Mitä se "vaimomatsku" sitten on?

Innostuin itsekin miettimään vaimomatskua ja tällaiseen päädyin:

- pitää itsestään huolta (sisäisesti & ulkoisesti), ei langan laiha muttei överi lihavakaan

- keskustelee ja puhuu, ei murehti asioita yksin ja ala kuvittelemaan omiaan

- huumoria pitää olla, osataan nauraa yhdessä hulluillekin asioille

- pieni "rasisti" saa olla, ei täysin naiivisti ja avosylin halaa koko maailmaa

- näyttää tunteensa, kiukuttelee kun kiukuttaa ja hakeutuu syliin kun sylityttää

- seksiä, tietysi ja muutenkin kuin vain pimeässä peiton alla

- takana 2-4 pidempää parisuhdetta, ei random baaripanoja

- muutama lapsi olisi hyvä olla entuudestaan, niin kuin minullakin on

- hellä ja uskollinen

- näkee vaivaa parisuhteen hyvinvointiin, vaatii minulta panostusta niin kuin minä häneltä

- tykkää tehdä ruokaa yhdessä, pitkän kaavan mukaan

- tekee kompromissejä ja joustaa ihan niin kuin minäkin, se on kahden kauppa

- työpaikka ja säännölliset tulot, mutta voi olla työtönkin tai opiskelija, pääasia että on joku päämäärä ja aktiivisuus elämään ja tulevaisuuteen

- joku yhteinen harrastus, vaikka ulkoilu...kävely, lenkkeily?

- ikä +40v...50v.

Todettankoon nyt samalla, että olen myös etuoikeutettu, koska tuollainen täydellinen vaimomatsku osui kohdalleni. Tää niin meni nappiin, kyllä vakka kantensa löytää.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Nainen, joka on seksistä kiinnostunut, on harrastanut sitä huolimatta siitä onko hän löytänyt elämänkumppania vai ei.

Jos haluaa pidättyväisen, voi totutella siihen että ei se seksi kiinnosta samalla tavalla. Sitten ruikutetaan kun ei seksiä ole.

Et voi yleistää. Minä olen aina ollut kiinnostunut seksistä, mutta halusin "säästää" avioliittoon. Siihen asti hoidin paineenpurkauksen itse. Samoin mieheni, vein hänen poikuuden, eli kokematon hänkin, mutta kiinnostunut seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Nainen, joka on seksistä kiinnostunut, on harrastanut sitä huolimatta siitä onko hän löytänyt elämänkumppania vai ei.

Jos haluaa pidättyväisen, voi totutella siihen että ei se seksi kiinnosta samalla tavalla. Sitten ruikutetaan kun ei seksiä ole.

Et voi yleistää. Minä olen aina ollut kiinnostunut seksistä, mutta halusin "säästää" avioliittoon. Siihen asti hoidin paineenpurkauksen itse. Samoin mieheni, vein hänen poikuuden, eli kokematon hänkin, mutta kiinnostunut seksistä.

No joo, ei voi yleistää. Todennäköisemmin asia menee kuitenkin noin, että asia ei hirveästi kiinnosta. Harvassa ovat he, jotka papin aamenta odottavat, jotta pääsevät seksiä harrastamaan ollessaan kiinnostuneita siitä.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen parisuhteeni oli neitsyen kanssa. Todella ankeat seitsemän vuotta seksuaalisesti. Olin itse dominoivampi sängyssä eikä kokematon osannut tietää mitä itse haluaa joten ei halunnut mitään. Lähes joka kerta makasi vaan selällään.

Turha tulla sanomaan etten olisi yrittänyt opettaa, niihin vuosiin mahtui todella paljon yrityksiä piristää seksiä. Muuta juttu lopulta löytyi mistä se tykkäsi mutta oli niin kankea ettei koskaa niitä uskaltanut pyytää ja siinä vaiheessa suhde oli jo loppumassa.

Välillä ollaan näin eron jälkeen juteltu seksistä (meillä on yhteinen lapsi joten päivittäin ollaan tekemisissä) ja vasta nyt yli kolmekymppinen exäni on alkanut ymmärtää mistä seksissä on kyse.

Syynä voi myös olla minun dominointi ja se etten lopulta enää jaksanut yrittää löytää sellaista seksin muotoa mistä hän nauttisi. En itsekään nauttinut siitä että jouduin aina olemaan aktiivinen osapuoli.

Oman kokemuksen pohjalta väitän että neitsyt voi sopia toiselle neitsyelle että voivat itse opetella ja etsiä, nyt vastuu jäi minulle kokeneemmalle opettaa toista kaikki ne vuodet.

On ollut vähän heikohko opettaja, sekä oppilas. Kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun toimii suurimmassa osassa. Noin kauan vielä olitte yhdessä.

