Lue keskustelun säännöt.
Kuolisitteko nauruun jos teitä kosittaisiin sanoin "mennäänkö kihloihin"?
13.11.2017 |
Ainakin voin myöntää, että itse tikahtuisin moiseen tietämättömyyden osoitukseen :D
Onko kokemusta?
Kommentit (39)
Katsoisin kysyjää hitaasti ja kysyisin mitä hän mahtoi kysymyksellään tarkoittaa. Jos hän toistaisi sen, vastaisin EI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kihloihin meno ei tarkoita nykyaikana naimisiin menoa. Tule tälle vuosituhannelle ap, jooko?
Ai nauraisinko jos mulle rakkain ihminen esittäisi hermostuneena noin ison kysymyksen? No en, olisin otettu oli sanamuoto mikä tahansa <3
Vierailija kirjoitti:
Kihloihin meno ei tarkoita nykyaikana naimisiin menoa. Tule tälle vuosituhannelle ap, jooko?
Kyllä se edelleen tarkoittaa sitä.Muuten kyse ois jostain helkkarin lupaussormuksista eikä kihlautumisesta.
ohis
Ärsyttäisi että seurustelen tuollaisen tollon kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo ole mikään kosinta. Onneksi molemmat aviomieheni ovat kosineet kuten kuuluukin, pyytämällä naimisiin kanssaan.
Minä haluan olla kihloissa rauhassa ja pitkään ennen kuin alan harkitakaan naimisiinmenoa. Eihän avioliitosta voi tuntemattoman kanssa sopia. Vähintään vuosi seurustelua ja vuosi kihloissaoloa, sen jälkeen voi alkaa miettiä kosimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mikään kosinta. Onneksi molemmat aviomieheni ovat kosineet kuten kuuluukin, pyytämällä naimisiin kanssaan.
Tuo on nimenomaan se teologisesti oikea tapa tehdä aloite kolmen kimppaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan olla kihloissa rauhassa ja pitkään ennen kuin alan harkitakaan naimisiinmenoa. Eihän avioliitosta voi tuntemattoman kanssa sopia. Vähintään vuosi seurustelua ja vuosi kihloissaoloa, sen jälkeen voi alkaa miettiä kosimista.
Ja mikä se funktio sillä kihloissaololla sitten on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mikään kosinta. Onneksi molemmat aviomieheni ovat kosineet kuten kuuluukin, pyytämällä naimisiin kanssaan.
Tuo on nimenomaan se teologisesti oikea tapa tehdä aloite kolmen kimppaan.
En tunne teologiaa, olen humanisti. Uudelleen avioitunut leski. Itse ehdottaisin kimppaa vähemmillä sitoumuksilla, mutta kukin tyylillään.
Mieheni ei tikahtunut nauruun, kun ehdotin kihloja. Hän kysti, että eikö se tarkoita sitoutumista naimisiinmenoon. Vastasin, että ehei, ei suinkaan sitä tarkoita. Mentiin kihloihin. Puolen vuoden päästä kysyin, että milloin pidetään häät, kun ollaan kihloissakin. Mies vastasi, että "kai mä nyt olisin kosinut, jos olisin sun kanssa halunnut naimisiin mennä". No, nyt ollaan naimisissa. Tämä tapahtui yli nelikymppisille ihmisille muutama vuosi sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä tulkitsen kihlauksen kosintana, lupauksena mennä naimisiin. Tämän takia mua ei olisi haitannut, jos mies olisi kosinut kihloihin menemisellä. Mies on samaa mieltä tästä, joten ei olisi tullut mitään väärinkäsityksiä siitä, mitä kihlaus tarkoittaa.
Minua on kosittu "oikeaoppisesti" ja naimisiinkin mentiin aika pian kosinnasta. Nuorena olen ollut kihloissa myös "mennäänkö kihloihin"-tyyppisesti ilman aikeita avioitua. Meillä kummallakin oli ikää vielä alle 20, joten enpä siinä iässä edes mitään naimisiinmenoa kuvitellut. Ja päättyi se kihlauskin suht nopeaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan olla kihloissa rauhassa ja pitkään ennen kuin alan harkitakaan naimisiinmenoa. Eihän avioliitosta voi tuntemattoman kanssa sopia. Vähintään vuosi seurustelua ja vuosi kihloissaoloa, sen jälkeen voi alkaa miettiä kosimista.
Ja mikä se funktio sillä kihloissaololla sitten on?
No se et se on niinku ihquuuuu <3 <3 <3 ja et kaikki tietää et me ollaan niinku tosissaan <3 <3
Minua on sama tyyppi kosinut parikin kertaa toteamalla, että mehän voitais mennä naimisiin, ja saanut pakit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan olla kihloissa rauhassa ja pitkään ennen kuin alan harkitakaan naimisiinmenoa. Eihän avioliitosta voi tuntemattoman kanssa sopia. Vähintään vuosi seurustelua ja vuosi kihloissaoloa, sen jälkeen voi alkaa miettiä kosimista.
Ja mikä se funktio sillä kihloissaololla sitten on?
??? Et ole ennen kuullut kihlasuhteesta?
Syvästi sitoutunut suhde tietysti. Ikäänkuin koeaika ennen elatusvelvollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo ole mikään kosinta. Onneksi molemmat aviomieheni ovat kosineet kuten kuuluukin, pyytämällä naimisiin kanssaan.
Tuo on nimenomaan se teologisesti oikea tapa tehdä aloite kolmen kimppaan.
En tunne teologiaa, olen humanisti. Uudelleen avioitunut leski. Itse ehdottaisin kimppaa vähemmillä sitoumuksilla, mutta kukin tyylillään.
Kyllähän teologiakin lukeutuu humanistisiin tieteisiin. Palkkatasolla mitattuna siis.
Mitä outoa siinä on?
Sen sijaan joku "Pitäiskö meijänki hankkia rinkulat sormiin 😮?"lopettaisi seurustelun siihen paikkaan.
En nauraisi. Enkä suuttuisi.
Itse asiassa mies ehdotti että haluaa ostaa mulle sormuksen, että olis sitten sukulaisilla puhumista.
Nousin sängystä, pukeuduin ja lähdin miettimään, mitä ihmettä pitäisi vastata tai muuten reagoida.
Ollaan +/- 45 molemmat ja kun keksin sanat niin juteltiin. Tuollainen merkkaaminen loukkaa minua ja sukulaisille ei tarvitse esittää mitään.
Ehkä joku päivä naimisiin, mutta helysormuksia en tarvitse.