Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Rakennusalan ammattilaiset eivät ostaisi mitään alle 10 vuotta vanhoista taloista

Vierailija
10.11.2017 |

Onko kokemuksia? Töissä on kyllä tullut vastaan rakennusvirheitä yms. noissa yllättävän paljon. Olen toimistohommissa alalla.

Kommentit (37)

Vierailija
21/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun on itse ollut mukana rakentamassa joka vaiheessa tietää miten talo on tehty. Ei pienintäkään virhettä ole ilmennyt 11 vuodessa.

Juuri teetettiin tulevaa myyntiä varten homekoiratutkimus ja tulos oli täydellisen puhdas. Tutkija sanoi että tuskin koskaan löytää näin kaikin puolin virheetöntä taloa:)

Homekoira ei näe rakentamisajan virheitä. Homekin tulee vasta pitkänkin ajan myötä. Myös tuossa myönsit, että virheettömyys on harvinaista. Aloituksessani ajattelin lähinnä kerros- ja rivitaloja, mutta myös omakotitaloissa on paljon virheitä. Mm. talvirakentaminen ja suojaamattomuus keleiltä oli viime vuosina yleistä, siihen on herätty vasta nyt. Rakentamisajan virheitä on aina tehty, mutta viime vuosina poikkeuksellisen paljon.

Vierailija
22/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä varmaan joo .Jätkäsaaren uudisrakennelmat ovat katastrofi.

https://yle.fi/uutiset/3-9535312

"Pitsitalo palkittiin heti valmistuttuaan

taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta. Aalto-yliopiston betonitekniikan professori Jouni Punkin mukaan palkitut elementit tuskin ovat osallisia talon ongelmiin.

– Palkinto myönnettiin erikoisista julkisivuratkaisuista, joilla ei todennäköisesti ole tämän kosteusongelman kanssa mitään tekemistä. Tässä on nyt vain sattumalta käynyt niin, että kyse on samaisesta talosta, arvelee Punkki.

Vaikka betoni on epäorgaaninen materiaali ja kestää hyvin vettä, homeongelma voi olla mahdollinen myös betonitalossa.

– Home alkaa kasvamaan minkä tahansa rakennusmateriaalin pinnalle, jos olosuhteet vai ovat suotuisat. Betoni ei ole tässä asiassa poikkeus. Lähtökohtana pitää olla, että kaikki materiaalit pitäisi pysyä kuivana tai muuten alkaa mikrobikasvustot äkkiä jylläämään, sanoo Punkki."

Jätkäsaaren puutalokortteli  Wood City on homeessa jo perustusvaiheessa. 100 miljoonan projekti.

Hs 9.11.2017

"WOOD CITY -KORTTELIIN on rakenteilla kaksi Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston rakennuttamaa puukerrostaloa, toimistotalo, hotelli ja pysäköintitalo. "

"Rakennuttaja on SRV ja puuelementit tulevat Stora Ensolta. Rakentaminen tehdään ilman sääsuojaa. Puukorttelin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. ''

"”Olennaista on, että sadevesi ja kosteus eivät pääse tunkeutumaan paikkoihin, jotka eivät kuivu. Siksi elementtien liitosalueet ovat kriittisiä. Etenkin, koska liitoksissa käytetty koivuvaneri homehtuu helposti.”

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen rakennusalan ammattilainen, enkä allekirjoita otsikkoa. Rakennusvirheitä löytyy kaikenikäisistä taloista. Alle 10 vuoden ikäisessä talossa on vielä 10-vuotisvastuu päällä ja vakuuksia sisässä, joten sellaisen ostaminen on turvallisempaa kuin vaikkapa 15 vuotta vanhan.

Vierailija
24/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tasakatot on huonoja. En tiedä kuka valopää ei ottanut sateita huomioon? Muovia ei pitäisi käyttää höyry/kosteus sulkuna, se ei hengitä. Liian tiiviiksi rakentaminen takaa sen että kosteus kertyy johonkin. Siitä on lyhyt matka homeongelmiin. Riittävä ilmanvaihto ja lämmitys niin ei tule niitä asumisesta johtuvia vaurioita. 

Olen se joka kertoi harkitsevansa tasakattotalon ostamista...

Väittelyksi tämä varmasti menee, mutta minun käsittääkseni tasakaton huono maine johtuu siitä, että silloin kun tasakatto oli muodissa, niin A) Niitä ei osattu suunnitella ja käytännössä toteuttaa ja B) sen ajan materiaalit olivat huonoja.

