Paljonko soijajauhoa 8kk kasvissyöjälapsen ruokaan päivittäin?

Vai mitä?

Miten sitten ajattelit, että se ei vaikuttais lasten hormooneihen? Vai onko se vain länsimaisten naisten hömppäajatus koko juttu?

Imeväisikäisen laktovegetaarinen ruokavalio



Imeväisen perusravintoa on rintamaito, teolliset äidinmaidonkorvikkeet, tai soijapohjaiset imeväisen erityisvalmisteet. Soija-, siemen- tai viljamaitoja ei käytetä mm. niiden ehdottoman puutteellisen ravintoarvon vuoksi.

Lisäruokien anto aloitetaan yleisten ohjeiden mukaisesti. Käytetään yleisesti käytettyjä ruokia, ja eksoottisia tuotteita vältetään.

½ -vuotiaana:



Äidinmaito tai äidinmaidonkorvike ei enää riitä turvaamaan lapsen suurentunutta energian- ja ravintoaineiden tarvetta. Suositaan teollisia, raudalla täydennettyjä täysjyväpuuroja ja -vellejä, jotta raudan tarve tyydyttyy. Raakapuuroja ei käytetä. Kala ja kananmuna voidaan ottaa pikkuhiljaa ruokavalioon mukaan makuannoksina.

7-8 kuukauden iästä eteenpäin:



Peruna- ja kasvissoseisiin lisätään 2 tl ruokaöljyä päivässä energian ja välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi. Pieniä määriä tuoreita, kypsennettyjä palkokasveja lisätään kasvissoseisiin (=makuannokset). Idut keitetään. Soijavalmisteita, kuten soijajauhoa kasvissoseissa, suolatonta tofua, soijajälkiruokia, munaa tai kalaa tarjotaan 1-2 rkl / pv.

10-12 kuukauden iässä:



Aloitetaan tavallisten maitovalmisteiden käyttö, esim. jogurtti, viili, raejuusto. Vuoden iässä pääpaino on jo tavallisilla maitovalmisteilla, ja äidinmaidon tai korvikkeen käyttö lopetetaan vähitellen. Pääaterioilla tarjotaan kananmunaa, kalaa tai soijavalmisteita 1-2 rkl / ateria. Kuivatuista pavuista ja linsseistä valmistettujen ruokien tarjoaminen aloitetaan. Käyttö ohjeiden mukaan huolellisesti käsiteltyinä.



Leikki-ikäisen laktovegetaarinen ruokavalio



Ruoka-aineryhmittäiset käyttösuositukset ovat samat kuin sekaruuan syöjillä. Pääpaino on viljavalmisteissa, hedelmissä, marjoissa ja kasviksissa. Maitovalmisteet ovat rasvattomia tai vähärasvaisia, ravintorasvat kasvirasvaa. Lihan asemasta käytetään linssejä, papuja, kananmunaa ja kalaa.

Ateriavälien tulee olla lyhyitä, joten välipalat ovat tärkeitä.

Nestemäisiä maitovalmisteita 5-6 dl ja juustoa n. 20 g vuorokaudessa.

Näkyvää rasvaa 4-6 tl vuorokaudessa, kasvirasvoja suositaan.

Joka aterialla tarjotaan jotain tuoretta, mutta raakaravinnon osuus on kohtuullinen. Pavut ja idut keitetään, siemenet, mantelit ja pähkinät hienonnetaan. Kuivatut hedelmät tarjotaan soseina tai tahnoina, kunnes lapsi oppii pureskelemaan.

Lapselle ei tarjota raakapuuroja, vehnänorasmehua, pastöroimattomia maitoja tai mehuja, eikä yrttiteetä. Ruusunmarja- ym. hedelmäteet sopivat.

Jos lapsella on allergiaa, ota yhteys lastenneuvolaan tai ravitsemusterapeuttiin.

Äläkä välitä ap noista täysin tietämättömistä sekasyöjistä. Säälittää ihmiset jotka ovat niin ahdasmielisiä ja tosiaan luulevat, että eläimenlihan on elintärkeää ihmiselle... päinvastoin. Maailmassa on paljon ihmisiä ja kansoja jotka eivät lihaan koske, ja suurin osa paljon terveempiä kuin suomalaiset jotka ahtaavat mahaansa makkaroita, punaista lihaa (naudan ja porsaan) ja joidenka lapset eivät vihanneksiin koske...



ja miksiköhän Suomessa tavataan niin paljon diabetestä ja suurin osa meistä kuolee sydän -ja verisuonitauteihin...

Lapsilla riittävä energian ja ravintoaineiden saanti on erityisen tärkeää kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Yksipuolisessa kasvisruokavaliossa puutetta saattaa esiintyä mm. energian, proteiinin, monien vitamiinien (erityisesti B12, B2 ja D-vitamiini), sekä kivennäisaineiden (erityisesti kalsium, rauta ja sinkki) saannissa. Kasvun ja kehityksen turvaamiseksi on ehdottoman tärkeää, että ruokavalio sisältää vähintään 3-vuotiaaksi asti maitoa sekä munaa ja/tai kalaa. Tällöin puhutaan laktovegetaarisesta, tai lakto-ovovegetaarisesta ruokavaliosta.



