Lue keskustelun säännöt.
Olen 43-vuotias ja vieläkään en osaa hyväksyä abortteja
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää että 70-luvuilla syntyneet paheksuvat abortteja ja nykynuorten "keveää" asennoitumista.
Olkaa onnellisia että te saitte yleensä syntyä itse. Omat äitinne olivat ronskeja abortintekijöitä, vuonna 1975 tehtiin Suomessa 22 000 aborttia, kun viime vuonna luku oli alle 10 000.
Tajuatko, että se ei haittaisi meitä millään lailla vaikka emme olisi saaneet syntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42 enkä minäkään hyväksy aborttia kuin siinä tapuksessa että äidin henki olisi vaarassa tai sikiö kuolisi jokatapauksessa synnyttyään tai kärsisi suunnattomia kipuja tmv.
Ei ole syntymättömän vauvan vika raiskaus, tai vahinkoraskaus. Lapsen voi heti synnyttyään antaa rakastavaan kotiin sijoitettavaksi. Myös jos haluaa lapsen tulee kantaa riski että vauva ei aina välttämättä ole terve tmv. Mihin vedetään se raja? Terveyteen? Sukupuoleen? Tmv?
Ja nykyinen laki on ihan hyvä. Nainen, jota asia koskee vetäköön rajan sen puitteissa.
Ja vauvan elämällä ei ole väliä?
Tajuatko, ettei se ole vielä elänyt mitään elämää?
Tajuatko ettei se pääsekään elämään kun oot sitä jo listimässä?
Mitähän abortin vastustaja ajattelisi, jos tulisi itse vaikkapa raiskauksen seurauksena raskaaksi? Että ei se syntymättömän lapsen vika ole, niin kuin ei tietysti olekaan...
Pystytkö kuitenkin hyväksymään sen ettet ole maailman napa ja sinun mielipiteellä ei tässä kohtaa ole tuon taivaallista merkitystä? Kukin saa päättää itse omasta kehostaan. Alkio ei pyydä syntyä eikä kenenkään lapsen pitäisi elää epätoivottuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42 enkä minäkään hyväksy aborttia kuin siinä tapuksessa että äidin henki olisi vaarassa tai sikiö kuolisi jokatapauksessa synnyttyään tai kärsisi suunnattomia kipuja tmv.
Ei ole syntymättömän vauvan vika raiskaus, tai vahinkoraskaus. Lapsen voi heti synnyttyään antaa rakastavaan kotiin sijoitettavaksi. Myös jos haluaa lapsen tulee kantaa riski että vauva ei aina välttämättä ole terve tmv. Mihin vedetään se raja? Terveyteen? Sukupuoleen? Tmv?
Ja nykyinen laki on ihan hyvä. Nainen, jota asia koskee vetäköön rajan sen puitteissa.
Ja vauvan elämällä ei ole väliä?
Mitä väliä sillä olisi? Siis mikä... elämä?
Täytyykö vääntää rautalangasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teetkö niitä usein, vai mikä niissä mättää.
Vierailija kirjoitti:
Pystytkö kuitenkin hyväksymään sen ettet ole maailman napa ja sinun mielipiteellä ei tässä kohtaa ole tuon taivaallista merkitystä? Kukin saa päättää itse omasta kehostaan. Alkio ei pyydä syntyä eikä kenenkään lapsen pitäisi elää epätoivottuna.
Katsos kun kehon sisällä kasvaa toinen ihmisenalku. Oletko käynyt koulua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kymmenen vuotta vanhempi kuin sinä ja koko ajan vähemmän voin ymmärtää abortteja. Kovin keveästi niin näköjään suhtaudutaan.
Minusta se taas on ihan helvetin kevyesti ajateltu, että kaikista olisi tilanteessa kuin tilanteessa hyviksi äideiksi, tai että lapsen kantaminen (häpeä siitä) ja sen jälkeen poisantaminen (vielä isompi häpeä siitä!) olisi helppo asia.
En ole ap, mutta minun mielestä on jotenkin sairasta, että on suurempi häpeä antaa oma lapsi pois kuin tappaa hänet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42 enkä minäkään hyväksy aborttia kuin siinä tapuksessa että äidin henki olisi vaarassa tai sikiö kuolisi jokatapauksessa synnyttyään tai kärsisi suunnattomia kipuja tmv.
Ei ole syntymättömän vauvan vika raiskaus, tai vahinkoraskaus. Lapsen voi heti synnyttyään antaa rakastavaan kotiin sijoitettavaksi. Myös jos haluaa lapsen tulee kantaa riski että vauva ei aina välttämättä ole terve tmv. Mihin vedetään se raja? Terveyteen? Sukupuoleen? Tmv?
