim. keskittymällä ajatellen hetkeä ja näkyä. Tiedän että hetken päästä se onnistuu ja sitten asiasta tuleekin vasta mielenkiintoista. Saatatpa kyllä nähdä jotain ikävää toiseltakin puolelta.
M46
Muistan nuoruudesta, opiskeluajoilta erään lumisateisen myöhäisillan aivan Joulun alla. Olin kovin murheellinen, elin silloin vaikeaa aikaa elämässäni. Seisoin siinä lumisateessa hiljaisen Hakaniemen torin laidalla odottamassa bussia. Ei ollut liikennettä eikä kulkijoita, hiljaista lumisadetta vaan.
Sitten sieltä lumisateesta minua lähestyi verkkaisesti vanhempi nainen, laitapuolen kulkija olemukseltaan kasseineen. Kun nainen tuli kohdalleni hän katsoi minua lempeästi silmiin, hymyili ja silitti kevyesti poskeani. Sanaakaan sanomatta jatkoi matkaansa lumisateeseen. Ne olivat hyvin kauniit silmät, se kosketus lämmin ja olemuksensa jotenkin "puhdas" ulkoisesta habituksesta huolimatta.
Minulle tuli kyyneleet silmiin, lohdullinen ja liikuttunut olo. Näin Joulun lähestyessä tuo kohtaaminen palautuu aina mieleeni. Ehkäpä luokseni tuli Enkeli ihmisen muodossa minua lohduttamaan.
Osaako kukaan kertoa mistä tietää, miten erottaa enkeli ja kuollut omainen?
Olen se joka kertoi omaisen poismenon jälkeen nähneen valopalloja. Enää en, toisinaan tunnen kuitenkin ihmeellistä energiaa ja saatan nähdä vilaukselta tumman/savuisen "hahmon" vieressä. Kaikki tapahtuu silmänräpäyksessä. Tapahtuman ollessa tuore, pyysin ääneen merkkiä muutaman kerran, ja näinkin jotain ihan konkreettisia. Ne olivat sellaisia esineen liikkumista, nykyään en uskalla tuollaisia erikseen pyytää. En toivo elämääni kuitenkaan liikaa sellaista. Saavat vähän pelokkaaksikin.
En ole nähnyt, mutta kerran olen tuntenut enkelin käden olkapäälläki. Siitä levisi kehoon niin uskomaton rauha ja levollinen, lämmin olo, ettei voi sanoin kuvata.
Kerran lapseni kertoi olleensa yksin huoneessaan ja tuntenut jonkun käden olkapäällään. Hän oli kääntynyt katsomaan eikä ollut nähmyt ketään. Kosketus oli tuntunut kuulemma sellaiselta kevyeltä kuin kuivat lehdet maassa, siis maahan tippumeet ilmavat ja kuivat vaahteranlehdet, joita lapset tykkäävät syksyisin kauhoa.
Vierailija kirjoitti:
Ap enkeli on juuri tuollainen, eli energiaentiteetti, energiaa ja valoa. Ei ne siivollä lepattavia kaapumekkoja ole. Voivat myös ilmentyä ns orbeina eli energiapalloina. Onnittelut! Olet kehittymässä selvänäköiseksi!
Enkelit on henkiolentoja, Taivaallisen Isän alaisia. Enkelit ilmestyvät ihmisille kun Isä niin sallii. Orbit eivät ole hyvä juttu, ne ilmentyvät yleisimmin demonisen manifestauksen yhteydessä eli demoneitten ollessa läsnä. Pelkkä valo ja enkelin näköinen olento ei kerro mitään, demonit osaavat näyttäytyä valona ja kauniina. Sanassa sanotaan että itse saatana näyttäytyy valon enkelinä. Jos jokin valo olento näyttäytyy, niin siltä tulisi kysyä tunnustaako se Jeesuksen Kristuksen herrakseen. Ja ei missään nimessä tule koskea taikka antaa näiden olentojen koskea. Yleisintä on että ihmisille ilmestyy heidän kuollut läheinen, jolloin luullaan että se todella on se läheinen vaikka tosi asiassa se on demoni joka ottanut tämän läheisen muodon. Ne kannattaa käskeä heti Jeesuksen Kristuksen nimessä pois eikä koskaan palaamaan. Kuolleet eivät palaa takaisin. Enkelit eivät ole se pointti, he eivät tee mitään mitä Jumala ei anna heidän tehdä koska he ovat kuuliaisia Jumalalle. Meidän mielenkiintomme ja pääpisteemme tulisi olla Jumalassa meidän Taivaallisessa Isässä joka hallitsee tätä kaikkea.