Mutta neitsyt sopii neitsyelle asiasta samaa mieltä. Eipä lukioaikaisen tyttökaverin kanssa ollut mitään ongelmia nauttia seksistä vaikka se oli meille eka kerta ja eka kumppani. Lisäksi etukäteen tiedettiin, että varmasti tulee olemaan mukavaa.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Nainen, joka on seksistä kiinnostunut, on harrastanut sitä huolimatta siitä onko hän löytänyt elämänkumppania vai ei.

Jos haluaa pidättyväisen, voi totutella siihen että ei se seksi kiinnosta samalla tavalla. Sitten ruikutetaan kun ei seksiä ole.

Sori nyt vaan, mutta ei sillä pidättyiväisyydellään itsessään ole mitään seksuaalisen aktiivisuuden kanssa tekemistä. Tämä on kyllä ihan myytti ainakin omalla kohdalla. Alkuun pidättyväiset on kyllä seksuualisesti niitä aktiivisimpia ollut ja ryhmäpanoistakin häpeilemättä kerotut siitä toisesta päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Palautetaanpa nyt aamun alkajaisiksi mieliin tämä kummastusta herättävä asetelma:

Monet miehet ovat kertoneet haluavansa seksistä tykkäävän kokemattoman naisen. Miten tällainen ristiriitainen toive on toteutunut? Onko kovinkaan monella tuollaista vaimoa? Saavatko seksistä kieltäytyneen naisen valinneet pihtarin, vai löytyykö se seksipeto sieltä pidättyväisen siveydensipulin sisältä?

Eli jos ei ole syönyt suklaata, ei voi pitää suklaan mausta. Näinkö sinä asian itsellesi järkeilet?

Ketään ei tarvitse opettaa syömään. Neitsyttä toivovat miehen pitää itse olla hyvä sängyssä ja osata saada naiselle orgasmi koska kokematon nainen ei itse tiedä miten se tapahtuu.

Eeeei välttämättä. Ellet sitten laske neitsyeiksi vain niitä, jotka ei ole koskaan edes masturboineet. Väittäisin, että aika moni nainen, etenkin myöhemmällä iällä neitsyyden menettänyt, on tutustunut omaan kehoonsa ennen eka kertaa ja osaa ainakin sormillaan itselleen orgasmin aiheuttaa.

Enemmän kyse on halusta oppia ja kokeilla uutta sängyssä. Molempien osalta, kyllä seksissäkin kehittyy hyväksi, kun sitä harrastaa ja uskaltaa yrittää eri juttuja, vaikka molemmat olisivatkin kokemattomampia. Kiinnostusta pitää toki olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen parisuhteeni oli neitsyen kanssa. Todella ankeat seitsemän vuotta seksuaalisesti. Olin itse dominoivampi sängyssä eikä kokematon osannut tietää mitä itse haluaa joten ei halunnut mitään. Lähes joka kerta makasi vaan selällään.

Turha tulla sanomaan etten olisi yrittänyt opettaa, niihin vuosiin mahtui todella paljon yrityksiä piristää seksiä. Muuta juttu lopulta löytyi mistä se tykkäsi mutta oli niin kankea ettei koskaa niitä uskaltanut pyytää ja siinä vaiheessa suhde oli jo loppumassa.

Välillä ollaan näin eron jälkeen juteltu seksistä (meillä on yhteinen lapsi joten päivittäin ollaan tekemisissä) ja vasta nyt yli kolmekymppinen exäni on alkanut ymmärtää mistä seksissä on kyse.

Syynä voi myös olla minun dominointi ja se etten lopulta enää jaksanut yrittää löytää sellaista seksin muotoa mistä hän nauttisi. En itsekään nauttinut siitä että jouduin aina olemaan aktiivinen osapuoli.

Oman kokemuksen pohjalta väitän että neitsyt voi sopia toiselle neitsyelle että voivat itse opetella ja etsiä, nyt vastuu jäi minulle kokeneemmalle opettaa toista kaikki ne vuodet.

On ollut vähän heikohko opettaja, sekä oppilas. Kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun toimii suurimmassa osassa. Noin kauan vielä olitte yhdessä.

Mutta neitsyt sopii neitsyelle asiasta samaa mieltä. Eipä lukioaikaisen tyttökaverin kanssa ollut mitään ongelmia nauttia seksistä vaikka se oli meille eka kerta ja eka kumppani. Lisäksi etukäteen tiedettiin, että varmasti tulee olemaan mukavaa.

No lukioiässä on kai ihan normaalia aloittaa seksielämä joten ei mikään ihme että homma sujui. Mutta kun nämä kolmekymppiset  tai lähempänä neljääkymmentä olevat palstamiehet odottaa että aloittavat seksielämänsä kokemattoman naisen kanssa joka on tietenkin samalla myös seksin ylipapitar. Aint gonna happen. Koska eivät he myöskään niitä lukiotyttöjä saa ja sitä nuoremmat on jo laittomiakin. Kyllä tuossa iässä kun rupeaa kokemattomuutta vaatimaan saa naisen, joka on vältellyt seksiä syystä tai toisesta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä on nyt henkilöitä, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta, kun esimerkiksi suhteen edeltävä epävarmuuden tila, jota monet kutsuvat säätämiseksi, on ihan utopinen tila. 