Ja nykyinen laki on ihan hyvä. Nainen, jota asia koskee vetäköön rajan sen puitteissa.
Ja vauvan elämällä ei ole väliä?
Tajuatko, ettei se ole vielä elänyt mitään elämää?
Tajuatko ettei se pääsekään elämään kun oot sitä jo listimässä?
No jos oli vahinko tilanteessa jossa ei-toivottua, niin silloin ei kuulukaan päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen kymmenen vuotta vanhempi kuin sinä ja koko ajan vähemmän voin ymmärtää abortteja. Kovin keveästi niin näköjään suhtaudutaan.
Minusta se taas on ihan helvetin kevyesti ajateltu, että kaikista olisi tilanteessa kuin tilanteessa hyviksi äideiksi, tai että lapsen kantaminen (häpeä siitä) ja sen jälkeen poisantaminen (vielä isompi häpeä siitä!) olisi helppo asia.
En ole ap, mutta minun mielestä on jotenkin sairasta, että on suurempi häpeä antaa oma lapsi pois kuin tappaa hänet.
No ei mua hävettäis antaa pois, mutta muista mun pitäis sitten hävetä, niin mieluiten abortti. Miksi ihmiset sitten sanoo, että lapsensa poisantajan kuuluisi hävetä, tai on heitä huonompi äitinä, naisena ihmisenä, mietipä sitä ja kouluta ennemmin heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä oon 45 ja olen aina ajtellu että siinä lienee maailman paras keksintö.
Ilman sitä ei enää ehkä olisi koko ihmiskuntaa, niin syöpäläisten tavoin moninkertaistumme vuosittain.. kohta ei tila enää riitä, saati ravinto ja vesi.. happi...
Tekee aina pahaa kun näkee valtavia vellovia ihmismassoja.... kunpa abortteja tehtäisi huomattavasti enemmän.Oot sairas.
Vain realisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se solumöykky vielä mitään maailmanmenosta ymmärrä, jos varhaisessa vaiheessa tekee. Mielestäni lapsen tulisi aina syntyä toivottuna sellaisiin oloihin, että hänestä kyetään huolehtimaan.
Toki olisi hyvä käyttää muuta ehkäisyä, esim. pillerit, kortsu, jne., mutta nekin voivat pettää ja siinä kohtaan, jossei kykene lapsesta huolehtimaan tai on esim. iso riski, että lapsella on pahoja kehityshäiriöitä tai vanhemmilla ei ole mahdollisuuksia lapsesta huolehtia, on se abortti ihan hyvä vaihtoehto.
Esim. itsellä petti ehkäisy 19v, olin ryypännyt aika rankasti alkuraskauden aikoihin, kun en tiennyt raskaana olevani, ja asuttiin silloisen miesystävän kanssa aika epämääräisessä kunnossa olleessa remonttitalossa, kummallakaan ei töitä tai koulutusta, niin ei siihen tilanteeseen olisi ollut mitään mieltä lasta tehdä - vieläpä, kun typerän juopotteluni seurauksena lapsella olisi ollut iso riski syntyä vähempi terveenä. Toki olen tuota asiaa surrut elämäni aikana, eikä päätös tosiaan ollut mikään helppo tai kevein mielin tehty.
Näin kymmenen vuotta myöhemmin en näe päätöksessä kuitenkaan mitään väärää.
Minä hyväksyn. Pentuja on maailma pullollaan ja iso osa vanhemmista kykenemättömiä hoitamaan ja kasvattamaan penskojaan, vaikka niitä olisi kuinka kovin haluttu.
Nainen on yksilö, ei mikään kollektiivisesti hyödynnettävä vauvatehdas hedelmättömille. Vaihtakaa mahot vaikka kumppania, josko alkaisi pentuja ilmaantua kun saa paremmin sopivaa spermaa sisään. Todella paljon vähemmän traumaattista ja vahingollista tämä kuin ihmisen alistaminen kärsimykseen teidän mielihyvänne tähden. Olette uskomattoman itsekkäitä oman etunne ja mielihyvänne tavoittelemisessa.
Totisesti toivon, että jokaisen abortinvastustajan lapsi tulee raskaaksi tai tekee jonkun raskaaksi vahingossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 63-vuotias ja uskokaa tai älkää, olen 17-v aloittanut syömään pillereitä. Niitä oli siis jo ammoin 70-luvulla. Kaikkia muitakin ehkäisytapoja oli ja tarjonta on edelleen parantunut, mikä on hyvä.
