Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Raskaana, ahdistunut ja olen alkanut vihaamaan miestä
Surullinen
02.11.2017 |
Meillä on pitkä suhde takana. Alkuvuosina oli hankaluuksia, mies petti luottamukseni totaalisesti. Kumminkin tähän asti luulin että olen asian käsitellyt ja hyväksynyt. Pitkän aikaa mennyt hyvin, oli tunne että tätä haluan ja kaikki tuntuu oikealle. Niin päätettiin lapsen antaa tulla jos tulee.
Nyt olen raskaana, kaikki vanhat asiat nousseet pintaan. Olen todella ahdistunut kokoajan ja tunnen olevani jotenkin hukassa ja yksin? Alkuraskaus vielä menossa. En luota mieheeni ja koen etten saa häneltä asioita joita kaipaan. Kaipaisin enemmän hellyyttä, juttelua ja seksiä. Mieheni mielestä on ihanaa olla lähekkäin ja katsoa tv, tai hän on puhelimella katselemassa auton laittoon liittyviä asioita jne. Mies on innoissaan raskaudesta kuitenkin.
Olen jotenkin turhautunut. Kyllästyttää tv katselu ja kaipaisin enemmän seksiä. Järkyttävää kun tuntuu että ollaan henkisesti erillään. Olen puhunut miehelle asiasta, sanoo vain että niinhän meillä on kaikkea tuota ja taidan vain hormonien takia itse liioitella asioita.
Ahdistaa kokoajan ja vihaan miestä. Tätä raskautta en kadu mutta sekin ahdistaa nyt kovasti silti. Minulla kuoli läheinen pari päivää sitten enkä saa edes tässäkään mitään tukea tai ylinpäätään missään.
En kaipaa mitään syyllistäviä ikäviä kommentteja.. voiko nämä ahdistuksen ja vihan tunteet tosiaan vain johtua hormooneista?
Kommentit (17)
Itsellä samanlaista tunnetta. En välittäisi miehen läsnäolosta ja kosketuksesta. Viihdyn mielelläni yksin.. Esikoista odotan. Mutta minun suurimmat pelot miestä kohtaan on että jos on tyttö tulossa eikä poika niin voi sitä pettymyksen määrää. Itse iloitsisin kummasta vaan mutta tuntuu että vain poika olisi hänelle mieluisiin. Hänellä on kummilapsia ja niistä vain pokien touhut ovat kiinnostaneet muttei ainoan tytön oikein ollenkaan. Tämä seikka lisää huolta ja pelkoa. Olen suoraan kysynyt ja vaikka hän on vakuuttanut olevansa iloinen tuli sitten kumpi vaan niin en ole täysin vakuutunut. Saa nähä miten käy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri tuollaisia hulluja kannattaa välttää. Erityisesti kannattaa välttää panemasta paksuksi.
p.l kirjoitti:
Itsellä samanlaista tunnetta. En välittäisi miehen läsnäolosta ja kosketuksesta. Viihdyn mielelläni yksin.. Esikoista odotan. Mutta minun suurimmat pelot miestä kohtaan on että jos on tyttö tulossa eikä poika niin voi sitä pettymyksen määrää. Itse iloitsisin kummasta vaan mutta tuntuu että vain poika olisi hänelle mieluisiin. Hänellä on kummilapsia ja niistä vain pokien touhut ovat kiinnostaneet muttei ainoan tytön oikein ollenkaan. Tämä seikka lisää huolta ja pelkoa. Olen suoraan kysynyt ja vaikka hän on vakuuttanut olevansa iloinen tuli sitten kumpi vaan niin en ole täysin vakuutunut. Saa nähä miten käy.
Ryhdistäydy. Mitä sinä hourit että poelkäät miten mies reagoi jos on tyttö? Jos on niin on ja sillä sipuli; tytöt ovat ihania ja saat hänestä sitten kaverin koko elämäsi ajaksi. Kun vain hoidat hyvin ja senhän sinä teet. Unohda tuollainen ajattelu; jos mies ei ole iloinen tytöstä niin hän ei ole terve.
Vierailija kirjoitti:
Soita neuvolaan. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. On parempi pyytää apua ajoissa, jolloin asiat ovat vielä helpommin korjattavissa.
Parisuhdeterapia voisi olla teille hyväksi.
Älä hemmetissä puhele mitään henkilökohtaisia hankaluuksia neuvolassa! Siellä kaikki sanasi on pronssiin kaiverrettu, ja ne kaivetaan aina uudelleen esiin, kun teitä aletaan tarkkailla ja ohjailla oikein urakalla.
Älä anna neuvolan puolivillaisille tädeille mitään ylimääräisiä aseita. Aiheuttavat vain kiusaa, stressiä ja sinusta vääränlaisesta käytöksestä epäilty potentiaalinen riskiäiti.
Ole hiljaa ja tyytyväinen neuvolassa.
Mikäli sinulla on ongelmia, kerro niistä kavereille tai yksityiselle lääkärille. Älä sahaa omaa oksaasi...
Kyllä sinä selviät!
Avaa suusi ystävien keskellä, käytä arkijärkeäsi ja pyydä tai osta lastenhoito- ja siivousapua. (Kunhan et erehdy pitämään viranomaisia lähiomaisinasi).
