Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut jopa yhteisiä lapsia tehneet ovat kihloissa vuosikausia, miksi ei voi mennä avioliittoon?
09.11.2017 |
Kihlaushan on aie mennä naimisiin, ja avoliitto on vain välivaihe, mutta tuo välivaihe kumma kyllä joillakin pareilla kestää siihen asti, kunnes toinen osapuolista on täyttämässä viisikymppiä; ja sitten vasta menevät avioliittoon.
Tiedän monta tuonkaltaista pariskuntaa yhteisillä lapsilla tai ilman yhteisiä lapsiaan.
Leskeneläke - sepä se!
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke ei ole kylläkään työssäkäyvälle mikään etu, muutaman kuukauden ajan jokunen kymppi.
Höpsistä. Leskeneläkettä voi saada hautaan saakka. Ainoastaan jos menee alle 50-vuotiaana uudestaan naimisiin, menettää oikeuden leskeneläkkeeseen.
Näin ei ole ollut vuosikymmeniin. Ja silloinkin se on määräaikainen, sillä suurin osa äideistä ovat työssä ja saavat työeläkettä. Leskeneläkettä maksetaan vain, jos ei ole työeläkettä. Ennen leskeneläke oli varteenotettava, kun naiset olivat kotirouvia vuosikymmeniä.
Nythän työeläke kertyy jopa äitiyspäivärahasta ja työttömyyskorvauksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kihlaus ei ole enää lupaus avioliitosta, yrittäkää nyt mammat vihdoin oppia se!
Avo- ja kihlaparit selittelevät aina, miten ei sillä avioliiton solmimisella ole heille mitään merkitystä. Palturia puhuvat, mutta kun ovat sitoutumiskammoisia, kun pintaa aletaan rapsuttaa. Kannattaisi pohtia tarkemmin, millaisen juridisen suojan avioliitto antaa, varsinkin jos perheessä on lapsia tai jos toisesta puoliskosta aika jättää ihan yllättäen. Eikä se erokaan ole kovin yksinkertainen, elleivät paperit ole kunnossa, kuten ne eivät yleensä ole. Se joka tuli tyhjin käsin suhteeseen, lähtee myös useimmiten tyhjin käsin, mikä tuntuu edelleen olevan yllätys monille pareille.
No täytyy sanoa että aika kauan nuo omat "sitoutumiskammoiset" vanhempani ovat sitten olleet yhdessä. Me kaikki lapset ollaan jo aikuisia ja vanhin lapsenlapsikin lähentelee teini-ikää.
Kummallakin on oma omaisuutensa (omissa nimissään siis), asunto on yhteinen ja tästäkin on kaikki paperit tehtynä. Tyhjätaskuja olivat kumpikin kun päätyivät yhteen.
Tyypillinen palsta perustelu: tuodaan "ei meillä ainakaan"-esimerkki. Kuitenkin on ihan tilastotietoa, että avoliitot purkautuvat paljon useammassa tapauksessa kuin avioliitot.
Avioliitto on juridinen sopimus, jolla hoidetaan perheen pohja kuntoon. Muussa tapauksessa saadakseen samat asiat aikaiseksi joutuu tekemään useita soppareita, eivätkä nekään välttämättä riitä. Kannattaa ottaa selvää avioliiton ja avoliiton eroista ja miettiä huolella, mitä se omalla kohdalla tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Kerropa ap. vähän enemmän tuosta leskeneläkkeestä? Taidat olla siitä ulkona kuin lumiukko.
Vuosikymmeniin se ei ole enää hyödynnättynyt puolisoa, kun naiset käyvät töissä ja saavat työeläkettä.
Lapsi saa eläkkeen vanhemman kuolessa, oli vanhemmat avo- tai avioliitossa.
Mitä ihmettä selität? Leskeneläke maksetaan puolisolle. Miten naisten työeläke tähän liittyy?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke ei ole kylläkään työssäkäyvälle mikään etu, muutaman kuukauden ajan jokunen kymppi.
Höpsistä. Leskeneläkettä voi saada hautaan saakka. Ainoastaan jos menee alle 50-vuotiaana uudestaan naimisiin, menettää oikeuden leskeneläkkeeseen.
Näin ei ole ollut vuosikymmeniin. Ja silloinkin se on määräaikainen, sillä suurin osa äideistä ovat työssä ja saavat työeläkettä. Leskeneläkettä maksetaan vain, jos ei ole työeläkettä. Ennen leskeneläke oli varteenotettava, kun naiset olivat kotirouvia vuosikymmeniä.
Nythän työeläke kertyy jopa äitiyspäivärahasta ja työttömyyskorvauksesta.
