Poikani on nyt ysillä ja tähtää "koodariksi". Mihin kannattaisi jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.

Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.

En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut. 

Milläpä alalla ei olisi pulaa ko. alan absoluuttisista huipuista. Puheet IT-alan työvoimapulasta ovat todellakin vain työnantajien surkuhupaisaa propagandaa. Mikä se sellainen työvoimapula on, että ko. alalta potkitaan jatkuvasti satamäärin porukkaa kortistoon?

Koodareita on moneen lähtöön. Tiettyjen osa-alueiden osaajista on ylitarjontaa (sattuneesta syystä esim. kokeneelle Symbian-kehittäjälle ei ole hirveästi hommia, mutta myös monissa uudemmissa tekniikoissa on työnantajien markkinat). Toisten osa-alueiden osaajat revitään käsistä (esim. sulautetut ratkaisut).

It-puolella myös työmarkkinat ovat ihan eri tavalla tuuliset kuin monella muulla alalla. Porukkaa potkitaan satamäärin kortistoon, mutta kuinka moni jää sinne?

Vähän samalla tavalla on mahdollista, että erityisopettajista on puutetta ja ruotsinopeista ylitarjontaa., vaikka molemmat ovat opettajia.

Vierailija kirjoitti:

Koodareita on moneen lähtöön. Tiettyjen osa-alueiden osaajista on ylitarjontaa (sattuneesta syystä esim. kokeneelle Symbian-kehittäjälle ei ole hirveästi hommia, mutta myös monissa uudemmissa tekniikoissa on työnantajien markkinat). Toisten osa-alueiden osaajat revitään käsistä (esim. sulautetut ratkaisut).

It-puolella myös työmarkkinat ovat ihan eri tavalla tuuliset kuin monella muulla alalla. Porukkaa potkitaan satamäärin kortistoon, mutta kuinka moni jää sinne?

Ja vaikkei tulisi potkujakaan, hommat voi vaihtua lennossa työnantajan tarpeiden mukaan. Teet ensin vuosikausia hommia tuotteen X parissa ja opit tuntemaan sen aika hyvin. Sitten työnantaja luopuu tuotteen X valmistamisesta kokonaan ja löydät itsesi kehittämästä softaa tuotteelle Y, josta sinulla ei ole mitään aiempaa kokemusta. Hyvä koodari sopeutuu siihen, että muutoksen tuulet puhaltavat ja pystyy omaksumaan uusia asioita nopeassa tahdissa. 

Lukio-> Jkl yliopisto/Aalto/tty

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.

Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.

En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut. 

Milläpä alalla ei olisi pulaa ko. alan absoluuttisista huipuista. Puheet IT-alan työvoimapulasta ovat todellakin vain työnantajien surkuhupaisaa propagandaa. Mikä se sellainen työvoimapula on, että ko. alalta potkitaan jatkuvasti satamäärin porukkaa kortistoon?

It-puolella myös työmarkkinat ovat ihan eri tavalla tuuliset kuin monella muulla alalla. Porukkaa potkitaan satamäärin kortistoon, mutta kuinka moni jää sinne?

Aika moni tuntuu jäävän, sillä työttömiä IT-ammattilaisia on yli 10 000 (vuonna 2006 heitä oli vielä puolet vähemmän).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodareita on moneen lähtöön. Tiettyjen osa-alueiden osaajista on ylitarjontaa (sattuneesta syystä esim. kokeneelle Symbian-kehittäjälle ei ole hirveästi hommia, mutta myös monissa uudemmissa tekniikoissa on työnantajien markkinat). Toisten osa-alueiden osaajat revitään käsistä (esim. sulautetut ratkaisut).

It-puolella myös työmarkkinat ovat ihan eri tavalla tuuliset kuin monella muulla alalla. Porukkaa potkitaan satamäärin kortistoon, mutta kuinka moni jää sinne?

