Huomioita Jouluapu- ja Apua vähävaraisille -ryhmien avuntarvitsijoista

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työssäkävijöidenkö siellä pitäis pyytää jouluapua, eikä niitten jotka sitä oikeesti tarvitsee?

Et tainnut lukea aloittajan tekstiä loppuun asti...

No eiköhän se työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys ja yksinhuoltajuus, varsinkin jos ei ole kovin paljon koulutusta, ole just niitä tilanteita joissa sitä rahaa ei erityisemmin ole ja on jouluavun tarpeessa.

Vierailija kirjoitti:

Zing kirjoitti:

Sitä en itsekään ymmärrä, että jos ei ole koulutusta eikä töitä ja lisäksi on masennusta ja muuta, niin MIKSI IHMEESSÄ tällaiseen tilanteeseen aina hankitaan niitä lapsia? Eivät ne lapset automaattisesti tee tilanteesta parempaa, on vain lisää suita ruokittavana. En hankkisi lapsia ennenkuin minulla olisi vakituinen työ ja muutenkin asiat paremmalla tolalla. Kyllä ihmisillä itselläänkin pitää olla jotain vastuuta.

Mä olen 40v ja olen viimeiset 20v tehnyt erilaisia määräaikaisia-, pätkä- ja keikkatöitä, työttömänä en juurikaan ole ollut, mutta en kyllä vakituista työtäkään ole saanut koskaan. Eli jos minulla nyt on lapsia niin olen vastuuton? Tässä ei enää kauan oikein voisi odotella sitä vakituista työtä ja että asiat on paremmalla tolalla, kun alkaa vähän jo tuo biologinen kello tikittää.

Okei, sulla on kuitenkin ollut töitä käytännössä viimeiset 20v vaikka pätkissä. Jos olet saanut rahaa säästöön ja on jonkinlainen työ nytkin niin eihän se sitten paha ole.

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen avaa av:lle keskustelun klyhistä perheistä saadakseen tuntea itsensä paremmaksi?! Vaikeaa keksiä halpamaisempaa ja halveksuttavampaa...

On oikein tehnyt havainnon että esim työttömyys ja työkyvyttömyys on avun pyytämisen syitä. No mikäs sitten?

Ihan tuosta yhdestä asiasta eli ADHD:stä mainitsen, että autismin kirjon häiriöt ovat perinnöllisiä. Esim. lapsellamme on Asperger, mutta myös miehen isommilla lapsista edellisestä liitosta on, ja täytyy sanoa, että aika erilaisissa ympäristöissä ovat kasvaneet. Se taas on eri juttu, että vaikka aina toitotetaan, että diagnoosin saa vasta hyvin huolellisen tutkimuksen jälkeen, niin ainakin oman lapsemme diagnoosin kohdalla tuli mieleen, että aika paljon luotettiin vanhempien sanaan, ei ollut mitään sairaalan tutkimusjaksoja jne. Eli voisin kuvitella, että pellossa kasvattamisella saadaan kyllä aikaiseksi ADHD:n kaltaisia piirteitä niin paljon, että joku diagnoosin kirjoittaisikin. Ja tätä en kirjoita millään pahalla, onhan omallakin lapsellani "noita nykyajan hömpötyksiä, mitä lie kirjainyhdistelmiä" (kuten jotkut suhtautuvat).

En osallistu niihin ap:n mainitsemiin keräyksiin, Pelastusarmeijan joulupataan voin laittaa rahaa, jos kohdalle sattuu ja ostaa kukan vanhukselle-keräykseen. Siinäpä ne. Niin paljon kuullut ja lukenut näistä elämäntapaloisista ja heidän kerjäämistään avustuksistaan. Muutama vuosi sitten autoin kaveriani, joka oli (ja on edelleen yh), mutta ei enää työtön. Vein hänet kauppaan ennen joulua ja maksoin yhden kerran ruokaostokset, kun oli rahasta tiukkaa. On maksanut kylläkin takaisin sen.

Mitäs jos kirjoittaisit ihan siihen lelupakkaukseen isolla vaikka Hyvää Joulua! T. Nimesi? Vaikeampaa myydä :)

Vierailija kirjoitti:

Kannatan ehkäisykapselia!

Mutta noin muuten tuollainen elämänhallinnan puute on tosi monimutkainen vyyhti, joka ulottuu tosi syvälle ja sukupolvien yli.