Äidin tai puolison työssä käyminen ei liity tähän mitenkään. Leskeneläkettä maksetaan alle 65-vuotiaalle leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke ei ole kylläkään työssäkäyvälle mikään etu, muutaman kuukauden ajan jokunen kymppi.
Höpsistä. Leskeneläkettä voi saada hautaan saakka. Ainoastaan jos menee alle 50-vuotiaana uudestaan naimisiin, menettää oikeuden leskeneläkkeeseen.
Näin ei ole ollut vuosikymmeniin. Ja silloinkin se on määräaikainen, sillä suurin osa äideistä ovat työssä ja saavat työeläkettä. Leskeneläkettä maksetaan vain, jos ei ole työeläkettä. Ennen leskeneläke oli varteenotettava, kun naiset olivat kotirouvia vuosikymmeniä.
Nythän työeläke kertyy jopa äitiyspäivärahasta ja työttömyyskorvauksesta.
"Leskeneläkettä maksetaan vain, jos ei ole työeläkettä" Mistä ihmeestä olet saanut tuollaista päähäsi? Meinaatko että leskeneläkettä maksettaisiin vasta eläkeiässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti täällä ei tiedetä edes sitä, että leskeneläkettä voi saada sekä Kelalta että työeläkejärjestelmän kautta. Esimerkiksi mun äitini on saanut leskeneläkettä jo yli 15 vuoden ajan työeläkejärjestelmän kautta ja summa on merkittävä, ei mitään parin kympin luokkaa.
Kommentti tuohon edunvalvojajuttuun: eikö hiljattain ollut mediassa juttua siitä, kuinka äiti oli väärinkäyttänyt edunvalvoja-asemaansa? En edes tiennyt että vanhempi saa olla, eikö siinä ole eturistiriita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke ei ole kylläkään työssäkäyvälle mikään etu, muutaman kuukauden ajan jokunen kymppi.
Höpsistä. Leskeneläkettä voi saada hautaan saakka. Ainoastaan jos menee alle 50-vuotiaana uudestaan naimisiin, menettää oikeuden leskeneläkkeeseen.
Näin ei ole ollut vuosikymmeniin. Ja silloinkin se on määräaikainen, sillä suurin osa äideistä ovat työssä ja saavat työeläkettä. Leskeneläkettä maksetaan vain, jos ei ole työeläkettä. Ennen leskeneläke oli varteenotettava, kun naiset olivat kotirouvia vuosikymmeniä.
Nythän työeläke kertyy jopa äitiyspäivärahasta ja työttömyyskorvauksesta.
Äidilläni on oma työeläkkeensä mutta myös isän työn/työeläkkeen kautta kertynyt leskeneläke. Kelan leskeneläke on erikseen.
Takana jo 25 vuotta kihlausta, mutta ei mitään tarvetta avioliitolle. Leskeneläke olisi olematon tulojeni vuoksi, siitä ei olisi mitään taloudellista iloa. Omaisuudet ovat erilliset, en tarvitse lesken asumisoikeutta tms. Kihloihin mentiin miehen vanhempien takia osoittaaksemme, että 8 vuoden seurustelun jälkeen olemme aika lailla tosissamme. Lapsia on 3, eivät vaikuta erityisemmin kärsineen siitä, että vanhemmat eivät ole naimisissa.
Suuri osa näyttää menevän naimisiin siksi, että kahden tuloilla on mukavampi elää kuin yhden. Siis rahasta. Kiitos ei minulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi taas jotkut menee naimisiin/kihloihin parin kkn jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leskeneläke ei ole kylläkään työssäkäyvälle mikään etu, muutaman kuukauden ajan jokunen kymppi.
Höpsistä. Leskeneläkettä voi saada hautaan saakka. Ainoastaan jos menee alle 50-vuotiaana uudestaan naimisiin, menettää oikeuden leskeneläkkeeseen.
Näin ei ole ollut vuosikymmeniin. Ja silloinkin se on määräaikainen, sillä suurin osa äideistä ovat työssä ja saavat työeläkettä. Leskeneläkettä maksetaan vain, jos ei ole työeläkettä. Ennen leskeneläke oli varteenotettava, kun naiset olivat kotirouvia vuosikymmeniä.
Nythän työeläke kertyy jopa äitiyspäivärahasta ja työttömyyskorvauksesta.
Äidin tai puolison työssä käyminen ei liity tähän mitenkään. Leskeneläkettä maksetaan alle 65-vuotiaalle leskelle.