Olin lapsena sairaana ja näin kattoon asti korkean mieshenkilön, jolla oli kaapu päällä ja lyhyet aaltoilevat hiukset, mies hohti valoa niin, että näin vain nämä pää piirteet.
Yli 40 asteen kuume hävisi sillä hetkellä ja olin täysin terve.
Enkelit on Jumalan palvelijoita, etsikää Kuningasta itseään.
Niin kuin yllä jo mainittiin, Raamatussa sanotaan, että paholainen pukeutuu valkeuden enkeliksi ja vaikka enkeli saarnaisi jotain muuta evankeliumia, kuin mitä Jeesus ja apostolit saarnasi, niin hän olkoon kirottu.
Etsivä löytää ja kolkuttavalle avataan.
Äitini kertoi kerran, että oli ollut tavallisesti nukkumassa ja yhtäkkiä herännyt ja nähnyt sinertävän enkelin sänkynsä vieressä. Tämä enkeli oli yrittänyt kertoa äidilleni jotain, mutta äiti ei ollut ymmärtänyt mitä. Sitten tämä enkeli oli haihtunut pois. Äitini vähän säikähti tätä eikä meinannut kehdata minullekaan kertoa tapahtumasta. Itselläni ei ole kokemuksia. Tietääkö kukaan mitä tuo kokemus voisi tarkoittaa?
Meinasin ensin kun avasin tän ketjun etten jaksa kirjottaa omaa kokemustani. Noh kirjotan sen nyt kuitenki mutten jaksa katto tuleeko hyvää tekstiä tai kirjotusvirheitä. Pitäis kirjottaa tosi pitkä selostus että sais kaiken kerrottua mutta koitan nyt kertoa pääpiirteet. Olin n. 12-14 vuotias, oli kesäyö pohjanmaalla. Potkin jalkapalloa ulkona nurmikolla. Vieressäni oli pelto jonka toisella puolella oli kirkko. Aivan todella yhtäkkiä, juuri kun vilkaisin kirkolle päin, nousi pellon päällä ollut usvapilvi ja jotenkin lensi hämmästyttävån nopeasti ja äänettömästi mun etee. Siitä muodostui noin puolen metrin päähän minusta n. 160 cm korkea usvapatsas josta muodostui sekunnissa jonkin todella todellinen olento. Se oli niin todellinen että maailma sen ympärillä näytti sen hetken harmaalta ja häilyvältä. Se muistutti ihmistä, mutta sen verran omituinen että ei se ollu ihmismäinen. Oli pää ja kädet ja silmät ja suu ja samat ilmeet ku ihmisillå. Jalat ja varpaat oli samat ku ihmisellå. Käsien tilalla oli jotain mitä ennoo täs maailmas nähny enkä voi siksi kuvailla niitä. "Käsien" pintatekstuuri muistutti orkkideakukkarykelmää. Tämä rykelmä juttu peitti siivet tai ne jotkut jutut mitå sillä oli selässä. Perinteisiä siipiä ei ollut mutta jotain mitä ei täs maailmas oo nähny ni sil oli seläs. Ehkä kenties jotakin irrotettavia osia (?) Sen olennon "osat" oli niin vieraita etten voinu tietää mikä osa oli vaatetta tai mikä osa jotakin esinettä tai tavaraa tai mikä osa oli sen olennon ruumiinosaa. Oli kans semmosia värejö joita ei täs maailmas. Siks hankala kuvailla. Silmät oli todella suuret, niitä oli 2 ja ne oli samalla lailla naamas ku ihmisellä. Noh palataan hetkeen ku se ilmestyi. Tuntui ertä tuhoudun sen katsomisesta. Tuntui että ruumiini seisoi 30 senttiä silmieni takana. Se oli hämmästyttävin tunne IKINÄ. tuijotimme.. jatkuu seuraavas kommentis
21 oli siis ap.