Tällaisia asioita on mm. löydetty tutkimuksissa-

-köyhyys jättää samanlaiset aivomuutokset lasten aivoihin kuin sodassa olleilla, traumaperäinen stressihäiriö muun muassa

-heikko ravinto alentaa voimakkaasti äo-tuloksia, eli jo äidin heikko ravinto tekee lapsista ns. tyhmiä, ja tyhmyyteen liittyy se ettei pysty tekemään päätöksiä pitkällä tähtäimellä

-köyhillä on tosi korkeat stressihormonitasot, mm. kortisoli, ja äidin korkea kortisoli raskausaikana aiheuttaa taas jälleen kerran sille lapselle alentunutta äo-tasoa

Kaikki toimii ikään kuin lumipallona ja köyhillä on jokaisella sukupolvella yhä paheneva alhainen äo, ja aivomuutoksia, jotka aiheuttaa taas lisää köyhyyttä, huonoja päätöksiä, lisääntymistä ilman miettimistä jne.

Itsekin olen tutustunut näihin tutkimuksiin, mutta olen kyllä taipuvainen uskomaan, että tyhmyys aiheuttaa köyhyyttä ja moniongelmaisuutta eikä päinvastoin.

Itse olen erittäin vähävaraisesta perheestä, mutta henkisesti ei elämä ollut köyhää. Luettiin ja harrastettiin taidetta (maksuttomilla tavoilla). Äiti ja isä opettivat korjaamaan, tekemään itse, käyttämään mielikuvitusta ja syötiin yksinkertaista mutta erittäin hyvää ruokaa. Pikaruokaan ei ollut varaa.

Nyt aikuisena olen edellen pienituloinen akateeminen silpputyöläinen. Rahaa on käytössä paljon vähemmän kuin lehdissä köyhyyttään valittavilla ja isoja tukia nostavilla. Silti en osaa millään mieltää itseäni köyhäksi. Elän rikasta elämää, vaikka välillä rahattomuus tietenkin stressaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ainoastaan sen havainnon, että en ole avustusryhmien kohderyhmää vaikeassa tilanteessa olevana, opiskelevana yhden lapsen yksinhuoltajana. Hakemus hylättiin.

Voi olla että muilla on oikesti enemmän tarvetta, vaikea nähdä kovin objektiivisesti kun itse joutui hakemaan avustusta vasta nyt ensimmäistä kertaa. Tai sitten olisi pitänyt avata tilannetta vielä enemmän, se olisi kuitenkin tuntunut jo aika ikävältä ruinaamiselta.

Olin itse tosi vaikeassa tilanteessa kun olin opiskeleva yhden lapsen yh. Siihen aikaan ei ollut näitä netin kerjäyssivuja, vaan apua piti hakea esim. kirkosta tai spr:n kautta. Asuin sellaisella alueella, jossa moni naapureista hyväksikäytti näitä avuntarjoajia. En olisi millään kehdannut kerjätä, mutta eräs naapurini kehui kuinka sai joka vuosi monesta eri paikasta lahjakortteja ja ilmaista ruokaa. Jossain paikassa oli jopa valehdellut lapsilukunsa isommaksi, että sai enemmän avustuksia. No, mulle ei tippunut kuin lämmintä kättä ja suoraan sanottiin, että avustaminen kohdentuu monilapsisiin perheisiin.  Silloin tuntui, että on unohdettu kokonaan ihmiset, jotka yrittävät nousta sieltä köyhyydestä ja eniten annetaan niille, jotka ovat tarpeeksi röyhkeitä ja ahneita.

Oma tilanne on nykyään parempi, mutta noita ilmoituksia selaillessa huomaa, ettei se apu taida vieläkään kohdentua niihin, joille siitä avusta eniten olisi hyötyä. Haluaisin auttaa, mutta en näitä röyhkeitä pirttiviljelijöitä, joita on kaikki avustussivut pullollaan.

Jos joku pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan sellaisen elämänhallinnan kurssin, että sen käyneistä vaikkapa vain 20 prosenttia saa asiansa kurssin ansiosta kuntoon, niin siitä vaan myymään ideaa - hallitus ostaa varmasti!

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt ainoastaan sen havainnon, että en ole avustusryhmien kohderyhmää vaikeassa tilanteessa olevana, opiskelevana yhden lapsen yksinhuoltajana. Hakemus hylättiin.

Voi olla että muilla on oikesti enemmän tarvetta, vaikea nähdä kovin objektiivisesti kun itse joutui hakemaan avustusta vasta nyt ensimmäistä kertaa. Tai sitten olisi pitänyt avata tilannetta vielä enemmän, se olisi kuitenkin tuntunut jo aika ikävältä ruinaamiselta.