A) tasakaton alla on oltava riittävä tuuletusväli, tasakatto on rakennettava niin, ettei se painu (painuminen aiheuttaa lammikoita, jotka vuosien kuluessa muodostuu ongelmia), vedenpoisto katolta on oltava 110 % varma, eli veden on päästävä katolta pois, vaikka kattokaivo menisi tukkoon)

B) nykyajan bitumikermit ovat aivan jotain muuta kuin 50 vuotta sitten käytössä olleet huovat.

Vierailija
25/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa saadaan näköjään betonikin homehtumaan. Lienee jonkinlainen maailmanennätys?

Vierailija
26/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nro 24 vielä

Tasakatto edellyttää lisäksi hoitoa, eli roskien puhdistusta joitakin kertoja vuodessa.

Kaikki kattotyypit voivat vuotaa, aiheuttaa muitaongelmia. Silloin kun harjakatossa on ongelmia, niin se on vain vanha. Mutta silloin kun tasakatto vuotaa niin, se johtuu siitä, että se on paska, koska se on tasakatto.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasakatot on huonoja. En tiedä kuka valopää ei ottanut sateita huomioon? Muovia ei pitäisi käyttää höyry/kosteus sulkuna, se ei hengitä. Liian tiiviiksi rakentaminen takaa sen että kosteus kertyy johonkin. Siitä on lyhyt matka homeongelmiin. Riittävä ilmanvaihto ja lämmitys niin ei tule niitä asumisesta johtuvia vaurioita. 

Olen se joka kertoi harkitsevansa tasakattotalon ostamista...

Väittelyksi tämä varmasti menee, mutta minun käsittääkseni tasakaton huono maine johtuu siitä, että silloin kun tasakatto oli muodissa, niin A) Niitä ei osattu suunnitella ja käytännössä toteuttaa ja B) sen ajan materiaalit olivat huonoja.

A) tasakaton alla on oltava riittävä tuuletusväli, tasakatto on rakennettava niin, ettei se painu (painuminen aiheuttaa lammikoita, jotka vuosien kuluessa muodostuu ongelmia), vedenpoisto katolta on oltava 110 % varma, eli veden on päästävä katolta pois, vaikka kattokaivo menisi tukkoon)

B) nykyajan bitumikermit ovat aivan jotain muuta kuin 50 vuotta sitten käytössä olleet huovat.

Mielestäni tasakatto on edelleen risikirakenne verrattuna harjakattoon. En muista, milloin olisin viimeksi nähnyt tasakattoa, jonne vesi ei vuosien saatossa alkaisi lammikoitua, bitumikermi mennä pussille ja lopulta haljeta. Kattokaivot ja koko kate vaatii säännöllistä puhdistamista, jossa on aina vaurioitumisriski.

Toki on mahdollista, että tasakatto toimii hyvin vuosikymmenet, mutta miksi ottaa riski harjakattoon verrattuna?

Vierailija
28/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakennusmestari kirjoitti:

Olen rakennusalan ammattilainen, enkä allekirjoita otsikkoa. Rakennusvirheitä löytyy kaikenikäisistä taloista. Alle 10 vuoden ikäisessä talossa on vielä 10-vuotisvastuu päällä ja vakuuksia sisässä, joten sellaisen ostaminen on turvallisempaa kuin vaikkapa 15 vuotta vanhan.

Ammattilaiselle tiedoksi että tämä koskee vain as oy muotoisia asuntoja. Paljon muutakin löytyy ja siellä tämä ei päde.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Rakennusmestari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tasakatot on huonoja. En tiedä kuka valopää ei ottanut sateita huomioon? Muovia ei pitäisi käyttää höyry/kosteus sulkuna, se ei hengitä. Liian tiiviiksi rakentaminen takaa sen että kosteus kertyy johonkin. Siitä on lyhyt matka homeongelmiin. Riittävä ilmanvaihto ja lämmitys niin ei tule niitä asumisesta johtuvia vaurioita. 

Olen se joka kertoi harkitsevansa tasakattotalon ostamista...

Väittelyksi tämä varmasti menee, mutta minun käsittääkseni tasakaton huono maine johtuu siitä, että silloin kun tasakatto oli muodissa, niin A) Niitä ei osattu suunnitella ja käytännössä toteuttaa ja B) sen ajan materiaalit olivat huonoja.

