Lue keskustelun säännöt.
elämä masentuneena nuorena
06.11.2017 |
olen ollut kohta vuosikymmenen masentunut, ahdistunut, väsynyt, peloissani.
en saa tarpeeksi aikaseksi, koulukin etenee aivan liian hitaasti. ehdin kuolla ennen kuin valmistun...
oisko tukea? syön jo terveellisesti, liikun kun voin, kavereita on ja nään heitä ainakin kerran viikossa, koitan olla sosiaalinen, poistun kotoa aina kun vain jaksan yms...
en tiedä mitä tässä vois enää:/ vaikea masennus on masennuksen "tasoksi" määritetty
mitä mä oikein teen :( en pysty edes itkemään enää, koen kuoleman ainoana helpotuksena.
Kommentit (3)
Täällä toinen... Nyt keväällä pitäisi taas jaksaa tsempata pääsykokeisiin.
Mun ainoa lohtuni on siskoni, joka yritti teininä itsemurhaa. Ei onnistunut, ja nykyään hänellä pyyhkii erittäin hyvin. Takerrun kaikin voimin ajatukseen, että jonain päivänä mäkin selviän tästä. Siskokin selvisi, vaikka samassa paskassa kodissa kasvoi.
Halaus sinulle, ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen... Nyt keväällä pitäisi taas jaksaa tsempata pääsykokeisiin.
Mun ainoa lohtuni on siskoni, joka yritti teininä itsemurhaa. Ei onnistunut, ja nykyään hänellä pyyhkii erittäin hyvin. Takerrun kaikin voimin ajatukseen, että jonain päivänä mäkin selviän tästä. Siskokin selvisi, vaikka samassa paskassa kodissa kasvoi.
Halaus sinulle, ap!
joo näitä oon kanssa lukenu et on monia jotka on yrittänyt ja elämä onkin parantunut sitten... itekkin kaks yritystä takana mutta itseä vain harmittaa kun heräsinkin
tsemppiä sulle kanssa
ainoa syy miksi en tapa itseäni on läheiset joita en tahdo satuttaa :/