Meillä sama tilanne tyttö tulossa ja karvas pettymys miehelle. Kaipa se hälle vaatii vain aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täälläkin vähän samoja tuntemuksia.... raskaana viikolla 33 ja miehen kanssa oltu yhdessä 6 vuotta. Mutta nyt, vasta nyt on alkanut ärsyttää koko mies. En jaksaisi häntä yhtään. Minä teen kaikki kotityöt ja passaan miestä, hän vaan sotkee eikä eväänsä liikauta kun kotona on. Kaapinovet repsottaa ja lamput palaneet, ei vaihda. Nämä on siis miehen mukaan hänen hommiaan, siksi en periaatteesta tee itse. Tulen töistä väsyneenä niin pitää meuhkata ja riehua koiran kanssa kun pikkulapsi. Juoksee koiraa pakoon ja koira täpinöissä juoksee kiinni. Mies hyppää pöydille pakoon ja harhauttelee koiraa kun pikkukakara. Monesti toivon, että mies lähtisi illaksi käymään jossain, että saisin olla rauhassa.. mua ei ole koko 6 vuoden aikana häirinnyt ollenkaan, nyt on alkanut todella kertarysäyksellä ottamaan päähän. Olisiko jotain hormoonimyllerryksiä, toivottavasti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuommoistahan se raskaana olo on. Asiat tuntuvat järkyttävän isoilta ja olo tuntuu yksinäiseltä. Kyllä se siitä helpottaa raskauden jälkeen viimeistään. Yritä nyt kuitenkin nauttia raskausajastasi ja unohda ikävien asioiden vatvominen. Onnellista odotusaikaa:)
Tunteet ovat helposti pinnassa raskaus aikana. Kaipa ne tunteet ja hormoonien heittelyt valmistaa äitiyteen. Ei kannata välittää noista tökeröistä kommenteista joita tähänkin ketjuun on ilmaantunut. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne on hyvä puhua ja itkeä ulos kuin antaa niiden patoutua. Nauttikaa odotusajastanne !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollaisia hulluja kannattaa välttää. Erityisesti kannattaa välttää panemasta paksuksi.
Sitten kannattaa välttää kaikkia naisia. Erityisesti raskaus aika + hormoonit aiheuttavat monia tuntemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollaisia hulluja kannattaa välttää. Erityisesti kannattaa välttää panemasta paksuksi.
Sitten kannattaa välttää kaikkia naisia. Erityisesti raskaus aika + hormoonit aiheuttavat monia tuntemuksia.
On taaperoikä, uhmaikä, murrosikä, raskaus, imetys, vaihdevuodet, jne jonka varjolla naisten ei tarvitse ottaa vastuuta huonosta käytöksestään... ota hyvä ihminen vastuuta siitä olostasi äläkä syytä yksin niitä hormooneja. Tuollainen ei ole hyväksi vauvan terveydelle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollaisia hulluja kannattaa välttää. Erityisesti kannattaa välttää panemasta paksuksi.
Sitten kannattaa välttää kaikkia naisia. Erityisesti raskaus aika + hormoonit aiheuttavat monia tuntemuksia.
On taaperoikä, uhmaikä, murrosikä, raskaus, imetys, vaihdevuodet, jne jonka varjolla naisten ei tarvitse ottaa vastuuta huonosta käytöksestään... ota hyvä ihminen vastuuta siitä olostasi äläkä syytä yksin niitä hormooneja. Tuollainen ei ole hyväksi vauvan terveydelle
Samaa mieltä. Aivan järjetöntä että nainen saa sekoilla täysin vapaasti ja vedota hormooneihin. Mies jos sekoilee vastaavasti niin vähintään ero on vireillä seuraavalla viikolla. Vaikka mikä olisi, silti pitäisi pystyä käyttäytymään.
Ei ole normaalia yhtäkkiä tosta noin vain vihata toista. Viha on voimakas ja radikaali tunne.
Todellakin johtuu hormoneista!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on nyt vaan hankalaa, paljon tapahtunut ja rankka aika meneillään. Hormonit tuo tunteet entistä herkemmin pintaan. Valtavasti voimia sinulle, älä pura liikaa tunteita toisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri tuollaisia hulluja kannattaa välttää. Erityisesti kannattaa välttää panemasta paksuksi.
Sitten kannattaa välttää kaikkia naisia. Erityisesti raskaus aika + hormoonit aiheuttavat monia tuntemuksia.
On taaperoikä, uhmaikä, murrosikä, raskaus, imetys, vaihdevuodet, jne jonka varjolla naisten ei tarvitse ottaa vastuuta huonosta käytöksestään... ota hyvä ihminen vastuuta siitä olostasi äläkä syytä yksin niitä hormooneja. Tuollainen ei ole hyväksi vauvan terveydelle
Samaa mieltä. Aivan järjetöntä että nainen saa sekoilla täysin vapaasti ja vedota hormooneihin. Mies jos sekoilee vastaavasti niin vähintään ero on vireillä seuraavalla viikolla. Vaikka mikä olisi, silti pitäisi pystyä käyttäytymään.
Säälittävää yleistystä. Huonosti käyttäytyviä on niin miehissä ja naisissa oli sitten raskaus, uhmaikä tai tuhmaikä. Muistakaahan nyt käyttäytyä viikonloppuna ettei mieshormoonit pääse valloilleen.
Näin aamutv:ssä jutun palvelusta netissä, jossa voi käydä juttelemassa just noista vaikeista tunteista naisen elämässä, siellä on myös hyviä kirjoituksia. Kannattaa käydä tsekkaamassa. Olen ainakin itse saanut sieltä hyviä ajatuksia ja keinoja, millä estää omaa huonoa käytöstä kotona. Se osoite on www.naisenvakivalta.fi. Aika hurja nimi sivustolla, mutta tietääpähän ainakin, mistä siellä uskalletaan puhua. Voimia sulle!
Alue: Aihe vapaa
Soita neuvolaan. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. On parempi pyytää apua ajoissa, jolloin asiat ovat vielä helpommin korjattavissa.
Parisuhdeterapia voisi olla teille hyväksi.