Mitä tehdä kun sukulainen vaatii antamiaan lahjoja takaisin?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut työparina vanhempi nainen, jolla oli vaikeita mielenterveysongelmia. Vainoharhojen kohteena oli hänen miniänsä. Ihan samantyyppisiä juttuja puhui töissäkin koko ajan. Muka nähnyt miniän ruokiksella toisella puolen kaupunkia vieraan miehen kanssa. "Rangaistuksena" rupesi vaatimaan lahjoittamiaan vauvatavaroita takaisin ja keksi myös, että miniän pitäisi maksaa vesimaksut, kun on joskus käynyt hänen luonaan saunassa. Olipa muuten raskasta kuunnella sivusta esim. kun hän soitti miniälle ja selitti, miten vauvan amme pitää palauttaa hänelle desinfioituna, että hän muka vie sen takaisin kauppaan.

Mutta töissä pystyi käymään? Kaikenlaisia kyllä kohtaamme ihan tavallisessa arjessa.

Hyvä ap. Keitä kuppi kahvia ja juo rauhassa. Sen jälkeen unohda koko juttu ja jätä tyyppi ja sen jorinat ja vaatimukset ihan omaan arvoonsa. Et ole velvollinen selityämään mitään etkä palauttamaan. Älä anna manipuloida itseäsi.

Mitä ihmettä? Tietenkään et palauta mitään lahjoja etkä todellakaan suorita mitään maksuja, jos ei niistä korvauksista aikanaan ole selvästi sovittu.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap. Keitä kuppi kahvia ja juo rauhassa. Sen jälkeen unohda koko juttu ja jätä tyyppi ja sen jorinat ja vaatimukset ihan omaan arvoonsa. Et ole velvollinen selityämään mitään etkä palauttamaan. Älä anna manipuloida itseäsi.

Näin juuri. Älä lähde millään tavalla mukaan tällaiseen pelleilyyn.

Pistät vaatijan estoon ja ignooraat täysin. Elät tästä lähtien niin kuin häntä ei olisi olemassakaan. Ei hullujen horinoihin tarvitse lähteä mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olette tavarat lahjaksi saaneet, ovat ne teidän. Ei tarvitse palauttaa vaikka joku vaatisikin.

Jos haluat palauttaa, niin älä nyt ainakaan vaadi itse antamiasi lahjoja takaisin jos et halua alentua yhtä seinähullulle tasolle kuin vaatija.

Ei pidä paikkaansa. Alaikäiselle lahjoitetut tai annetut tavarat ovat sen, joka on ne maksanut. Näin ainakin silloin, kun palstamammat kantavat lastensa lelut kirppikselle vedoten siihen, että eihän lapsi ole näitä edes maksanut vaan vanhempansa. Siten palstan lakien mukaisesti tuo sukulainen on oikeutettu vaatimaan antamansa lahjat takaisin, koska ne eivät voi olla alaikäisen omaisuutta.

Mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Suomen laki on tietty eri mieltä, mutta kyllä täällä on vähän väliä kyselyjä siitä, että missä kirppiksellä käy parhaiten kaupaksi lasten lelut, kun niitä on liikaa eikä voida asunnon vuokranmaksajaa eli vanhempaa velvoittaa säilyttämään lapsen lahjaksi saamia tavaroita. Eikä ne oikeasti edes voi olla sen lapsen, kun vanhempi on ne maksanut.

Huoh. Lahja on lahja, ei mitään velvollisuutta saajalla edes harkita palauttavansa niitä. Naurettavaa että tällaisesta täytyy tehdä erikseen keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on ollut työparina vanhempi nainen, jolla oli vaikeita mielenterveysongelmia. Vainoharhojen kohteena oli hänen miniänsä. Ihan samantyyppisiä juttuja puhui töissäkin koko ajan. Muka nähnyt miniän ruokiksella toisella puolen kaupunkia vieraan miehen kanssa. "Rangaistuksena" rupesi vaatimaan lahjoittamiaan vauvatavaroita takaisin ja keksi myös, että miniän pitäisi maksaa vesimaksut, kun on joskus käynyt hänen luonaan saunassa. Olipa muuten raskasta kuunnella sivusta esim. kun hän soitti miniälle ja selitti, miten vauvan amme pitää palauttaa hänelle desinfioituna, että hän muka vie sen takaisin kauppaan.

Mutta töissä pystyi käymään? Kaikenlaisia kyllä kohtaamme ihan tavallisessa arjessa.

Eihän tuollainen työntekoa estä.

Työskentelin suuren yrityksen toimistossa ja kahdella työkaverilla oli vaikeita mielenterveydellisiä häiriöitä. Toinen heistä kirjoitti keltalapuille muistiin, mitä työkaverit puhuivat ja laittoi rullattujen lappujen ympärille kuminauhan. Lappusia oli pudonnut roskiin ja hänen huonekaverinsa näki ne. Hän oli aiemmin fiksu ja toimi esimiehenä, mutta eron jälkeen hänen mielensä romahti. 