En tiedä, mistä avustusryhmistä olet hakenut apua, mutta yleensä pelkkä yksinhuoltajan opiskelu ei riitä hakemuksen perusteeksi. Asumistuki, opintoraha ja -laina, lapsilisät yh-korotuksineen, elatustuki sekä mahdollinen toimeentulotuki kun riittävät monen opiskelevan yksinhuoltajan elämiseen. Jos siis näitä tukia ei saa tai ne eivät riitä elämiseen, pitää tilannetta avata enemmän ja kertoa, miksi. 

Zing kirjoitti:

Sitä en itsekään ymmärrä, että jos ei ole koulutusta eikä töitä ja lisäksi on masennusta ja muuta, niin MIKSI IHMEESSÄ tällaiseen tilanteeseen aina hankitaan niitä lapsia? Eivät ne lapset automaattisesti tee tilanteesta parempaa, on vain lisää suita ruokittavana. En hankkisi lapsia ennenkuin minulla olisi vakituinen työ ja muutenkin asiat paremmalla tolalla. Kyllä ihmisillä itselläänkin pitää olla jotain vastuuta.

Katsos kun näihin sossuelätti-ei koulutusta-ei älyä-ei työkykyä-ei jaksa-ei osaa-ei viitsi-lapset heitteillä-jne. -perheisiin ei ”hankita” lapsia. Niitä vaan tulee. Ovat tottuneet siihen, että sossu maksaa aivan kaiken ja ihmiset lahjoittaa loput.

Vierailija kirjoitti:

Tottakai yksinhuoltajia on avuntarvitsijoissa enemmän kuin kahden huoltajan perheitä. Eikö tuo nyt ole ihan loogista kun mietitään kumpi joutuu helpommin köyhyyteen, perhe jossa on yksi huoltaja vai perhe jossa on kaksi huoltajaa.

Se ei pidä paikkaansa että tyhmiä kysymyksiä ei olisi, vaikka teille on niin lapsena sanottu. Vähän saa omiakin aivoja käyttää ennen kuin alkaa kyselemään.

Ne ns. yksinhuoltajat asuvat eri osoitteessa kuin mies vain tukien takia. Vai miten ne yksin saavat 4 lasta 5 vuodessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen ihminen avaa av:lle keskustelun klyhistä perheistä saadakseen tuntea itsensä paremmaksi?! Vaikeaa keksiä halpamaisempaa ja halveksuttavampaa...

On oikein tehnyt havainnon että esim työttömyys ja työkyvyttömyys on avun pyytämisen syitä. No mikäs sitten?

Ja työhaluttomuus, ne tottuvat että muut kustantavat joulun joka vuosi.

Älä nyt, tänäänkin joku huolestunut kansalainen nostanut about 100 keskustelua siitä, kuinka suomessa loppuu suomalaiset. On se hyvä että edes joku lisääntyy. Vaikka sitten ADHD yh äipät.

Vierailija kirjoitti:

Adhd on osittain perinnöllistä. Joulukoristeet voi uupua vaikka siksi että on tullut ero viime joulun jälkeen tai talo palanut. Minusta tosi pieni pyyntö jos pyytää jotain koristeita.

Niin ja kyllä ne koristeetkin voivat joskus hajota. Itse en ole köyhä, eli en ole muilta mitään pyytänyt, mutta itselläni katosi muutossa vanhat, rakkaat, isoäidiltä perityt joulukoristeet. Ja uutena ostettu kynttelikkö ei kovin monta vuotta toiminut. Joten voi näitä itse kullekin joskus tulla, syystä tai toisesta, että joutuu hankkimaan uusia koristeita.

Olen kasvanut köyhässä perheessä ja joka vuosi laitettiin esille ne samat, vanhat rakkaat joulukoristeet. Joskus ostettiin jotain pientä uutta. Nyt ne ovat itselläni tallessa, kun porukat laittavat vain parit jouluvalot. 

Muuhun en ota kantaa, mutta tiedän kyllä ns. paremmista piireistäkin olevia perheitä joilla on useampia saman diagnoosin omaavia erityislapsia eli jotain periytyvyyttä kai noissakin tiloissa on. En tarkistanut tutkimustietoa asiasta.

Eihän noissa sinun huomioissasi sinänsä ollut mitään vikaa, mutta tuo jälkimmäinen kappale oli kyllä melko jäätävää eugeniikkaa ehkäisykapseleineen ja elämänhallintoineen. Ihan kenelle vaan voi tulla avioero, ja varsinkin nuorena voi arviointikyky pettää ja kaikista ei näy esim. hankala luonne päällepäin, ja voi kehittyä päihdeongelma vasta myöhemmin. Varmasti on ihmisiä, joilla ei raha pysy kädessä ja jotka eivät osaa edes vettä keittää, mutta älä nyt kaikkia typistä samanlaisiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannatan ehkäisykapselia!