Poikaystäviä oli mulla myöskin, mutta kertaakaan ei ole tarvinnut aborttia tehdä. Olen siis itse huolehtinut ehkäisystä. Miehen varaan en ole koskaan jättänyt, he ovat kiimoissaan erittäin epäluotettavia.
En vastusta aborttia, mutta en ymmärrä että naiset paneskelevat ilman ehkäisyä jonkun randomin, tai tutummankin kanssa ja sitten ihmetellään: yllätyslapsi, aijaa kuis nyt noin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 42 enkä minäkään hyväksy aborttia kuin siinä tapuksessa että äidin henki olisi vaarassa tai sikiö kuolisi jokatapauksessa synnyttyään tai kärsisi suunnattomia kipuja tmv.
Ei ole syntymättömän vauvan vika raiskaus, tai vahinkoraskaus. Lapsen voi heti synnyttyään antaa rakastavaan kotiin sijoitettavaksi. Myös jos haluaa lapsen tulee kantaa riski että vauva ei aina välttämättä ole terve tmv. Mihin vedetään se raja? Terveyteen? Sukupuoleen? Tmv?
Ja nykyinen laki on ihan hyvä. Nainen, jota asia koskee vetäköön rajan sen puitteissa.
Ja vauvan elämällä ei ole väliä?
Mitä väliä sillä olisi? Siis mikä... elämä?
Täytyykö vääntää rautalangasta?
No väännä. Koko elämää ei tarvitse kuvailla, pari huippukohtaa riittää.
Minäkin ajattelin nuorena aika kielteisesti abortteja kohtaan, mutta niin vaan ajattelutapani muuttui, kun äitini kertoi minulle ollessani jo aikuinen, että on teini-ikäisenä tehnyt abortin. Jotenkin, kun asia tulee tarpeeksi lähelle, ymmärtää, mitä se abortti tai sen tekemättä jättäminen konkreettisesti ihmisen elämänkaaren kannalta merkitsee. Jos äitini ei olisi tehnyt aborttia, ei olisi luultavasti minua ja sisaruksiani, koska ei olisi luultavasti upeaa useiden vuosikymmenten parisuhdetta isäni kanssa. Ei sillä, että nämä asiat olisivat absoluuttisesti tärkeämpiä kuin abortoidun sikiön elämä, mutta on aivan toista luokkaa miettiä asiaa muutoinkin kuin teoreettisesti pyöritellen.
Vierailija kirjoitti:
Minä oon 45 ja olen aina ajtellu että siinä lienee maailman paras keksintö.
Ilman sitä ei enää ehkä olisi koko ihmiskuntaa, niin syöpäläisten tavoin moninkertaistumme vuosittain.. kohta ei tila enää riitä, saati ravinto ja vesi.. happi...
Tekee aina pahaa kun näkee valtavia vellovia ihmismassoja.... kunpa abortteja tehtäisi huomattavasti enemmän.
Veit jalat suustani. Ihmisiä on liikaa, kaikki abortit on "kotiinpäin", vaikka ei ne enää lajiamme pelasta, mutta antavat sille vähän jatkoaikaa, mutta loppua kohtihan tässä mennään tukka putkella.. Onneksi maapallo jatkaa pyörimistään kun on meiät täältä pyyhkinyt pois.. tulee uusia lajeja ja vanhat elpyy tekemien tuhojemme alta..
Oletko maho? Ymmärrän silloin kantasi.
Vierailija kirjoitti:
Aika tekopyhää että 70-luvuilla syntyneet paheksuvat abortteja ja nykynuorten "keveää" asennoitumista.
Olkaa onnellisia että te saitte yleensä syntyä itse. Omat äitinne olivat ronskeja abortintekijöitä, vuonna 1975 tehtiin Suomessa 22 000 aborttia, kun viime vuonna luku oli alle 10 000.
Äläs nyt yleistä parin hihhulin takia, synnyin -72 , olen se jonka mielestä abortti lienee ihmisen paras keksintö.
Aika tekopyhää että 70-luvuilla syntyneet paheksuvat abortteja ja nykynuorten "keveää" asennoitumista.
Olkaa onnellisia että te saitte yleensä syntyä itse. Omat äitinne olivat ronskeja abortintekijöitä, vuonna 1975 tehtiin Suomessa 22 000 aborttia, kun viime vuonna luku oli alle 10 000.