Lue keskustelun säännöt.
Mistä apua oman lapsuusajan traumoihin, että saisin kasvatettua omat lapset tasapainoisiksi?
30.10.2017 |
Sain reilu vuosi sitten kaksoset ja sairastin synnytyksenjälkeisen masennuksen. Nyt meillä menee ihan ok, kaksoset ovat vielä kotihoidossa.
Nyt kun lapset ovat sen ikäisiä, että heitä pitää alkaa kasvattaa, opettaa, asettaa rajoja yms, niin mulla puskee kaikki paha omasta lapsuudesta pinnalle. Meillä kaikki ratkottiin huutamalla ja väkivallalla. Fyysisestä kurituksesta näen yha painajaisia. Omaa isää on vaikea katsoa edes silmiin.
Mun mielenterveys on järkkynyt ihan kauheasti sen jälkeen kun sain lapseni. Oon todella epätasapainonen, taipuvainen masentumaan, itkuinen... Mä vaan eniten maailmassa haluaisin olla ihan normaali äiti ja haluaisin mun lapsista myös ihan tavallisia ja tasapainoisia ihmisiä. Oon jotenkin ihan lukossa ja musta tuntuu etten osaa kasvattaa lapsiani, kun mut itseni on kasvatettu pelkän huudon ja tappelun keskellä.
Mikä neuvoksi?
Kommentit (8)
Neuvolan kautta psykologille, sitä kautta voit päästä terapiaan.
t. Samalla reitillä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisään vielä, että sain siis neuvolapsykologin kautta lähetteen ilmaiseen 20-kertaiseen psykoterapiaan. Vielä kun jaksaisin etsiä/löytäisin sen terapeutin. Keväällä etin, mut kukaan ei ottanut uusia potilaita. Sit se jäi...
2
Todella hienoa että mietit tätä asiaa, etkä vain aivottomasti siirrä traumojasi seuraavalle sukupolvelle! Psykoterapia. On myös joitain hyviä kirjoja, mutta kuulostaa siltä että traumasi ovat niin isoja että on hyvin epätodennäköistä päästä niistä irti omin avuin.
Keskity auktoritatiiviseen kasvatukseen. Sillä saat parhaat tulokset. Ehdottomasti EI psykologiselle kontrollille ja auktoritääriselle kasvatukselle.
On myös muistettava se, että mitä järkeä on kasvattaa tervettä lasta sairaaseen maailmaan? Eli voihan olla, että heikolla itsetunnolla varustetusta lapsesta tulee tulevaisuuden menestyjä, koska suorituksillaan pyrkii saamaan muiden hyväksyntää.
Kyseenalaista kuitenkin myös terapeutin puheet eli jatka aivojesi käyttöä kuten nytkin. Osa terapeuteista on todella huonoja, jopa vahingollisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieti aktiivisesti muita hyviä tapoja kasvattaa. Aseta rajat, ilman väkivaltaa tai huutamista. Tunnista oma jaksaminen. Pyydä apua lasten hoitoon. Ota aikaa itsellesi, pyydä lastenhoitajaa ulkoilemaan lasten kanssa, varaa kampaaja itsellesi jne.
Kun olet poissa lapsesi luota jaksat taas paremmin, eikä ajatukset kierrä kehää.
Tunnista, että kaksosten äitiys on rankkaa, rankempaa kuin jos olisi vaan yksi lapsi.
Onko sinulla ystäviä? Tutustu monikko äiteihin, verkostoidu, mene ihmisten ilmoille.
Ehdottaisin että itseopiskeluna tutustuisit ”Murra tunnelukkosi” -kirjaan. Kirjassa käydään läpi sitä, miten lapsuuden kokemukset ovat vaikuttaneet siihen, miten nyt reagoimme asioihin. Käymällä läpi näitä omia lapsuuden kokemuksia ja niiden vaikutuksia (ja toimimalla aikuisena vanhempana sisäiselle lapsellesi) opit näkemään herkemmin asiat, joihin sinun kannattaa kiinnittää huomiota omien lapsien kasvatuksessa. Asioiden läpikäyminen voi olla todella rankkaa, joten terapeutilla käyminen olisi joka tapauksessa fiksua.
Terapiaa tai alat omatoimisesti selvittämään aihetta. Netistä löytyy paljon materiaalia.