Ehkä meillä on vaan erilaiset suhteet kuin sinulla. En minä ole koskaan säätänyt, vaikka useammassa suhteessa olen ollut. Eikä todellakaan ole koskaan ollut kahta "säätöä" samaan aikaan. Kun etenen seksiin asti, tavoitteena on aina ollut parisuhde. Vaikka olen mies. Olen torjunut seksiin halukkaita naisia koska suhdepotentiaalia ei ollut, nuorena jopa fyysisesti työntänyt nätin, hoikan, alastoman naisen pois sängystä kun ei ymmärtänyt että ei tarkoittaa ei. Tiedän ettei tämmöinen ajattelu ole toivottua mieheltä, ainakaan monen naisen mielestä. Mutta olen mitä olen.

Voisin minä tälläkin hetkellä olla "säätämässä", tinderistä tuntuu löytyvän loputtomasti naisia, mutta päätin ottaa loppuvuoden aikaa itselleni. Tosin pitäisi pysyä poissa tältä palstalta, tämähän on melkein puhdasta myrkkyä. Vaikka viihdyttävää onkin.

Olen aika varma, että sinäkin olet säätänyt. Kutsut sitä vain eri nimellä. Mistä sait tuon päähäsi, että pitäisi olla kaksi säätöä samaan aikaan? Ei säätö ole panemista tai sinne tänne säntäämistä. Säätäminen on minulle se aika, jolloin ei vielä olla suhteessa, mutta vietetään aikaa yhdessä, tutustutaan ja molemmat ovat toisistaan jonkin verran kiinnostuneita. Säätämisen jälkeen vasta päätetään, että alkaako suhde vai ei. Sinullako ei tällaista vaihetta ole ollut ollenkaan, vaan olet heti alkanut suhteeseen ennen tutustumista ja kiinnostuksen kartoitusta? 

Tää taitaa olla niitä äärimmäisen pelottavia tyyppejä, jotka etsii treffikumppaneita netistä ja heti ekoilla treffeillä alkavat suunnitella yteistä tulevaisuutta... Hrrrrrr...

Täällä ilmoittautuu keskusteluun mukaan toinenkin "äärimmäisen peloittava" tyyppi. Jos (kun) treffeille asti menen, niin onhan mulla jo joku kuva ja käsitys ihmisestä kenet tapaan, sokkona en treffaisi ketään, ikinä. Kun treffeille lähden niin tietysti päämääränä on jotain pidempää, ja kestävämpää. Ei yhteinen tulevaisuus ole mitenkään poissuljettu. Ai niin, mä kuulun myös joukkoon joka ei harrasta satunnaisia irtosuhteita, vaan seksiin mennään vasta kun on tutustuttu ja molemmat todennut että tästä voidaan jotain yhteistä rakentaa.

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Nainen, joka on seksistä kiinnostunut, on harrastanut sitä huolimatta siitä onko hän löytänyt elämänkumppania vai ei.

Jos haluaa pidättyväisen, voi totutella siihen että ei se seksi kiinnosta samalla tavalla. Sitten ruikutetaan kun ei seksiä ole.

Sori nyt vaan, mutta ei sillä pidättyiväisyydellään itsessään ole mitään seksuaalisen aktiivisuuden kanssa tekemistä. Tämä on kyllä ihan myytti ainakin omalla kohdalla. Alkuun pidättyväiset on kyllä seksuualisesti niitä aktiivisimpia ollut ja ryhmäpanoistakin häpeilemättä kerotut siitä toisesta päästä.

Pidättyväinen on siis koko suhteen ajan seksihirmu? Jepjep. Ei kuule kannata yleistää, johdat ihmisiä harhaan tolla. Ja jos sinulla on vain _tällaisia_ kokemuksia, taidat itse olla aika kokenut ja siten pitää kovasti seksistä. Etpä itsekään mikään yhden kumppanin ihminen ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen parisuhteeni oli neitsyen kanssa. Todella ankeat seitsemän vuotta seksuaalisesti. Olin itse dominoivampi sängyssä eikä kokematon osannut tietää mitä itse haluaa joten ei halunnut mitään. Lähes joka kerta makasi vaan selällään.

Turha tulla sanomaan etten olisi yrittänyt opettaa, niihin vuosiin mahtui todella paljon yrityksiä piristää seksiä. Muuta juttu lopulta löytyi mistä se tykkäsi mutta oli niin kankea ettei koskaa niitä uskaltanut pyytää ja siinä vaiheessa suhde oli jo loppumassa.