Lapsi saa lakto-ovovegetaarisesta ruokavaliosta monipuolisesti hyvälaatuista, vain eläinkunnan tuotteissa olevaa proteiinia. Lihan, munan ja maidon proteiineissa on riittävästi välttämättömiä aminohappoja, joiden saanti jää lapsella liian vähäiseksi pelkästään kasviksiä syömällä. Hyvälaatuista proteiinia on myös kasvikunnan tuotteissa, mutta tällöin tuotteita on syötävä monipuolisesti ja suurempia määriä. Lapsi ei jaksa syödä proteiinin saannin kannalta riittävän suuria määriä papuja, soijaa ja viljatuotteita. Proteiinin lisäksi maito ja muna ovat mm. tärkeitä B-vitamiinien, sinkin ja kalsiumin lähteitä.



D-vitamiinin saanti jää kaikilla suomalaisilla lapsilla liian vähäiseksi pelkästä ruokavaliosta. 2 viikon iästä 2-vuotiaaksi asti tulee lapselle antaa 10 g mikrogr/vrk D-vitamiinia tippoina. D-vitamiinin antoa voidaan jatkaa talvikuukausina koko lapsen kasvuajan. Tummaihoisille lapsille tulee antaa D-vitamiinitippoja ympäri vuoden 5-vuotiaaksi saakka. Jos käytössä on D-vitamiinilla täydennetty äidinmaidonkorvike, tulee D-vitamiinitippojen määrää vähentää korvikepakkauksessa olevien ohjeiden mukaisesti.

Tai tietävät sen, että soijaa käytetään vaihdevuosina :D



Soija kun on niin paljon muutakin...

asuvat yleensä alueilla, joissa aurinko paistaa heleästi ympäri vuoden ja näin takaa lapsen D-vitamiinin saannin.



Jos ihminen olisi tarkoitettu kasvissyöjäksi, tulisi hän toimeen Suomessakin paikallisella ravinnolla, ilman toiselta puolelta maapalloa tuotettua soijaa.

Vierailja:

Tai tietävät sen, että soijaa käytetään vaihdevuosina :D

Soija kun on niin paljon muutakin...

me käytetään soijaa muasteena kana ja riisiruuissa, loraus per kerta?



mistä puhuu ap nyt??



se on tosi tosi suolasta, miksi sitä tunget vauvalle=????

kaikkia ketjun viestejä, koska ne menevät niin aiheen vierestä.



Minulla on Mannerheimin lastensuojeluliiton opas kasvissyöjälapsen vanhemmalle. Sen ohjeiden mukaisesti olen aloittanut soijatuotteiden antamisen tässä iässä vauvalleni.



Olen aloittanut niin pienillä määrillä, että en ole voinut mitenkään antaa lapselleni LIIKAA soijatuotteita. Niinpä en ole hetkeäkään leikkinyt lapseni terveydellä, vaikken tiedäkään tarkkaa suositusta vielä. Pieniä määriä uusia aineita vauvalle normaalistikin annetaan.



Ap

Ja itse olen myös lakto-vege, enkä soijaa siis omaan tai lapseni suuhun laita.

Sen jälkeen voi syödä pelkkää kasvisruokaa, mutta siihen asti on saatava lihan proteiineja ja vitamiineja

Soijarouheesta/jauhosta siis on puhe joka on erittäin terveellistä ja valmistetaan soijapavuista. Siinä ei ole suolaa, sokeria, kolesterolia, mutta on erittäin proteiinipitoista joten korvaa hyvin lihan.



Monikäyttöinen soija (lainattu vegetaristiseuran sivuilta)



Soijaa kannattaa syödä seuraavista syistä:



Soija on erinomainen proteiinin lähde. Sillä voi hyvin korvata lihan.

Soijassa on runsaasti muita ravintoaineita: hiilihydraatteja, kuituja, kaliumia,kalsiumia,fosforia, magnesiumia, rautaa, sinkkiä, B-, K- ja E-vitamiinia.

Soijassa on lesitiiniä, joka on hermostolle tärkeä aine.

Soija vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

Soijan arvellaan suojaavan syövältä.

Soija ehkäisee luukatoa eli osteoporoosia. Soijassa on luonnonestrogeeniä.

Soija on kolesteroliton

Kysymys ei siis ole soijakastikkeesta, joka on mauste! Soija on siis palkokasvi, josta valmistetaan paljon kaikenlaista ja se on erittäin hyvä proteiinin lähde kasvissyöjille. Esim. soijarouhe yhdistettynä kokoviljatuotteisiin muodostaa samanlaisen aminohappoketjun kuin liha (monesti sanotaan, ettei ymmärretä kasvissyöntiä, sillä ihminen tarvitsee lihan proteiineja, mutta nämä henkilöt eivät siis ole perehtyneet kasvisruokavalioon niin paljoa, että tietäisivät tämän).