Mutta noin muuten tuollainen elämänhallinnan puute on tosi monimutkainen vyyhti, joka ulottuu tosi syvälle ja sukupolvien yli.

Tällaisia asioita on mm. löydetty tutkimuksissa-

-köyhyys jättää samanlaiset aivomuutokset lasten aivoihin kuin sodassa olleilla, traumaperäinen stressihäiriö muun muassa

-heikko ravinto alentaa voimakkaasti äo-tuloksia, eli jo äidin heikko ravinto tekee lapsista ns. tyhmiä, ja tyhmyyteen liittyy se ettei pysty tekemään päätöksiä pitkällä tähtäimellä

-köyhillä on tosi korkeat stressihormonitasot, mm. kortisoli, ja äidin korkea kortisoli raskausaikana aiheuttaa taas jälleen kerran sille lapselle alentunutta äo-tasoa

Kaikki toimii ikään kuin lumipallona ja köyhillä on jokaisella sukupolvella yhä paheneva alhainen äo, ja aivomuutoksia, jotka aiheuttaa taas lisää köyhyyttä, huonoja päätöksiä, lisääntymistä ilman miettimistä jne.

Itsekin olen tutustunut näihin tutkimuksiin, mutta olen kyllä taipuvainen uskomaan, että tyhmyys aiheuttaa köyhyyttä ja moniongelmaisuutta eikä päinvastoin.

Itse olen erittäin vähävaraisesta perheestä, mutta henkisesti ei elämä ollut köyhää. Luettiin ja harrastettiin taidetta (maksuttomilla tavoilla). Äiti ja isä opettivat korjaamaan, tekemään itse, käyttämään mielikuvitusta ja syötiin yksinkertaista mutta erittäin hyvää ruokaa. Pikaruokaan ei ollut varaa.

Nyt aikuisena olen edellen pienituloinen akateeminen silpputyöläinen. Rahaa on käytössä paljon vähemmän kuin lehdissä köyhyyttään valittavilla ja isoja tukia nostavilla. Silti en osaa millään mieltää itseäni köyhäksi. Elän rikasta elämää, vaikka välillä rahattomuus tietenkin stressaa.

Juuri näin. Näissä köyhyystutkimuksissa sekoitetaan aina korrelaatio ja kausaliteetti. Tutkimuksia, jotka osoittaisivat kausaliteettia, ei ole; ei ole tutkittu hyvätuloisia perheitä jotka köyhtyvät ja siten havaittu muutoksia. On vain huomattu, että köyhyys ja tietyt asiat korreloivat.

Nykyään vaan ei saa sanoa, että enimmäkseen köyhäksi päätyy jos on tyhmä ja elämänhallinta hakusessa, heikko impulssikontrolli ja sitä rataa.

Sitäpaitsi Suomessa ei kukaan, ei kerta kaikkiaan kukaan ole niin köyhä, että lapsi tulisi aliravituksi sen takia. Sehän otettaisiin huostaan kauan ennen sitä. Lapsi voi tulla aliravituksi jos vanhemmat eivät osaa viitsi tai jaksa laittaa ruokaa kunnolla, mutta rahan puutteesta ei ole kyse. Perusterveellinen ruoka raaka-aineista valmistettuna ei ole koskaan ollut halvempaa kuin nykyään. Merkittävästi hunommalla ravinnolla maksettiin sotakorvaukset... Jännä juttu että koko kansan köyhyys ei silloin tehnyt kaikista avuttomia ja impulssikontrollittomia, päinvastoin...

Itsekin olen mielenterveysongelmista pitkään kärsinyt autisti, joka on elänyt tulonsiirroilla viimeiset 10 vuotta. Ja aika tavalla kaikenlaisia väliinputoajia tässä nähnyt. Tiedän siis, mistä puhun. Esim. työmarkkinatuelle putoamisen jälkeenkin toiset pärjää, toiset ei. Koska toiset osaa ynnälaskua, toiset ei.

Zing kirjoitti:

Sitä en itsekään ymmärrä, että jos ei ole koulutusta eikä töitä ja lisäksi on masennusta ja muuta, niin MIKSI IHMEESSÄ tällaiseen tilanteeseen aina hankitaan niitä lapsia? Eivät ne lapset automaattisesti tee tilanteesta parempaa, on vain lisää suita ruokittavana. En hankkisi lapsia ennenkuin minulla olisi vakituinen työ ja muutenkin asiat paremmalla tolalla. Kyllä ihmisillä itselläänkin pitää olla jotain vastuuta.