Välillä ollaan näin eron jälkeen juteltu seksistä (meillä on yhteinen lapsi joten päivittäin ollaan tekemisissä) ja vasta nyt yli kolmekymppinen exäni on alkanut ymmärtää mistä seksissä on kyse.

Syynä voi myös olla minun dominointi ja se etten lopulta enää jaksanut yrittää löytää sellaista seksin muotoa mistä hän nauttisi. En itsekään nauttinut siitä että jouduin aina olemaan aktiivinen osapuoli.

Oman kokemuksen pohjalta väitän että neitsyt voi sopia toiselle neitsyelle että voivat itse opetella ja etsiä, nyt vastuu jäi minulle kokeneemmalle opettaa toista kaikki ne vuodet.

On ollut vähän heikohko opettaja, sekä oppilas. Kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun toimii suurimmassa osassa. Noin kauan vielä olitte yhdessä.

Mutta neitsyt sopii neitsyelle asiasta samaa mieltä. Eipä lukioaikaisen tyttökaverin kanssa ollut mitään ongelmia nauttia seksistä vaikka se oli meille eka kerta ja eka kumppani. Lisäksi etukäteen tiedettiin, että varmasti tulee olemaan mukavaa.

No lukioiässä on kai ihan normaalia aloittaa seksielämä joten ei mikään ihme että homma sujui. Mutta kun nämä kolmekymppiset  tai lähempänä neljääkymmentä olevat palstamiehet odottaa että aloittavat seksielämänsä kokemattoman naisen kanssa joka on tietenkin samalla myös seksin ylipapitar. Aint gonna happen. Koska eivät he myöskään niitä lukiotyttöjä saa ja sitä nuoremmat on jo laittomiakin. Kyllä tuossa iässä kun rupeaa kokemattomuutta vaatimaan saa naisen, joka on vältellyt seksiä syystä tai toisesta. 

Uskon puhuvani tässä muittenkin samaa tarkoittavien puolesta, mutta neitsyttä ei odoteta tai edes haluta. Mutta itsetarkoituksellinen irtoseksi on se negatiivinenominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Parrakas nainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin tuntuu, että täällä on nyt henkilöitä, jotka eivät ole koskaan olleet lähelläkään parisuhdetta, kun esimerkiksi suhteen edeltävä epävarmuuden tila, jota monet kutsuvat säätämiseksi, on ihan utopinen tila. 

Ehkä meillä on vaan erilaiset suhteet kuin sinulla. En minä ole koskaan säätänyt, vaikka useammassa suhteessa olen ollut. Eikä todellakaan ole koskaan ollut kahta "säätöä" samaan aikaan. Kun etenen seksiin asti, tavoitteena on aina ollut parisuhde. Vaikka olen mies. Olen torjunut seksiin halukkaita naisia koska suhdepotentiaalia ei ollut, nuorena jopa fyysisesti työntänyt nätin, hoikan, alastoman naisen pois sängystä kun ei ymmärtänyt että ei tarkoittaa ei. Tiedän ettei tämmöinen ajattelu ole toivottua mieheltä, ainakaan monen naisen mielestä. Mutta olen mitä olen.

Voisin minä tälläkin hetkellä olla "säätämässä", tinderistä tuntuu löytyvän loputtomasti naisia, mutta päätin ottaa loppuvuoden aikaa itselleni. Tosin pitäisi pysyä poissa tältä palstalta, tämähän on melkein puhdasta myrkkyä. Vaikka viihdyttävää onkin.

Olen aika varma, että sinäkin olet säätänyt. Kutsut sitä vain eri nimellä. Mistä sait tuon päähäsi, että pitäisi olla kaksi säätöä samaan aikaan? Ei säätö ole panemista tai sinne tänne säntäämistä. Säätäminen on minulle se aika, jolloin ei vielä olla suhteessa, mutta vietetään aikaa yhdessä, tutustutaan ja molemmat ovat toisistaan jonkin verran kiinnostuneita. Säätämisen jälkeen vasta päätetään, että alkaako suhde vai ei. Sinullako ei tällaista vaihetta ole ollut ollenkaan, vaan olet heti alkanut suhteeseen ennen tutustumista ja kiinnostuksen kartoitusta? 

Lainaamassasi tekstissä lukee "kun etenen seksiin asti, tavoitteena on aina ollut parisuhde." Ei siinä ole mitään epävarmuutta, eikä säätämistä.

Nainen joka toi säätämisen tähän, toi sen nimenomaan siksi, ettei laskenut yhden yön suhteita. Hänelle se tarkoitti seksiä, ja niin minäkin sen ymmärrän. Ja vielä epämääräisessä tilassa, ilman että suhde olisi tavoitteena. 

Säätämiseen kuuluu paljon muutakin kuin seksi ja siltä osin kaikki varmaankin tietävät millaisesta tilanteesta on kysymys, jos on koskaan edes ollut edes lähellä parisuhteen mahdollisuus. 