Ja vaikkei tulisi potkujakaan, hommat voi vaihtua lennossa työnantajan tarpeiden mukaan. Teet ensin vuosikausia hommia tuotteen X parissa ja opit tuntemaan sen aika hyvin. Sitten työnantaja luopuu tuotteen X valmistamisesta kokonaan ja löydät itsesi kehittämästä softaa tuotteelle Y, josta sinulla ei ole mitään aiempaa kokemusta. Hyvä koodari sopeutuu siihen, että muutoksen tuulet puhaltavat ja pystyy omaksumaan uusia asioita nopeassa tahdissa. 

Useimmiten homma vaan menee niin, että kun tuotteen X kehittäminen loppuu, niin koodarille annetaan potkut vaikka olisi ollut kuinka haluja ja kykyjä omaksua uusia asioita nopeassa tahdisa. Tuotteen Y kehittäjä otetaan koulun penkiltä puolella palkalla.

Työvoimapulaa todellakin on. Esim BI-alueella (tietovarastointi, raportointi, snalytiikka) osaajista on pulaa. Edes kunnollisia harjoittelijoita on vaikea löytää, julkiselle puolelle haut ovat toistuvasti auki, ei ole edes hakijoita. Mutta jollain toisella osa-alueella ei taas ole töitä.

Lukion pitkästä matematiikasta on hyötyä mikäli huipulle tähtää. Riippuu toki millaista koodia tykkäisi väsätä, mutta esimerkiksi data-analytiikan (osaajat todella kysyttyjä) suhteen tilastotiede erittäin suuressa roolissa, jolloin matemaattinen ongelmien palastelu on hyvä olla tuttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.

Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.

En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut. 

Miehesi on ainakin palkan puolesta huippu (ja varmaan osaamisenkin, tuskin kukaan tuollaisia liksoja huvikseen makselee). Edustanee ”koodareista” korkeintaan yhtä prosenttia.

Olisi mielenkiintoista tietää, millä firmalla ja missä on asiakkaat, jotka pystyvät kustantamaan tuollaisen palkan. Eli tarvitsee myydä aika kalliilla. Asiakkailtahan kaikki palkka tulee. Sekä miten tuollainen firma pärjää kilpailussa. Normaalisti kokeneiden huippukoodareiden palkat ovat siinä neljän-viiden tonnin tienoilla, jos ovat pelkkiä koodareita. Nuoret tekevät kolmellakin tonnilla. Jotenkin nämä satuja kertovat unohtavat sen, että asiakas on se joka maksaa ja osaavia koodareita kyllä tänä päivänä on. Enpä usko, että johtajien palkkoja noille maksetaan.

Fiksuin reitti koodariksi on lukio ja sen jälkeen teknillinen yliopisto tai tietojenkäsittelytiede normi-yliopistossa. Siis jos haluaa oikeasti osata ja saada töitä. Tämä reitti erityisesti, jos ei ole vielä harrastuneisuutta alalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaripula ja kuusi tonnia, paskanmarjat.

Huippukoodareista oli puhe. Tavallisia taitaa olla tarpeeksi ja osa jopa työttöminä. Voin hyvin uskoa, että juuri noista huipuista on pula. Samaten tuo palkkatasokin kuulostaa uskottavalta, kun huipuista puhutaan.

En tiedä onko oma mieheni huippu, mutta palkka on 9000€ ja toisesta firmasta olisi tarjottu tonni enemmän, mutta mies ei viitsinyt kuitenkaan vaihtaa noin pienen korotuksen vuoksi tehtäviin, jotka eivät hänen mielestään ole yhtä mielenkiintoisia kuin nykyiset. Kyllä ne firmat tekevät kovasti töitä sen eteen, että saavat pidettyä ne parhaat itsellään. Ja palkka ei ole ainoa asia tässä kisassa. Miehen firmassa esim. on lanseerattu 6kk palkallinen isyysloma (myös äitiysloma, mutta naisia on aika vähän) ja juuri hiljattain tuli toimitusjohtajalta viesti kaikille, jossa kannustettiin lisääntymään. Lupasivat maksaa myös kaikki hedelmöityshoidot ja adoptiokulut. 

Miehesi on ainakin palkan puolesta huippu (ja varmaan osaamisenkin, tuskin kukaan tuollaisia liksoja huvikseen makselee). Edustanee ”koodareista” korkeintaan yhtä prosenttia.

