Nolottaa, kun menin kuittailemaan erikoislääkärille hiukan sillai epäkohteliaasti, vaikka...

Ap. jatkaa, että onko muut uskaltautuneet sanomaan tiukasti lääkärille päin näköä?

Mua pikkuisen hävettää, kun tämä lääkäri olikin ihan mukavan oloinen, ja taputteli jopa olkapäätäni lähteissäni tutkimushuoneesta.

Jälkeen päin varmaankin lääkäri ihmetteli mun suuni päästymyksiäni.

Mittarini alkaa vaan olla niin täysi, niin täysi vaivojeni suhteen.

Miksi haluat sanoa ilkeästi kenellekään, oli lääkäri tai ei? Tiukkana saa olla ja vaatia jos tarpeen on, mutta asiallisuus ja kohteliaisuus on kuitenkin hyve.

Ap. vastaa 2/2:lle:  Selitin jo tuossa toisessa osiossani, että miksi lähti lapasesta.

Olen vaan jo niin väsynyt:( 

Napakka takaisinsanominen on eri asia kuin ilkeys. Omia puoliaan saa aina pitää eikä mitään asiatonta käytöstä tarvitse keneltäkään, edes lääkäriltä, sietää.

Voithan toimittaa hänelle viestin (ajanvarauksen kautta tai sähköpostilla ,jossa pahoittelet käytöstäsi?...kun asia selvästi sinua vaivaa.

Ei tuo nyt niin vaarallista ole.:)Tsemppiä!

Ymmärrän. Mutta ikää kun tulee lisää niin huomaa että ei ne lääkäritkään mitään pyhimyksiä ole. Hieman naurattaa se vanhanaikainen herranpelko johon kuuluu se että esim. lääkäri on super älykäs tai superkunnollinen kansalainen. Kyllä lääkäritkin voi kyseenalaistaa kuten myös asiat mitä esittävät. Ihan niinkuin kaikissa ammateissa, lääkäreissä on hyviä, huonoja, ammattitaitoisia, höperöitä, huolimattomia jne. Kaikki eivät ole loistavia omissa ammateissaan.

Ei tarvitse olla ilkeä, vaikka pitää puoleensa.

Olen itse sanonut vastaan kun lääkäri on mielestäni ollut väärässä, mutta olen aina kohtelias. Eihän minulla ole oikeus loukata toista vaikken ole samaa mieltä.

Lääkäri on vain ihminen hänkin, ja voi olla oikeassa tai väärässä.

Olen vakuuttunut että parasta hoitoa saa, kun arvostaa toista ja on rehellinen omista vaivoista.