Tuntuu kummalliselta, että aikuiselle (?) ihmiselle pitää selittää jotain näin triviaalia. Siis haloo, kuka ei ole koskaan säätänyt? Seksillä ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, vaan kyse on siitä kutkuttavasta ajaste ennen seurustelua, kun ei vielä tiedetä, ollaanko vai eikö olla. Toisilla tähän kuuluu seksiä, toisilla ei, mutta ei kai kukaan ilman säätämistä enää nykyaikana suhteeseen hyppää? Eikö tuollainen suora pariutuminen liity enemmänkin johonkin järjestettyihin avioliittoihin?

Minä ymmärrän säätämisen tapailuna, jonka tavoitteena ei ole parisuhde. Näin ollen en ole koskaan säätänyt, koska aina kun olen tapaillut naista, tavoitteenani on ollut parisuhde. Kun on käynyt selväksi, että jompikumpi ei enää näe tapailun johtavan parisuhteeseen, olen päättänyt tapailun. Seksiä tapailuun ei tietenkään ole liittynyt, sillä harrastan seksiä vain rakastavassa parisuhteessa.

Sama ksitys säätämisen määritelmästä. Tuossa merkityksessä sitä tunnutaan käyttävän paljon enemmän kuin kommentoimasi kirjoittajan merkiyksessä. Hän tuntuu säätämisellä tarkoittavan mitä muut tarkoittavat tapailulla.

Tapailu on vain yksi säätämisen muoto. Tapailu on treffeillä käymistä, mutta säätäminen voi olla myös esimerkiksi kaveri- tai opiskeluporukoissa tapahtuvaa "epämääräistä" kanssakäymistä. Flirttaillaan puolin ja toisin, istutaan luennoilla vierekkäin, pitkiä katseita, viestitellään jne. Molemmat ovat hieman kiinnostuneita ja ehkä se muukin porukka huomaa, että jotain on tekeillä, mutta kukaan ei puhu seurustelusta. 

Noin. Mutta taitaa olla turha selittää noille, joilla ei ole tuollaisesta mitään kokemusta. Sama kuin selittäisi sokealle värejä.

Paitsi että sokeaa todennäköisesti kiinnostaa värit ja kuinka muut ihmiset kokee maailman. Näitä ei kiinnosta vaan vetävät omia johtopäätöksiä.

Keskustelu on näemmä lopussa, kun uhriutumisvaihe on jo alkanut. Emme ole kanssasi samaa mieltä, se ei tarkoita että olemme sinua ahdasmielisempiä. Mutta samapa tuo, 33 sivua todellakin on ihan riittävästi tästä aiheesta.

Kyllä se nyt vain sitä on, jos sinä sanot, että kyse on x:stä ja toinen osapuoli sanoo, että x:n lisäksi voi olla kyse myös y:stä ja z:sta. Miten ihmeessä se ei olisi ahdasmielisempää, jos toinen näkee kolme vaihtoehtoa ja sinä edelleen vain yhden, vaikka sinulle ne muut vaihtoehdot juuri selitettiin? 

Kyllä minäkin ne kolme vaihtoehtoa näen, mutta en ajattele niistä samoin. En ole ahdasmielinen etten niitä näkisi, minulla on vain eri mielipide niistä. Sinä katsot, että avaramielinen on se joka hyväksyy eniten asioita. Minä katson avaramielisen olevan se, joka ymmärtää asioita vaikka ei niitä moraalisesti pidä hyväksyttävänä. Ahdasmielinen on se joka ei näe muuta kuin oman näkökulmansa. Ahdasmielisin on se, joka vaatii muita hyväksymään oman näkökulmansa. Sitä en ole tässä keneltäkään vaatinut.

Voi herranjumala, joko se nyt sanan ”säätö” merkityskin on moraalinen dilemma. Ajattelin, että kyseessä olisi semanttinen epämääräisyys. Mutta ei, vaan on kyse näemmä siitä, että sanaa ei voi pitää moraalisesti hyväksyttävänä. Voi morjens.

En kirjoittanut tuosta, eikä käsittääkseni kommentoimani viestikään sitä tarkoittanut. Morjens vaan itsellesi.

Kurkkaa viestit, joiden jatkoksi olet kommenttisi laittanut, ja morjenstele vasta sitten.

Joo, onhan siellä alkupäässä säätöä säätämisestä, mutta kommentoinkin edellistä viestiä. Sinulle kuitenkin selkisi mitä en tarkoittanut, mitä vielä haluat?

Siis eihän tuossa lainausketjussa puhuta mistään muusta kuin siitä säätämisestä ja kiinnostuksesta ja flirtistä. Sitten tuli nuo kommentit joissa sanottiin, että on hankala selittää, sellaisille, jotka eivät ymmärrä tai edes halua ymmärtää ja sen jälkeen puhuttiinkin jo uhriutumisesta ja ahdasmielisyydestä. Minä luulin tässä vaiheessa, että puhutaan irtoseksistä ja tein tuon päättelypolunkin tuohon, mutta siihen sanoit, että et puhunut siitä. Mistähän ihmeestä sinä sitten puhuit, kun et puhunut horahtelusta etkä säätämisestä? Nyt minäkin putosin. 