Minä olisin kyllä hankkinut lapsia, vaikka olisin ollut köyhä ja pitkäaikaistyötönkin. Kaipa sitä olisin silloinkin halunnut äidiksi ja kaivannut jotain merkityksellistä sisältöä elämään. Varmaan olisi katkeroittanut, jos olisin joutunut luopumaan kaiken muun lisäksi vielä äitiydestäkin vain siksi, ettei köyhällä saisi olla lapsia. Kyllähän suomalaisen köyhän/pienituloisen perheen lapsen elämä ja lapsuus voi olla ihan hyvääkin. Olisi sekin aika ikävää, että saisi vakituisen työn vasta melkein nelikymppisenä ja sitten ei enää onnistuisikaan lasten hankkiminen - siinä sitten tuntuisi varmaan tosi kivalta ja merkitykselliseltä käydä vakitöissä vuodesta toiseen tietäen, että jos olisi hankkinut lapset työttömänä, pystyisi ne nyt sillä vakityöllä elättämään, mutta lopulta itselle jäi vaan työnteko yksinäisiä eläkepäiviä odotellessa. Tuskin se, että on palkansaajana tekemässä töitä jonkun toisen firman hyväksi, riittää elämänsisällöksi.

Miettikää mitä sanotte, kun kirjoitatte noita "miksi tehdä lapsia" -juttujanne. Välillä kuulostaa minusta siltä, että etenkin jos itsellänne on lapsia ja koette lasten tuoneen elämäänne onnea ja merkityksellisyyttä, haluaisitte vain viedä sen saman kokemuksen joltain muulta. Ja nimenomaan köyhiltä, koska jos itse koette, ettei oma elämänne noin muuten ole niin kiinnostavaa, voisitte sitten kokea, että ainakin tuon toisen elämä on vielä kurjempaa. Muuta selitystä en keksi.

Vierailija kirjoitti:

Zing kirjoitti:

Sitä en itsekään ymmärrä, että jos ei ole koulutusta eikä töitä ja lisäksi on masennusta ja muuta, niin MIKSI IHMEESSÄ tällaiseen tilanteeseen aina hankitaan niitä lapsia? Eivät ne lapset automaattisesti tee tilanteesta parempaa, on vain lisää suita ruokittavana. En hankkisi lapsia ennenkuin minulla olisi vakituinen työ ja muutenkin asiat paremmalla tolalla. Kyllä ihmisillä itselläänkin pitää olla jotain vastuuta.

Minä olisin kyllä hankkinut lapsia, vaikka olisin ollut köyhä ja pitkäaikaistyötönkin. Kaipa sitä olisin silloinkin halunnut äidiksi ja kaivannut jotain merkityksellistä sisältöä elämään. Varmaan olisi katkeroittanut, jos olisin joutunut luopumaan kaiken muun lisäksi vielä äitiydestäkin vain siksi, ettei köyhällä saisi olla lapsia. Kyllähän suomalaisen köyhän/pienituloisen perheen lapsen elämä ja lapsuus voi olla ihan hyvääkin. Olisi sekin aika ikävää, että saisi vakituisen työn vasta melkein nelikymppisenä ja sitten ei enää onnistuisikaan lasten hankkiminen - siinä sitten tuntuisi varmaan tosi kivalta ja merkitykselliseltä käydä vakitöissä vuodesta toiseen tietäen, että jos olisi hankkinut lapset työttömänä, pystyisi ne nyt sillä vakityöllä elättämään, mutta lopulta itselle jäi vaan työnteko yksinäisiä eläkepäiviä odotellessa. Tuskin se, että on palkansaajana tekemässä töitä jonkun toisen firman hyväksi, riittää elämänsisällöksi.

Miettikää mitä sanotte, kun kirjoitatte noita "miksi tehdä lapsia" -juttujanne. Välillä kuulostaa minusta siltä, että etenkin jos itsellänne on lapsia ja koette lasten tuoneen elämäänne onnea ja merkityksellisyyttä, haluaisitte vain viedä sen saman kokemuksen joltain muulta. Ja nimenomaan köyhiltä, koska jos itse koette, ettei oma elämänne noin muuten ole niin kiinnostavaa, voisitte sitten kokea, että ainakin tuon toisen elämä on vielä kurjempaa. Muuta selitystä en keksi.

Joopa joo. Itse hankin vain yhden lapsen sen vuoksi, että hänet olen pystynyt elättämään työssäkäyvänä mutta en välttämättä suurempaa perhettä! Järjen käyttö ja jonkinlainen harkinta olisi todellakin tarpeen, ettei suolleta lapsia, kun se on hauskaa tehdä mutta ei ole mitään mahdollisuutta elättää heitä.