Pystyisitkö seurustelemaan työttömän ihmisen kanssa?
Jäin valmistuttuani työttömäksi. Häpeän työttömyyttäni, niin paljon, että en pysty kuvittelemaan itseäni suhteessa.
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Jäin valmistuttuani työttömäksi. Häpeän työttömyyttäni, niin paljon, että en pysty kuvittelemaan itseäni suhteessa.
Jos joku tekee työttömyydestä ongelman, tiedät että kyseessä on pinnallinen ja tunteeton rahan perässä juoksija. Vika ei ole silloin sussa vaan vastakkaisessa puolessa.
Vierailija kirjoitti:
Jäin valmistuttuani työttömäksi. Häpeän työttömyyttäni, niin paljon, että en pysty kuvittelemaan itseäni suhteessa.
Älä häpeä suotta. Ei se vähennä sinun arvoasi ihmisenä millään tavalla. Pää pystyyn vaan ja eteenpäin. Mies.
En ikinä. Miehellä pitää olla rahaa ja mielellään työskennellä johtavassa asemassa
Jos ei ole elämäntapa niin kyllä sitten.
Totta helvetissä. En arvosta/arvostele ihmisiä tittelin, työpaikan, ulkonäön tai tulojen mukaan, pään sisältö ratkaisee.
Työ on kuin terveys. Molemmat voi menettää vaikka mitä tekisi. Vähentääkö työn menetys arvoa ihmisenä? No ei todellakaan.
Vierailija kirjoitti:
Totta helvetissä. En arvosta/arvostele ihmisiä tittelin, työpaikan, ulkonäön tai tulojen mukaan, pään sisältö ratkaisee.
Et siis vaadi edes työnhakua?
Kyllä, jos ainakin tavoitteena on työllistyä. Sivuhuomautuksena: tämän palstan sossurotan jankkaukset aion sivuuttaa ihan suosiolla. Ne samat jargonit on jo nähty ja mielenvikaisiksi todettu. Kohta se on täällä kumminkin.... huoh.
En niin pitkään, kun itse olen opiskelija tai töissä. Seurustelin eikä siitä tullut mitään, kun silloin kun itse olin koulussa tai töissä niin toinen makasi kotona ja tylsistyi ja kitisi mulle, kun mä teen muka liikaa töitä ja opiskelen. No sori vaan, vakityö ja opiskelen siinä sivussa, että voisin edetä parempipalkkaiseen tehtävään ja siinä nyt vaan menee aikaa. Seuraava suhde joko opiskelijaan tai töissä olevaan, jolla ei oo itselläänkään kaikki maailman aika käytettävissä.
Tietysti. En juuri arvosta työntekoa, vaikka käyn itse töissä. Tai kävin ennen opintoja.
riippuu vähän ihmisestä, jos on suoraan sanoen tollanen kokopäivätoiminen vetelehtijä, niin ei todellakaan! Inhoan laikoja ihmisiä.
Mutta jos ihminen yrittää ja kehittää itseään työttömyyden aikana, niin miksikäs ei.
Seurustelen tällä hetkellä työttömän kanssa. Saa irtisanomisajan palkkaa kotiin ja työttömyys johtuu lähinnä siitä, että yritti ajaa työntekijöiden asemaa firmassa. Lainat on maksettu ja pärjäämme vaikka ei menisi enää ikinä töihin (toki toivoo itse, että pääsisi, minulle ei ole ongelma vaikka olisi kotonakin).
Kyllä, jos hänellä kuitenkin olisi halu työllistyä ja hän hakisi aktiivisesti töitä jne (pois lukien tietenkin tilanne, jossa ei terveydellisistä syistä siihen juuri sillä hetkellä kykene). Minkään "ideologisesti työttömän" kanssa en voisi seurustella, koska arvomaailmamme olisivat liian erilaiset.
Ei kai niin pinnallinen voi olla, että arvottaa tai rakastaa ihmistä työtilanteen mukaan? Eli hyvin pystyisin =)
Vierailija kirjoitti:
Minkään "ideologisesti työttömän" kanssa en voisi seurustella, koska sellaisella ei olisi ikinä varaa maksaa musta tarpeeksi.
Suomeksi.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai niin pinnallinen voi olla, että arvottaa tai rakastaa ihmistä työtilanteen mukaan? Eli hyvin pystyisin =)
Kyllä hyvin monet vaan sellaisia ovat, kuten tältäkin palstalta huomaa uudestaan ja uudestaan.
En pysty seukkaa ees duunarin kaa ni en tod työttömä ka lol :D
Pyydän aina ansioluettelon nähtäville ennen vakavaan suhteeseen ryhtymistä. Jos aikuisella ihmisellä on missä tahansa kohtaa elämäänsä ollut 3 kk pidempi työttömyysjakso --> ei jatkoon.
No en todellakaan. Työttömällä on aivan liian vähän rahaa.