Soijasta valmistetaan mm.

*tofua

*soijarouhetta, soijasuikaleita, soijaleikkeleitä

*mainitsemaasi soijakastiketta

*soijajauhoja



Ei ihme, että soijan syöttäminen lapselle on aiheuttanut kauhistusta, jos ihmiset todella luulevat kyseessä olevan soijakastikkeen syöttämisen!



Neuvolassa perheeseemme on suhtauduttu täysin asiallisesti, ravitsemusterapeutille pääsin raskausaikana ja hän siis sanoi, että perheemme ruokavalio takaa lapselle kaikki tarvittavat ravintoaineet.



Joku puhui D-vitamiinista ja jäin ihmettelemään asiayhteyttä tähän ketjuun? D-vitamiiniahan ei kukaan Suomessa saa tarpeeksi ruoasta, siksi sitä on kansanterveydellisistä syistä päädytty lisäämään maitoonkin. D-vitamiinia saa hyvin esimerkiksi auringosta, liha ei ole mikään tärkeä D-vitamiinin lähde.



Ap

Luehan tuo äskeinen viestini palkokasvien ja kokojyvän yhdistämisestä.



Tosiaan, Tempakkahan se täällä =)

Se ei oikeasti ole yhtään terveellistä kenenkään syödä, varsinkaan lapsien. Soijan maine perustuu paljonkin markkinointiyhtiöiden tekemään erheelliseen kuvaan sen terveellisyydestä. Nykyisin on olemassa paljon tutkimuksia soijan vaarallisuudesta.

Minä kun en sitä englantia niin paljon osaa... Mutta paljon olen kuullut juttua siitä ettei soijaproteiinia sais syöttää ainakaan lapsille. Kirjoja tai jotain?



t: se joka väittää soijaa vaihdevuosi lääkkeeksi.

tai jonkun hakusanan, jolla niitä löytyisi? Ei ole nimittäin kovin paljon ylimääräistä aikaa, mielelläni kyllä tutustun erilaiseenkin tietoon aiheesta.



Ap

löytyy paljon tietoa soijan eduista. Haitoista en tiedä, mistä löytyy.



Ap

markkinoinnin kanssa.



Olen tässä haeskellut suomalaisia kirjoituksia soijan haitoista, ei vain tunnu oikein löytyvän. Englanninkielisiä on kyllä kasapäin. Tässä yhdeltä sivulta löytämäni englanninkielinen tiivistelmä:



High levels of phytic acid in soy reduce assimilation of calcium, magnesium, copper, iron and zinc. Phytic acid in soy is not neutralized by ordinary preparation methods such as soaking, sprouting and long, slow cooking. High phytate diets have caused growth problems in children.

Trypsin inhibitors in soy interfere with protein digestion and may cause pancreatic disorders. In test animals soy containing trypsin inhibitors caused stunted growth.

Soy phytoestrogens disrupt endocrine function and have the potential to cause infertility and to promote breast cancer in adult women.

Soy phytoestrogens are potent antithyroid agents that cause hypothyroidism and may cause thyroid cancer. In infants, consumption of soy formula has been linked to autoimmune thyroid disease.

Vitamin B12 analogs in soy are not absorbed and actually increase the body' s requirement for B12.

Soy foods increase the body' s requirement for vitamin D.

Fragile proteins are denatured during high temperature processing to make soy protein isolate and textured vegetable protein.

Processing of soy protein results in the formation of toxic lysinoalanine and highly carcinogenic nitrosamines.

Free glutamic acid or MSG, a potent neurotoxin, is formed during soy food processing and additional amounts are added to many soy foods.

Soy foods contain high levels of aluminum which is toxic to the nervous system and the kidneys.



Lähde: http: //www. westonaprice. org/soy/index. html



Ottakaa pisteiden jäleiset välilyönnit pois.

Myth: Soy formula is safe for infants.



Truth: Soy foods contain trypsin inhibitors that inhibit protein digestion and affect pancreatic function. In test animals, diets high in trypsin inhibitors led to stunted growth and pancreatic disorders. Soy foods increase the body¿s requirement for vitamin D, needed for strong bones and normal growth. Phytic acid in soy foods results in reduced bioavailabilty of iron and zinc which are required for the health and development of the brain and nervous system. Soy also lacks cholesterol, likewise essential for the development of the brain and nervous system. Megadoses of phytoestrogens in soy formula have been implicated in the current trend toward increasingly premature sexual development in girls and delayed or retarded sexual development in boys.



Lähde: http: //www. soyonlineservice. co. nz/03soymyths .htm

Välilyönnit pois pisteiden jälkeen