Höpö, höpö! Työeläkeperusteista leskeneläkettä maksetaan lesken elämän loppuun saakka. Nykyisin se sovitetaan lesken omaan eläkkeeseen. Äitini jäi pari vuotta sitten leskeksi. Hänen oma eläkkeensä on n.1000€, mutta koska isäni oli hyvätuloinen ja sai hyvää eläkettä, saa äitini leskeneläkettä 2.400€ eli yhteensä n.3.400€.
Kelan leskeneläke on eri asia kuin työeläkkeeseen perustuva leskeneläke. Juuri oli juttua, että erään vuorineuvoksen aina kotirouvana ollut leski saa 12.000€ eli puolet miehensä eläkkeestä kuukaudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ne lapset on joku syy mennä naimisiin? Ei sillä, että oltaisiin kihloissakaan, mutta ei ole käynyt edes mielessä että naimisiin pitäis mennä nyt kun on pari lasta.
Luin vain ekan sivun ja hämmästyin todella paljon avioliiton peukutuksen suhteen !!! Enpä olisi uskonut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten se sun elämää liikuttaa tai miten se ylipäätään vaikuttaa onko kukakin naimisissa?
Pitäskö sun ap keksiä parempaa tekemistä kun ruotia toisten tekemiä valintija elämässä. Kai jokainen pari itse tietää mitä tekee ja mitä haluaa. Ja ne asuat ei sulle kuulu.
Ehkä se ap:n kysymys on, että miksi mennä kihloihin kun voi vaan olla parisuhteessa ja liitossa puolisonsa kanssa? Tätä mä en oikein tajua.
Itse olen naimisissa, mutta en ole ollut kihloissa, paitsi ehkä siis sen ajan kun päätettiin mennä naimisiin ja sitten parin kuukauden kuluttua näin tehtiin. Mitään sormuksia ja kihlajaisia ei pidetty.
Minä inhoan kaikenmaailman juhlia ja pönötystä. Mieskään ei niistä pahemmin perusta. Ja molempien sukulaiset ovat kovasti työntämässä meitä naimisiin (olisi kuulema pitänyt mennä jo, ennenkuin lapsi syntyi. Tästä saa kuulla edelleenkin, että yleensä ensin mennään naimisiin ja sitten tehdään lapsi. Voi v*ttu sentään). Ehkä vielä joskus avioliittokin kutsuu, mutta ei aivan lähiaikoina ja sekin hoidetaan maistraatissa.
Avioitumisella ja juhlapönötyksellä ei tarvitse olla mitään yhteistä.
Asia haittaa aloittajaa miten? Mitä vaikutusta sinun elämällesi on jos joku tuntematon pariskunta jossain ei mene naimisiin? Vai haittaako se että et saa kutsuja ihaniin häihin niin usein kuin haluaisit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan tällaisista pariskunnista ei varmaan ole miettinyt toisen asemaa siinä tapauksessa, jos jompikumpi kuolee. Jos lapset ovat alaikäisiä kun tällainen tapahtuu, lapsille määrätään edunvalvoja jotta lasten jäljelle jäänyt vanhempi ei hassaa mahdollista perintöä. Jos vanhemmat olisivat olleet naimisissa, edunvalvojaa ei tarvittaisi. Me menimme naimisiin juuri tämän vuoksi, vaikka lapset ei silloin vielä ollu sen hetken suunnitelmissa.
Tuo on ihan väärää tietoa. Lapsen edunvalvoja voi vaihtoehtoisesti lapsen huoltaja tai maistraatin virkamies. Ja on samantekevää, onko vanhemmat olleet naimissa vai ei. Ja edunvalvojana voi toimia vaikka lapsen isoäiti.
Maistraatin virkamies ei voisi olla edunvalvoja, koska maistraatti valvoo edunvalvojia. Analogia siitä, että poliisi ei voi toimia taksikuskina tai vartijana. Ja joka tapauksessa edunvalvontapalveluja ei ole säädetty maistraatin virkatehtäviksi, vaan yleisen edunvalvojan palvelut tuottaa valtion edunvalvontapiiri. Tietyillä edellytyksillä valtio voi yleisen edunvalvojan tehtävät hankkia myös ostopalveluna. Ja lisäksi edunvalvojana voi toimia myös yksityishenkilö.
Tarinan moraali: jos syyttää muita väärän tiedon levittämisestä, on hyvä tarkistaa, ettei itse ole väärässä.
Tuo on ihan väärää tietoa. Lapsen edunvalvoja voi vaihtoehtoisesti lapsen huoltaja tai maistraatin virkamies. Ja on samantekevää, onko vanhemmat olleet naimissa vai ei. Ja edunvalvojana voi toimia vaikka lapsen isoäiti.