Horahtelusta puhuin siinä kohtaa. Sanan säätäminen merkitystä en enää kommentoinut. On aika pieni kysymys miten monella eri tavalla sanan merkityksen voi ymmärtää.

Ja sitten kuitenkin sanoit, ettet puhu horahtelusta, kun kysyin sinulta kysymyksen aiheeseen liittyen? 

En niin sanonut, vaan etten tunnistanut kirjoittamaani kärjistyksistäsi.

Mitä kärjistystä siinä oli? Sinä olet asiasta x, y ja z kaikista samaa mieltä, että ne ovat moraalitonta toimintaa ja mielipiteesi asiasta ei muutu, puhuttiin mistä näistä tahansa. 

Mitä jos palaisit taaksepäin ja lakkaisit käyttämästä kirjaimia, niin tarkoitustasi on helpompi seurata. Kirjoita minun sanoin mitä sanoin, etkä omillasi. Viimeisestä kommentistasi en pysty näkemään mitä ajat takaa. Päättelyketjusi tuossa jollakin edellisellä sivulla sisälsi lähinnä kärjistyksiä.

Jos puhut horahtelusta, siihen aiheeseen liittyen tässä ketjussa on sanottu, että irtosuhteita voi olla monenlaisia: on mainittu ne, joissa saman illan aikana pannaan 20 miehen kanssa (x) ja ne, joissa käydään yhden miehen kanssa treffeillä useamman kerran ja sitten harrastetaan seksiä (y). Sinä sanot, että et ole ahdasmielinen, koska ymmärrät eri vaihtoehdot tässä, mutta olet asiasta täsmälleen samaa mieltä molemmissa tapauksissa. Näin ollen nämä naiset ovat sinulle täysin samalla viivalla tämän asian suhteen. Sehän oli alkuperäinen kysymykseni, johon et kuitenkaan halunnutkaan vastata. 

Kirjoitit tuolla näin: 

"Kyllä minäkin ne kolme vaihtoehtoa näen, mutta en ajattele niistä samoin. En ole ahdasmielinen etten niitä näkisi, minulla on vain eri mielipide niistä. Sinä katsot, että avaramielinen on se joka hyväksyy eniten asioita. Minä katson avaramielisen olevan se, joka ymmärtää asioita vaikka ei niitä moraalisesti pidä hyväksyttävänä. Ahdasmielinen on se joka ei näe muuta kuin oman näkökulmansa. Ahdasmielisin on se, joka vaatii muita hyväksymään oman näkökulmansa. Sitä en ole tässä keneltäkään vaatinut. " 

Eihän tuota voi ymmärtää mitenkään muuten kuin siten, että vaikka esitetään miten monta vaihtoehtoa, mielipide pysyy täsmälleen samana. 

"Sinä sanot, että et ole ahdasmielinen, koska ymmärrät eri vaihtoehdot tässä, mutta olet asiasta täsmälleen samaa mieltä molemmissa tapauksissa."

Näytätkö missä minä kirjoitin tuon? Minusta tuo loppuosa on sinun kirjoittamasi olkiukko.

En nyt viitsi kelata pitkää viestiketjua taaksepäin kaivaakseni esiin mitä olen kirjoittanut mitä tulee määriin. Muistaakseni kuitenkin kirjoitin, että määrää enemmän kyse on asenteesta. Toisaalta 20 viikonloppukyrvän naisen on vaikea perustella ettei olisi horo. Määräänhän vaikuttaa aika. On eri asia olla 16-vuotias viiden miehen nainen kuin 60-vuotias sellainen. Asennehan se kertoo mitä ne suhteet ovat olleet.

Ahdasmielisyyttä ei ole se, ettei suostu omaksumaan sinun mielipidettäsi.

Pyydän anteeksi jo etukäteen karkeaa kielenkäyttöäni. Jos mies haluaa pillua, se on ok. Jos nainen haluaa kullia, se on yhtälailla ok. Jos mies haluaa kullia, se on ok. Jos nainen haluaa pillua, se on ok. Aikaväli ei omasta mielestäni ole missään tekemisissä asian kanssa. Kukaan ei ole horo, jos tekee asioita omasta vapaasta tahdostaan ihmisen kanssa, josta pitää jollain tasolla. Horo on muutenkin melkoisen ikävä termi, tuskin kukaan haluaa olla horo, oli sitten maksullinen tai ei. Jos haluaa, saa olla.

Toivottavasti kerrot tuon heti kättelyssä, niin en kuluta sinuun aikaani.