A) tasakaton alla on oltava riittävä tuuletusväli, tasakatto on rakennettava niin, ettei se painu (painuminen aiheuttaa lammikoita, jotka vuosien kuluessa muodostuu ongelmia), vedenpoisto katolta on oltava 110 % varma, eli veden on päästävä katolta pois, vaikka kattokaivo menisi tukkoon)

B) nykyajan bitumikermit ovat aivan jotain muuta kuin 50 vuotta sitten käytössä olleet huovat.

Mielestäni tasakatto on edelleen risikirakenne verrattuna harjakattoon. En muista, milloin olisin viimeksi nähnyt tasakattoa, jonne vesi ei vuosien saatossa alkaisi lammikoitua, bitumikermi mennä pussille ja lopulta haljeta. Kattokaivot ja koko kate vaatii säännöllistä puhdistamista, jossa on aina vaurioitumisriski.

Toki on mahdollista, että tasakatto toimii hyvin vuosikymmenet, mutta miksi ottaa riski harjakattoon verrattuna?

Olet oikeassa, katoille tulee lammikoita, koska kovinkaan moni ei ole osannut suunnitella/toteuttaa kattoa oikein.

Puhdistamisessa ei mielestäni ole riskiä jos käyttää sopivia välineitä ja tekee sen varovasti.

Ajattelin ottaa riskin, koska talo on muuten ok, se on ok paikalla ja vielä hintakin on ok.

Vierailija
30/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tasakatot on huonoja. En tiedä kuka valopää ei ottanut sateita huomioon? Muovia ei pitäisi käyttää höyry/kosteus sulkuna, se ei hengitä. Liian tiiviiksi rakentaminen takaa sen että kosteus kertyy johonkin. Siitä on lyhyt matka homeongelmiin. Riittävä ilmanvaihto ja lämmitys niin ei tule niitä asumisesta johtuvia vaurioita. 

Tossahan nyt ei oo päätä eikä häntää. Mitäs sä sit käytät höyrynsulkuna jos et muovia? Jää vaihtoehdot aika vähiin. Paperi nimittäin ei ole höyrynsulku.

Kyllä ne rakenteet aina suunnitellaan jommalta kummalta puolelta kuivuviksi. Kosteuden ohjaaminen ilmanvaihdon kautta pois ei oo yhtään tyhmempää verrattuna että ohjataan se kosteus seinän läpi pois.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asun vanhalla omakotialueella, jossa tontteja lohkottiin 70-luvulla, ja uudet talot oli ihan pakko rakentaa tasakattoisiksi, vaikka vanhat talot alueella olivat harjakattoisia rintamamiestaloja. Ongelmia alkoi tulla tasakattoisiin aika pian, ja tällä hetkellä lähes kaikkiin tasakattotaloihin on tehty harjakatto tai aumakatto, kun sellaisen rakentaminen vihdoin tuli luvalliseksi.

Vierailija
32/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Asun vanhalla omakotialueella, jossa tontteja lohkottiin 70-luvulla, ja uudet talot oli ihan pakko rakentaa tasakattoisiksi, vaikka vanhat talot alueella olivat harjakattoisia rintamamiestaloja. Ongelmia alkoi tulla tasakattoisiin aika pian, ja tällä hetkellä lähes kaikkiin tasakattotaloihin on tehty harjakatto tai aumakatto, kun sellaisen rakentaminen vihdoin tuli luvalliseksi.

Olipas analyyttinen kommentti siitä miksi tasakatot ovat huonoja.

Asiaa ajattelemattomat ihmiset rakensivat muotihuumassa tasakatot, ajattelematta asiaa sen enempää.

Vastaavasti nyky muodin mukaisesti katot muutetasn harjoiksi, ajattelematta asiaa sen enempää.

Okei, jos aikanaan katon suunnitelu on tehty huonosti, niin tasakattoa joutuisi muuttamaan rakenteellisesti niin paljon, että on sama rakentaa harjakatto...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä on kauhea katsoa näitä räystäättömiä taloja. kun sadevedet virtaa seiniä pitkin ja talven tullen se vesi siihen jäätyy ja sitten ihmetellään kosteusvaurioita.

Samoin on unohdettu fysiikan lait lämmön siirtymisestä ja ilmavirroista.

Leveä räystäs on myös enegiataloudellisempi kuin talo ilman räystäitä.

Meillä on vuonna 80 valmistunut talo, jossa olemme tehneet peruskorjaukset ja kosteutta ja homeita ei ollut yhtään missään, vaikka kaikista paikoista rakenteita purettiin, että olisi korjattu tarvittaessa.

Olimme kaukaa viisaita silloin ja otettiin suurelementit, jotka tehtiin talotehtalla kuivassa ja talo pystytettiin viikosssa vesikattoon ja yhtään sadepäivää ei ollut, joten hyvää tuuraikin oli.

