Olenko sitoutumiskammoinen, vai ovatko miehet vain liian innokkaita?
Sitoutumiskammo on ehkä väärä sana, sillä ensitreffien jälkeen ei olla vielä sitoutumassa. Koen kuitenkin, että mies on liian innokas ekojen treffien jälkeen viestittelemään. Päivittäin. Hyvät huomenet ja hyvät yöt ja jotain juttua siinä välillä. Eikä siinä vielä kaikki. Mutta kun ne saattavat soittaa ilman ennakkovaroitusta! Mistä ihmeestä minä kerran tavatun ihmisen kanssa väsyneenä työpäivän jälkeen jorisen?
Tykkäisin käydä ensin treffeillä, ja sitten miehestä ei tarvitsisi kuulua moneen päivään mitään, kunnes hän ehdottaisi taas tapaamista (jos kerran haluaisi tavata). Jotenkin rennosti voisi aloittaa. Sillä tavalla, ettei tule mitään paineita tai ahdistusta.
Oletteko muut törmänneet tällaiseen ja ymmärrättekö mitä tarkoitan, vai olenko minä vain tunnevammainen? Pitäisikö yksien onnistuneiden treffien jälkeen heti ottaa se ihminen arkeen niin, että viestittelee sen kanssa joka päivä? Onko se tosiaan tapana?
Minusta suhde syntyy itsestään pikku hiljaa jos syntyy, ja sitten kun se on syntynyt, sen ylläpito vaatii työtä. Mutta suhde ei synny työllä, vaan itsestään. Siinä ero.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Tavismiehellä ei yksinkertaisesti ole varaa käyttää samanlaista taktiikkaa kuin mitä ap naisena itse käyttää. Eli odottaa passiivisena hänelle sopivana ajankohtana tulevia yhteydenottoja ja niiden perusteella valikoi parhaat päällä. Tuollaisella tekniikalla tavismies jää yksin, koska joku ehtii viedä naisen aina nenän edestä. On pakko olla aktiivinen, että edes joskus tärppää. Ne miehet joilla riittää paljon kysyntää jaksavat pelata coolisti ja kypsytellä suhdetta hitaasti - koska käyvät siinä samalla aina välillä pa*emassa niitä muita samaan aikaan kierrossa olevia naisia. Kohta ap on täällä itkemässä miksi lankeaa aina pelimiehiin...
Olisi hyvä jos kaikki naiset joutuisivat viettämään vaikka yhden kuukauden tavismiehen kengissä niin näkisivät miten tiukka taistelu naisista oikein on jatkuvasti meneillään. Ja miten julma maailman on miehiä kohtaan.
Kyllä se pelimiehen kanssa oleminen on ihan tietoinen valinta lopulta eikä mitään lankeamista. Kun ei noiden innokkaiden kanssa uskalla harkitakaan seksiä, nehän rakastuvat saman tien ja sen jälkeen jos en haluakaan jatkaa tapailua, niin stalkkaavat parkkiksella kiikarien kanssa.
Mikä estää tavismiestä käyttäytymästä kuin pelimies, vaikka ei sellainen ole? Jos niin kerran pääsee parempiin tuloksiin?
Sama huomattu. Yli- innokkaasti viestitellään jatkuvasti. Nämä on poikkeuksetta vielä päättyneet siihen että yhtäkkiä mies huomaa " en haluakaan tätä" whatever ja häipyy kuvioista. Niillä menee järki mun kanssa ALUKSi. Kai se joku sairas saalistusvietti on... En käsitä.
Treffejä ja ja ensitaapaamisia on kovin erilaisia kuten meitä ihmisiäkin. Ei kai nyt kukaan ekoilla treffeillä tiedä johtaako se yhtään mihinkään. Mutta jospa jo heti ekoilla treffeillä kertoisit vastapuolelle, että et halua olla päivittäin tekemisissä vaan harvemmin ainakin näin alkuun, niin silloin kellekään ei pitäisi tulla paha mieli, sinullekaan.