Älä pelkää, en kuluttaisi siinuun aikaani sekuntiakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen parisuhteeni oli neitsyen kanssa. Todella ankeat seitsemän vuotta seksuaalisesti. Olin itse dominoivampi sängyssä eikä kokematon osannut tietää mitä itse haluaa joten ei halunnut mitään. Lähes joka kerta makasi vaan selällään.

Turha tulla sanomaan etten olisi yrittänyt opettaa, niihin vuosiin mahtui todella paljon yrityksiä piristää seksiä. Muuta juttu lopulta löytyi mistä se tykkäsi mutta oli niin kankea ettei koskaa niitä uskaltanut pyytää ja siinä vaiheessa suhde oli jo loppumassa.

Välillä ollaan näin eron jälkeen juteltu seksistä (meillä on yhteinen lapsi joten päivittäin ollaan tekemisissä) ja vasta nyt yli kolmekymppinen exäni on alkanut ymmärtää mistä seksissä on kyse.

Syynä voi myös olla minun dominointi ja se etten lopulta enää jaksanut yrittää löytää sellaista seksin muotoa mistä hän nauttisi. En itsekään nauttinut siitä että jouduin aina olemaan aktiivinen osapuoli.

Oman kokemuksen pohjalta väitän että neitsyt voi sopia toiselle neitsyelle että voivat itse opetella ja etsiä, nyt vastuu jäi minulle kokeneemmalle opettaa toista kaikki ne vuodet.

On ollut vähän heikohko opettaja, sekä oppilas. Kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun toimii suurimmassa osassa. Noin kauan vielä olitte yhdessä.

Mutta neitsyt sopii neitsyelle asiasta samaa mieltä. Eipä lukioaikaisen tyttökaverin kanssa ollut mitään ongelmia nauttia seksistä vaikka se oli meille eka kerta ja eka kumppani. Lisäksi etukäteen tiedettiin, että varmasti tulee olemaan mukavaa.

Haluaisin exääni vain syyttää. Tai ei se hänen vikansa oikeasti ollut ettei tikut mitä haluaa eikö osannut antaa minulle mitä minä halusin. Kaiken perimmäinen syy taisi olla siinä miten kankea hän oli eikä osannut rentoutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäinen parisuhteeni oli neitsyen kanssa. Todella ankeat seitsemän vuotta seksuaalisesti. Olin itse dominoivampi sängyssä eikä kokematon osannut tietää mitä itse haluaa joten ei halunnut mitään. Lähes joka kerta makasi vaan selällään.

Turha tulla sanomaan etten olisi yrittänyt opettaa, niihin vuosiin mahtui todella paljon yrityksiä piristää seksiä. Muuta juttu lopulta löytyi mistä se tykkäsi mutta oli niin kankea ettei koskaa niitä uskaltanut pyytää ja siinä vaiheessa suhde oli jo loppumassa.

Välillä ollaan näin eron jälkeen juteltu seksistä (meillä on yhteinen lapsi joten päivittäin ollaan tekemisissä) ja vasta nyt yli kolmekymppinen exäni on alkanut ymmärtää mistä seksissä on kyse.

Syynä voi myös olla minun dominointi ja se etten lopulta enää jaksanut yrittää löytää sellaista seksin muotoa mistä hän nauttisi. En itsekään nauttinut siitä että jouduin aina olemaan aktiivinen osapuoli.

Oman kokemuksen pohjalta väitän että neitsyt voi sopia toiselle neitsyelle että voivat itse opetella ja etsiä, nyt vastuu jäi minulle kokeneemmalle opettaa toista kaikki ne vuodet.

On ollut vähän heikohko opettaja, sekä oppilas. Kyllä luonto ajaa tikanpojan puuhun toimii suurimmassa osassa. Noin kauan vielä olitte yhdessä.

Mutta neitsyt sopii neitsyelle asiasta samaa mieltä. Eipä lukioaikaisen tyttökaverin kanssa ollut mitään ongelmia nauttia seksistä vaikka se oli meille eka kerta ja eka kumppani. Lisäksi etukäteen tiedettiin, että varmasti tulee olemaan mukavaa.

Haluaisin exääni vain syyttää. Tai ei se hänen vikansa oikeasti ollut ettei tikut mitä haluaa eikö osannut antaa minulle mitä minä halusin. Kaiken perimmäinen syy taisi olla siinä miten kankea hän oli eikä osannut rentoutua.

Lisään vielä että seksi oli jotenkin asia jota hän häpesi. Ei siitä voinut puhua. Nytkin minä olen ainut jonka kanssa asioista uskaltaa puhua vaikka muutosta on selvästi parempaan päin tullut.

Sinä, joka jankutat että "naisten yleisimpiä fantasioita on tuntematon mies" - miten se liittyy mihinkään?

Ymmärrät kai fantasian ja haaveen saati toiveen tai teon eron?

Vierailija kirjoitti:

Sinä, joka jankutat että "naisten yleisimpiä fantasioita on tuntematon mies" - miten se liittyy mihinkään?