Olisi mielenkiintoista tietää, millä firmalla ja missä on asiakkaat, jotka pystyvät kustantamaan tuollaisen palkan. Eli tarvitsee myydä aika kalliilla. Asiakkailtahan kaikki palkka tulee. Sekä miten tuollainen firma pärjää kilpailussa. Normaalisti kokeneiden huippukoodareiden palkat ovat siinä neljän-viiden tonnin tienoilla, jos ovat pelkkiä koodareita. Nuoret tekevät kolmellakin tonnilla. Jotenkin nämä satuja kertovat unohtavat sen, että asiakas on se joka maksaa ja osaavia koodareita kyllä tänä päivänä on. Enpä usko, että johtajien palkkoja noille maksetaan.

En ihmettele palkkaa yhtään, jos sattuu olemaan kova ammattilainen jossain hype-firmassa kuten Supercell.

En jaksa lukea kaikkia kommentteja mutta liittyen aiheeseen.

Olen software engineer usassa. Teen full stack hommia, koodaus on osa sitä. Aloitin joskus teininä eli tosiaan se itsenäinen harjoittelu ja open source puuhastelu on todella tärkeää jatkuvan oppimisen kannalta.

Olen myös opiskellut B.Sc ja M.Sc (CS) täällä USAssa. Koen että se teorettinen osaaminen on myös hyvin tärkeää, siksi että 1) ymmärtää mitä on ylipäätään tekemässä ja 2) miksi toinen implementation on parempi kuin toinen 3) se matikka (!).

Ei siis tarvitse valita noista kahdesta, vaan kannattaa tehdä molempia. Ja sitten kun on töissä niin edelleen pitää jatkaa sitä uuden oppimista. Kukaan ei tule koskaan hallitsemaan kaikkia kieliä ja työkaluja ts. aina voi opiskella jotain uutta.

Ja onhan noita intialaisia paljon, mutta en koe että he ovat minulle mikään uhka :D tämä on loppujen lopuksi quality over quantity juttu ja työnkuva muuttuu sen ympäristön mukaan. En osaa sanoa mitä teen esim 3v päästä, mutta jos nyt rakentelen robottoja täyspäiväisesti niin sitä sitten. Ei ne työt siihen lopu et käyttötavat muuttuu.



Edes intialaiset ei pysty täyttämään sitä tarvetta joka on olemassa.

AI on vielä kaukana siitä että osaisi itsenäisesti luoda uutta koodia ja interfaces (suom?) autonomisesti, ja vaikka osaisikin ei se silti tee ammatista turhaa. Vai mitä nämä jotkut kommentoijat kuvittelevat että ihmiset opettevat koodaamaan tasan niin kauan että osaavat luoda koneita, jotka osaavat itsenäisesti luoda uusia koneita, ja sitten ihmiset nostaa kädet pystyyn et "homma hoidossa", wtf? :D

Miksi täällä annetaan kuva että pitää olla joku ihmelapsi tai supernero koodaakseen? Kaikki minun tuntemani älyllisestikin melko perusjamppoja.

Vierailija kirjoitti:

Miksi täällä annetaan kuva että pitää olla joku ihmelapsi tai supernero koodaakseen? Kaikki minun tuntemani älyllisestikin melko perusjamppoja.

Koodareita on hyvin erilaisia. Peruskoodaamiseen pystyy useampi, mutta kun tulee vaikeampia juttuja, niihin kykenevä porukka pienenee. Erityisen hyvät koodarit ovat älykkäitä.

Lukio ja sitten yliopistoon jollekkin seuraavista paikkakunnista Pääkaupunkiseutu, Tampere tai Oulu. Ala on kuitenkin erittäin keskittynyt muutamalle paikkakunnalle ja käytännössä noissa kolmessa on parhaat työllistymismahdollisuudet. Työkokemuksen saaminen opiskelujen aikana on hyödyllistä ja töiden kautta se ammattitaito yleensä vasta kertyy. Omien projektien tekemisestä ei myöskään ole haittaa. 