Vierailija
34/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ammattilaiselle rakenteiden ja eristeiden rakennusaikainen suojaamatta jättäminen on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Takuuajan jälkeen on luvassa mittavat korjaukset.

Mikään ei lämmitä rakennusalan ammattilaisen mieltä niin kuin marraskuun räntäsateessa kastuvat eristeet ja puutavara.

Tämä on niin surullisen totta. Suomalainen talonrakennus taisi olla parhaimmillaan 1950-luvulla, kun ei enää ollut sodanjälkeistä tarvikepulaa. Silloin ei tehty kertakäyttötaloja niin kuin nykyään. Tarkoitus oli asua pitkään, ehkä loppuelämä rintamamiestaloissakin. Suuri osa niistä taloista on edelleen asuttavassa kunnossa, joista muutettiin Ruotsiin 1970-luvulla. Jos ikkunat ja katto ovat pitäneet vettä eikä tulisija ole kovin rapistunut, niin ei muuta kuin asumaan vaan! Ilmanvaihto ... no joo, se ei taatusti ole nykyvaatimusten tasolla, mutta eipä ole hometta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
35/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tasakatoissa ole mitään vikaa, jos sadevesiviemäröinti ja kattokaivot sekä sadevesikaivot tehdään oikein.

Rakennusvirheet ovat yleistyneet uusissa taloissa, koska nykyään valitaan aina halvin. Halvin urakka tarkoittaa halpoja työläisiä ja halpaa laatua. Tai sitten jos ostetaan laatua, veloitetaan lisätöinä...Töissä alalla näkee kaikenlaista. Jopa sellaista, että viemärin putki ei johda mihinkään.

Aika usein Suomessa on talvella pakkasta. Pakkasella vesi jäätyy. Jäätynyt vesi laajenee.

Tasakatoissa ja niiden oikein tehdyissä viemäröinneissä ei periaatteessa ole mitään vikaa, mutta Suomen ilmastossa rakenteissa jäätyvä vesi rikkoo niitä.

Vierailija
36/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä on kauhea katsoa näitä räystäättömiä taloja. kun sadevedet virtaa seiniä pitkin ja talven tullen se vesi siihen jäätyy ja sitten ihmetellään kosteusvaurioita.

Samoin on unohdettu fysiikan lait lämmön siirtymisestä ja ilmavirroista.

Leveä räystäs on myös enegiataloudellisempi kuin talo ilman räystäitä.

Meillä on vuonna 80 valmistunut talo, jossa olemme tehneet peruskorjaukset ja kosteutta ja homeita ei ollut yhtään missään, vaikka kaikista paikoista rakenteita purettiin, että olisi korjattu tarvittaessa.

Olimme kaukaa viisaita silloin ja otettiin suurelementit, jotka tehtiin talotehtalla kuivassa ja talo pystytettiin viikosssa vesikattoon ja yhtään sadepäivää ei ollut, joten hyvää tuuraikin oli.

On unohdettu eristyshuumassa myös lämmön siirtyminen ulko-ovesta. Entisissä taloissa oli korkea kynnys = kylmää ilmaa ei tule lattialle niin helposti. Oli myös kylmä kuisti ja lämmittämätön eteinen ennen sisätiloihin tuloa. Oli siis kaksi huonetta ja kolme ovea, joista edellinen oli yleensä ehditty sulkea ennen kuin seuraava avattiin.  Nykyisissä asunnoissa voi useampi kuin yksi ovi avautua suoraan ulos ilman pikkuista tuulikaappia.

Minä asun nyt talossa, joka on koottu elementeistä ja sikäli kunnossa. Kosteus tuleekin alhaalta päin. Tässä ei ole mitään sokkelia saati sitten ryömintätilaa lattian alla. On vain pohja, jossa kai salaojitusta ja soraa, sen päällä betonivalu ja sitten muovimatto. Lastulevyseinistä näkee, kuinka kosteus on noussut alhaalta päin. Tässä talossa ei asuta enää 100 vuotta rakentamisen jälkeen.

Vierailija
37/37 |
11.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ostaisi ikinä taloa 1960- tai 1980-luvulta, ne taitaa olla pahimmat. Oikeasti en ostaisi alle satavuotiasta taloa. Jos vanha on vielä pystyssä niin se on pystyssä 50 vuodenkin päästä. Nykyiset kivivillatalot ei kestä kuin 50-60 vuotta.