Ymmärrät kai fantasian ja haaveen saati toiveen tai teon eron?

Ymmärrän toki. Silloin kun fantasiana on vaikkapa kultainen suihku, sen toteuttaminen on haastavaa. No ei itseasiassa nyt nettiaikana. Mutta tama tuntematon mies fantasiahan on helppo toteuttaa ja sitä toteutetaankin. Viittaan suureen Suomalaiseen seksitutkimukseen, lisäksi tämä keskustelu on ihan hyvä katsaus myös itsessään. Siksi hanakasti irtoseksiä puolletaan.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen naisten mielestä on vaimomatskua tai millainen siis on kelvattava naisten mielestä vaimoksi:

- irtosuhdenarkomaani

- "räväkkä"

- punavihersuvakki

- lävärit

- tatskat

- ylipainoa

- alkoholiin menevä 1 , kerran kk vähintään baarissa ystävättärien kanssa

- tupakoi

Aika pinnallisia juttuja kaikki. Siis vaimomatskua on vain täydellinen kodin hengetär, miehen egon pönkittäjä ja peesaaja. Tässä kohdin sitten mietityttää, mitä kriteerejä aviomiesmatskulle on? Onko pankkitilin saldo kuusinumeroinen, onko alla oikeanmerkkinen auto, hiukset tallella, helvetin hyvännäköinen ja petipuuhissa kuningas? Plus loistava huumorintaju, älykäs, muutama väitöskirja takataskussa, ura kansainvälisessä yrityksessä?

Mä en ymmärrä, miten naisten satunnaiset baaripanot, voivat vaikuttaa miehiin niin negatiivisesti. Hyväksyyhän suurin osa naisista myös miesten baaripanot. Minkälaiset määrät eivät ole hyväksyttäviä? Olen 29-vuotias nainen ja olen ollut mieheni kanssa yhdessä 6 vuotta. Ennen häntä olin harrastanut seksiä n. 13 miehen kanssa. Osa oli yhden illan juttuja ja osa tapailukumppaneita. Ihanko tosissaan osalla miehistä kiinnostus lopahtaa jos kuulee naisen harrastaneen seksiä myös ennen häntä? Miksi seksistä täytyy tehdä niin mystinen ja koko elämää määrittävä ihmeellinen rituaali?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä, joka jankutat että "naisten yleisimpiä fantasioita on tuntematon mies" - miten se liittyy mihinkään?

Ymmärrät kai fantasian ja haaveen saati toiveen tai teon eron?

Ymmärrän toki. Silloin kun fantasiana on vaikkapa kultainen suihku, sen toteuttaminen on haastavaa. No ei itseasiassa nyt nettiaikana. Mutta tama tuntematon mies fantasiahan on helppo toteuttaa ja sitä toteutetaankin. Viittaan suureen Suomalaiseen seksitutkimukseen, lisäksi tämä keskustelu on ihan hyvä katsaus myös itsessään. Siksi hanakasti irtoseksiä puolletaan.

Kysyn uudestaan: Ymmärrätkö fantasian ja haaveen saati toiveen ja teon eron?

Ilmeisesti et. Fantasioita ei ole edes tarkoitettu toteutettavaksi. Niitä, jotka halutaan toteuttaa, kutsutaan haaveiksi tai toiveiksi.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Nainen, joka on seksistä kiinnostunut, on harrastanut sitä huolimatta siitä onko hän löytänyt elämänkumppania vai ei.

Jos haluaa pidättyväisen, voi totutella siihen että ei se seksi kiinnosta samalla tavalla. Sitten ruikutetaan kun ei seksiä ole.

VMP.

Kaikki ei nauti seksistä ilman tunnesidettä. En ainakaan minä. Mutta rakastamani miehen kanssa nautin senkin edestä.

Enkä ole mikään lahna, minä olen meillä se joka vie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen naisten mielestä on vaimomatskua tai millainen siis on kelvattava naisten mielestä vaimoksi:

- irtosuhdenarkomaani

- "räväkkä"

- punavihersuvakki

- lävärit

- tatskat

- ylipainoa

- alkoholiin menevä 1 , kerran kk vähintään baarissa ystävättärien kanssa

- tupakoi

Aika pinnallisia juttuja kaikki. Siis vaimomatskua on vain täydellinen kodin hengetär, miehen egon pönkittäjä ja peesaaja. Tässä kohdin sitten mietityttää, mitä kriteerejä aviomiesmatskulle on? Onko pankkitilin saldo kuusinumeroinen, onko alla oikeanmerkkinen auto, hiukset tallella, helvetin hyvännäköinen ja petipuuhissa kuningas? Plus loistava huumorintaju, älykäs, muutama väitöskirja takataskussa, ura kansainvälisessä yrityksessä?

Mitä h-vetin pinnallisia juttuja?

Noista korkeintaan lävärit ja tatskat on pinnallisia juttuja, ylipainokin kertoo elämäntavoista.