Jos "lukio ei ole se juttu" niin tuskin hirveän loistokas ura edessä. Paras reitti Suomessa varmaan lukio -> aallon teknillisen koodaus. Mutta jos lukio ei kiinnosta niin sitten amis -> AMK. Mutta sano pojallesi että tällä jälkimmäisellä reitillä joutuu sitten taistelemaan paljon kovemmin työelämässä jos haluaa koville tuloille.

Vierailija kirjoitti:

Jos "lukio ei ole se juttu" niin tuskin hirveän loistokas ura edessä. Paras reitti Suomessa varmaan lukio -> aallon teknillisen koodaus. Mutta jos lukio ei kiinnosta niin sitten amis -> AMK. Mutta sano pojallesi että tällä jälkimmäisellä reitillä joutuu sitten taistelemaan paljon kovemmin työelämässä jos haluaa koville tuloille.

Minun paras kaverini joutui jättämään lukion kesken, koska ei ollut kielipäätä eikä osannut ruotsia. Ei ollut hyvä koodaamaankaan silti, mutta testauspuolella oli Nokialla yli vuosikymmenen.

Nykyinen duunikaverini on asperger ja tietokoneguru, mutta jäi lukiossa luokalleen ruotsin takia.

Ohjelmointitaitoon ei tarvita välttämättä lukiota. Kaikki asiat oppii itse netistä ja kirjoista ja keskustelupalstojen avulla. Jos vaan on riittävän älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Jos "lukio ei ole se juttu" niin tuskin hirveän loistokas ura edessä. Paras reitti Suomessa varmaan lukio -> aallon teknillisen koodaus. Mutta jos lukio ei kiinnosta niin sitten amis -> AMK. Mutta sano pojallesi että tällä jälkimmäisellä reitillä joutuu sitten taistelemaan paljon kovemmin työelämässä jos haluaa koville tuloille.

ei välttämättä jos onnistuu luomaan suhteita ja opettelee itse. Monet tienaavat lähes 10 000 tuolla koulutuksella ja koodarit voivat saada saman ilman koulutustakin.

Jos on kiinnostunut ja itseoppinut. Koulu antaa tutkinnon mutta osaaminem tulee muualta.

Pitää yrittää hakeutua alan työpaikkoihin mahdollisimman varhain.

Insinööritason tutkinto vähintään, jotta osaa mallintaa matemaattisesti sekä tutkia systeemien lineaarisuutta, kohinaa ja värähtelytaipumusta. Tuohon monen innokkaan koodariksi aikovan matka loppuu. Yksi osoite on siis ammattikorkeakoulujen pääsykokeet. Siis lukion tai ammattikoulun jälkeen.

kodari kirjoitti:

Lukio ja sitten yliopistoon jollekkin seuraavista paikkakunnista Pääkaupunkiseutu, Tampere tai Oulu. Ala on kuitenkin erittäin keskittynyt muutamalle paikkakunnalle ja käytännössä noissa kolmessa on parhaat työllistymismahdollisuudet. Työkokemuksen saaminen opiskelujen aikana on hyödyllistä ja töiden kautta se ammattitaito yleensä vasta kertyy. Omien projektien tekemisestä ei myöskään ole haittaa. 

Jos analytiikka ja big data kiinnostaa niin Lappeenranta. Ja työllistymismahdollisuudet loistavat.

Huono lähtökohta, jos lukio ei kiinnosta. Meillä koodaa yksi amiksesta yliopistoon asti jatkanut ja muutama AMK. Muilla ylempi korkeakoulututkinto joko ulkomailta taikka kotimaisen lukion kautta. Yrityksiä on toki erilaisia, mutta tämä on vaatimustaso isossa talossa USAsta.

Tutkintoa ei turhan tarkkaan katsota tietääkseni, eli mikä hyvänsä yliopistoista käy. Omat kokemukset rajoittuvat helsingin yliopiston tietojenkäsittelyyn ja otaniemeen joka kai on nykyään aalto nimeltään. Otaniemen taso oli kovempi, mutta onko siitä sanottavammin hyötyä työelämässä - väitän ettei. Suosittelen yliopistoa ja äkkiä tutkinto kouraan, sitten työelämään oikeasti oppimaan.