Toinen työkaveri puhui niin ihmeellisiä juttuja, ennen oikein tiennyt, miten reagoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olette tavarat lahjaksi saaneet, ovat ne teidän. Ei tarvitse palauttaa vaikka joku vaatisikin.

Jos haluat palauttaa, niin älä nyt ainakaan vaadi itse antamiasi lahjoja takaisin jos et halua alentua yhtä seinähullulle tasolle kuin vaatija.

Ei pidä paikkaansa. Alaikäiselle lahjoitetut tai annetut tavarat ovat sen, joka on ne maksanut. Näin ainakin silloin, kun palstamammat kantavat lastensa lelut kirppikselle vedoten siihen, että eihän lapsi ole näitä edes maksanut vaan vanhempansa. Siten palstan lakien mukaisesti tuo sukulainen on oikeutettu vaatimaan antamansa lahjat takaisin, koska ne eivät voi olla alaikäisen omaisuutta.

Mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Suomen laki on tietty eri mieltä, mutta kyllä täällä on vähän väliä kyselyjä siitä, että missä kirppiksellä käy parhaiten kaupaksi lasten lelut, kun niitä on liikaa eikä voida asunnon vuokranmaksajaa eli vanhempaa velvoittaa säilyttämään lapsen lahjaksi saamia tavaroita. Eikä ne oikeasti edes voi olla sen lapsen, kun vanhempi on ne maksanut.

Se nyt vaan on niin, että vanhemman ostamat tavarat on vanhemman ja lapsi vain saa niitä käyttää. Ei mun läppärikään muutu lapsen läppäriksi sillä että kukaan muu ei sitä yleensä käytä ja tein siihen lapselle oman käyttäjätunnuksen.

Kuinka moni säästää esim kaikki vauvalle ostetut tutit tai leikki-ikäisen hammasharjat joissa bamsen kuva lapsen iloksi?

Tavara on lahja ja lahjansaajan omaisuutta vasta kun se lahjaksi annetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olette tavarat lahjaksi saaneet, ovat ne teidän. Ei tarvitse palauttaa vaikka joku vaatisikin.

Jos haluat palauttaa, niin älä nyt ainakaan vaadi itse antamiasi lahjoja takaisin jos et halua alentua yhtä seinähullulle tasolle kuin vaatija.

Ei pidä paikkaansa. Alaikäiselle lahjoitetut tai annetut tavarat ovat sen, joka on ne maksanut. Näin ainakin silloin, kun palstamammat kantavat lastensa lelut kirppikselle vedoten siihen, että eihän lapsi ole näitä edes maksanut vaan vanhempansa. Siten palstan lakien mukaisesti tuo sukulainen on oikeutettu vaatimaan antamansa lahjat takaisin, koska ne eivät voi olla alaikäisen omaisuutta.

Mitä Suomen laki sanoo asiasta?

Suomen laki on tietty eri mieltä, mutta kyllä täällä on vähän väliä kyselyjä siitä, että missä kirppiksellä käy parhaiten kaupaksi lasten lelut, kun niitä on liikaa eikä voida asunnon vuokranmaksajaa eli vanhempaa velvoittaa säilyttämään lapsen lahjaksi saamia tavaroita. Eikä ne oikeasti edes voi olla sen lapsen, kun vanhempi on ne maksanut.

Se nyt vaan on niin, että vanhemman ostamat tavarat on vanhemman ja lapsi vain saa niitä käyttää. Ei mun läppärikään muutu lapsen läppäriksi sillä että kukaan muu ei sitä yleensä käytä ja tein siihen lapselle oman käyttäjätunnuksen.

Kuinka moni säästää esim kaikki vauvalle ostetut tutit tai leikki-ikäisen hammasharjat joissa bamsen kuva lapsen iloksi?

Tavara on lahja ja lahjansaajan omaisuutta vasta kun se lahjaksi annetaan.

Niin? Lapsen synttärilahjaksi saama lelu ei sinun mielestäsi ole lahja, koska sinä olet sen antanut ja sinä saat päättää, onko se lahja vai ei? Eli olet samaa mieltä kuin ap:n sukulainen: lahjanantaja saa koska tahansa ilmoittaa, että lahjaksi luultu ei ollut lahja vaan lainassa.

Taisi taas olla kupru aloitus.  Ap hävisi kuten se kuuluisa ilmavaiva Saharaan.  

Asuuko anoppi Porvoossa ja sulla on kouvolatukka? Istut päivät sohvalla tabletti kädessä, osoiterivillä lukee vauva.fi? Huonot yksityiskohdat, ei jatkoon, kirjoita parempi juttu.