Miehelle viikon perhevapaa loma?
Olisko teille ihan ok? Mies suunnittelee omaa lomaa ja lähtisi kaverinsa kanssa reissuun. Mua jotenkin ärsyttää ja loukkaa, että haluaa lomailla viikon "yksin" ja eri aikaan kuin muu perhe. Mies käy harvoin missään ja muutaman yön reissu olisi ihan ok, mutta viikko tuntuu jo pitkältä.. En osaa edes kunnolla selittää, mutta tuntuu kurjalta että haluaa olla viikon pois perheensä luota. Ja jättää minut yksin pyörittämään arkea. Mitä mieltä on av-raati?
Kommentit (18)
No, kai sitä olisi mahdollisuus. Mies päästäisi, mutta tuntisin huonoa omatuntoa käyttää lomani yksin ja jättää mies huolehtimaan arjesta. Mutta ajattelenko näin, koska olen nainen? Mitä muut naiset toimitte? T. Ap
Vierailija kirjoitti:
No, kai sitä olisi mahdollisuus. Mies päästäisi, mutta tuntisin huonoa omatuntoa käyttää lomani yksin ja jättää mies huolehtimaan arjesta. Mutta ajattelenko näin, koska olen nainen? Mitä muut naiset toimitte? T. Ap
Jos ajattelet olevasi perheesi arjessa niin korvaamaton, ettei isä ja lapset pärjää viikkoa ilman sinua, niin otapa äkkiä viikon reissu itsellesikin! Minä ainakin voin lähteä kavereiden kanssa ja lähdenkin samalla lailla kuin mies.
Ja lisäys vielä edelliseen.. En jotenkin osaa ajatella näitä juttuja niin, että jos mies tekee jotain, minunkin pitäisi ( tai päin vastoin). Kyse jostain tunnetason jutusta, tuntuu vain kurjalta että haluaa lähteä viikoksi pois omalle lomallensa ilman perhettään Ja toisaalta jättää minut yksin pyörittämään arkea.
Onko hän kutsunut tuota lomaa juuri perhevapaa-lomaksi? Jos mieheni haluaisi reissuun kaveriensa kanssa ja se nyt sattuisi kestämään esim. just tuon viikon, niin siinäs menee. En mä ainakaan ekaksi ajattelisi, että lähtee siksi, koska haluaa meistä eroon, vaan syinä voisi olla esim. halu viettää aikaa kaverien kanssa, matkakohde on mielenkiintoinen tai muuten vain haluaa vähän vaihtelua elämään. Ei kaikesta tarvitse ottaa aina itsensä.
En minä ole korvaamaton. Minä pärjään yksin viikon ja niin pärjää mieskin. Mutta onhan se arkin nyt erilaista, jos siinä on toinenkin.. Pääsee esim.. itse käymään lenkillä :) Mutta kyse ei siis ole mistään yksittäisestä perusteluista, vaan pikemminkin tunteista ja ajatuksista kumppania kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko hän kutsunut tuota lomaa juuri perhevapaa-lomaksi? Jos mieheni haluaisi reissuun kaveriensa kanssa ja se nyt sattuisi kestämään esim. just tuon viikon, niin siinäs menee. En mä ainakaan ekaksi ajattelisi, että lähtee siksi, koska haluaa meistä eroon, vaan syinä voisi olla esim. halu viettää aikaa kaverien kanssa, matkakohde on mielenkiintoinen tai muuten vain haluaa vähän vaihtelua elämään. Ei kaikesta tarvitse ottaa aina itsensä.
Ei ole kutsunut näillä sanoin. Minä vain lomailen edeltävän viikon, koska koulu ja päiväkoti ovat kiinni. Ja mies sitten seuraavan viikon kaverinsa kanssa reissussaan.
Eli alustava yhteenveto, että teille on ihan ok tällainen lomailu. Minunkin pitää sitten varmaan tsempata, toivottaa miehelle hyvää matkaa ja lähteä itsekin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän kutsunut tuota lomaa juuri perhevapaa-lomaksi? Jos mieheni haluaisi reissuun kaveriensa kanssa ja se nyt sattuisi kestämään esim. just tuon viikon, niin siinäs menee. En mä ainakaan ekaksi ajattelisi, että lähtee siksi, koska haluaa meistä eroon, vaan syinä voisi olla esim. halu viettää aikaa kaverien kanssa, matkakohde on mielenkiintoinen tai muuten vain haluaa vähän vaihtelua elämään. Ei kaikesta tarvitse ottaa aina itsensä.
Ei ole kutsunut näillä sanoin. Minä vain lomailen edeltävän viikon, koska koulu ja päiväkoti ovat kiinni. Ja mies sitten seuraavan viikon kaverinsa kanssa reissussaan.
Nyt se menee näin, ja sitten toisella kertaa sinä pääset ja mies hoitaa kodin ja lapset. Ja jos koet, että et tarvitse lomaa yksin tai kavereiden kanssa, niin kukaan ei pakota lähtemään, mutta älä myöskään ala miettiä miehen lomailulle mitään lomanviettoa syvempiä merkityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäys vielä edelliseen.. En jotenkin osaa ajatella näitä juttuja niin, että jos mies tekee jotain, minunkin pitäisi ( tai päin vastoin). Kyse jostain tunnetason jutusta, tuntuu vain kurjalta että haluaa lähteä viikoksi pois omalle lomallensa ilman perhettään Ja toisaalta jättää minut yksin pyörittämään arkea.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Eikä se voi ihan niinkään mennä, että mitä hyvänsä voi vaatia jos sallii toiselle saman. Kyllä on olemassa jokin kohtuullisuuden raja, minkä yli mentäessä ei tuo "mutku kyllä säkin saisit" enää riitä selitykseksi. Ylikärjistettynä esimerkkinä vaikka suhteen muuttaminen avoimeksi. Ja se kohtuullisuuden raja on ihmis- ja suhdekohtainen, vaikea sitä on kenenkään ulkopuolelta tulla sanomaan.
Itse en vastaavasta ehdotuksesta pitäisi enkä usko että mies lähtisi. Tunnen pareja joille tuo olisi täysin ok, ja pareja joista kummallekaan ei tulisi mieleenkään. Ihan fiksuilta ja onnellisilta vaikuttavat kaikki.
Meilläkin mies viettää perhevapaa-lomaa kavereiden kanssa ja olen kyllä vetänyt herneen kunnolla nenään. Eihän minulla käytännössä ole mahdollisuutta tehdä samoin - vai millainen äiti jättäisi vauvansa viikoksi tai kuten meillä mies, 10 päiväksi vain toisen vanhempansa kanssa? Kai sitä pärjää, kun on pakko, mutta ei arjen pyörittäminen kolmen lapsen ja vauvan kanssa kovin mukavaa ole.
Meillä isäntä käytti kuopuksen isyysvapaita ja kävi viikon juopottelemassa kaverinsa kanssa ulkomailla. Minusta tämä oli niin huvittavaa, että en osannut edes pahastua. Mukava oli viikko molemmilla, koska itse tykkään olla just kotona- jopa neljän alle viisivuotiaan kanssa. Toinen taas tykkää reissata (ja juopotella kaverinsa kanssa) ja se hänelle suotakoon, silloin tällöin. Isyysvapaiden käyttö tähän tarkoitukseen ehkä vähän rajoilla, mutta niin ne taitaa monella muullakin mennä ihan muuhun kuin lapsenhoitoon ;)
Ihan hyvä on välillä järjestää lomia erillään, jaksaa taas paljon paremmin ihmissuhteet sen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja lisäys vielä edelliseen.. En jotenkin osaa ajatella näitä juttuja niin, että jos mies tekee jotain, minunkin pitäisi ( tai päin vastoin). Kyse jostain tunnetason jutusta, tuntuu vain kurjalta että haluaa lähteä viikoksi pois omalle lomallensa ilman perhettään Ja toisaalta jättää minut yksin pyörittämään arkea.
Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat. Eikä se voi ihan niinkään mennä, että mitä hyvänsä voi vaatia jos sallii toiselle saman. Kyllä on olemassa jokin kohtuullisuuden raja, minkä yli mentäessä ei tuo "mutku kyllä säkin saisit" enää riitä selitykseksi. Ylikärjistettynä esimerkkinä vaikka suhteen muuttaminen avoimeksi. Ja se kohtuullisuuden raja on ihmis- ja suhdekohtainen, vaikea sitä on kenenkään ulkopuolelta tulla sanomaan.
Itse en vastaavasta ehdotuksesta pitäisi enkä usko että mies lähtisi. Tunnen pareja joille tuo olisi täysin ok, ja pareja joista kummallekaan ei tulisi mieleenkään. Ihan fiksuilta ja onnellisilta vaikuttavat kaikki.
Kiitos sinulle. Minulle tämä on iso juttu. Kyse ei ole pärjäämisestä vaan jonkinlaisesta hyväksyttävyyden rajasta. Mitä on hyväksyttävää tehdä sillä verukkeella tehdä että toinenkin voi? Mikä määrin kunnioittaa ja arvostaa toisen tunteita ja kumppania, missä menee raja oman ilon ja toisen "surun raja"? Tottakai kaikki haluavat omaa aikaa ja omia kavereita, mutta missä on se raja?
Iikkis kirjoitti:
Kyllä se on fakta, että sitä omaa rauhaa vaan joskus tarvii.
Joskus=viikko?
Iikkis kirjoitti:
Kyllä se on fakta, että sitä omaa rauhaa vaan joskus tarvii.
Joskus=viikko?
Iikkis kirjoitti:
Kyllä se on fakta, että sitä omaa rauhaa vaan joskus tarvii.
Joskus=viikko?
Vierailija kirjoitti:
Iikkis kirjoitti:
Kyllä se on fakta, että sitä omaa rauhaa vaan joskus tarvii.
Joskus=viikko?
No monestiko pääsee sitä omaa aikaa viettämään? Mitä se haittaa jos ne nyt on viikon reissu?
Jos naisella on mahdollisuus samaan, niin siitä vaan.