Vatsat raskauden jälkeen

Näillä naisilla nyt vaan on ollut huono tuuri.

Mä en ole ole puolen noista kuvista kokoinen, vaikka olen raskaana.. Ja viidennen kerran. Jännä juttu. Ja tuo viimeinen taitaa olla jonkun vanhan naisen vartalo?

Muistuttaa enemmän miehen(i) mahaa. Kovalla työllä hankittua kaljamahaa. Mulla sentään ei tullut arven arpea.

Ei arpia tullut tännekkään ja yhtään ei nahat roiku.

Nyt kun raskaudesta on jo vuosia aikaa, niin vatsalihakset näkyvät. 

En ymmärrä miksi koko ajan lehdet laittaa kuvia synnyttäneiden naisten vatsoista.

Jokaisella erilainen raskaus ja erilainen vatsa. Toisille ei jää mitään jälkeä että ikinä raskaana olisi ollutkaan.

Itselleni tuli raskauden aikana 8kg (hoikahko ennen raskautta), silti kiitos kudostyypin, vatsani näyttää samalta kun kuvissa. Ei auttanut rasvailut tai liikunta.

Jotenka miksi tätä aihetta pitää koko ajan härkkiä? Siksikö että toiset pääsee sanomaan että näyttää samalta kun ennen raskautta? Tai ivallisesti sanomaan että mitäs lihoit? Annetaan kaikkien kukkien kukkia :)

Alin kuva kuin oma vatsani pian synnytyksen jälkeen, kun olin synnyttänyt ensimmäisen lapseni. Riippuu äidin kudostyypistä kuinka pahaa jälkeä raskaus tekee vartalolle. Olin 18v , kun sain ensimmäisen lapsen ja järkytys oli kauhea, kun tajusin miltä tulen näyttämään lopun elämääni. Vatsa, rinnat. Tästä ei puhuta niin paljon kuin ehkä pitäisi.

Yleensä en ole ihmisille kateellinen ylipäätään mistään, mutta olen kateellinen äideille, jotka synnytysten jälkeen palautuvat niin, että bikineissä esiintyminen on ihan kuin ennenkin. Ja en tarkoita näitä "raskausarvet ovat kunniamerkkejä", kun vatsanahka roikkuu raskausarvista kirjavana. Eikä kyse ole ylipainosta.

Jostain lihavasta naisesta on vaikea sanoa onko ollut raskaana vai ei..

Mulla asian paljastaa hyvin mojova napatyrä ( sekin korjattavissa) mutta eipä tuo vatsa silti pahasti ole jäänyt roikkumaan, ei nahkaa eikä rasvaakaan. Mitä väliä mokomalla? Vanhuus ei muutenkaan tule yksin.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi koko ajan lehdet laittaa kuvia synnyttäneiden naisten vatsoista.

Jokaisella erilainen raskaus ja erilainen vatsa. Toisille ei jää mitään jälkeä että ikinä raskaana olisi ollutkaan.

Itselleni tuli raskauden aikana 8kg (hoikahko ennen raskautta), silti kiitos kudostyypin, vatsani näyttää samalta kun kuvissa. Ei auttanut rasvailut tai liikunta.

Jotenka miksi tätä aihetta pitää koko ajan härkkiä? Siksikö että toiset pääsee sanomaan että näyttää samalta kun ennen raskautta? Tai ivallisesti sanomaan että mitäs lihoit? Annetaan kaikkien kukkien kukkia :)

Ei, vaan siksi, että naiset ymmärtäisivät etteivät ole yksin rypistyvine mahanahkoineen, ja vartalon muuttuminen raskauden myötä ja jälkeen on ihan normaalia! 

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä miksi koko ajan lehdet laittaa kuvia synnyttäneiden naisten vatsoista.

Jokaisella erilainen raskaus ja erilainen vatsa. Toisille ei jää mitään jälkeä että ikinä raskaana olisi ollutkaan.

Itselleni tuli raskauden aikana 8kg (hoikahko ennen raskautta), silti kiitos kudostyypin, vatsani näyttää samalta kun kuvissa. Ei auttanut rasvailut tai liikunta.

Jotenka miksi tätä aihetta pitää koko ajan härkkiä? Siksikö että toiset pääsee sanomaan että näyttää samalta kun ennen raskautta? Tai ivallisesti sanomaan että mitäs lihoit? Annetaan kaikkien kukkien kukkia :)

Sen takia koska ne, joille ei tule muutoksia syyllistävät niitä joille tulee muutoksia. Siten nämä rohkeat, joille tuli muutoksia, toimivat tukiverkkona niille jotka tuntevat epäonnistumista sen vuoksi, että heille tuli muutoksia. Näillä "olen sexympi ja laihempi kuin ennen raskautta" ei ole minkäänlaisia tapoja. Näkeehän sen, että heidän tarkoituksensa on vain pyöritellä veistä haavassa ja ripotella suolaa päälle. Sen takia voimaantuminen löysänahkakuvista kanssasisarten kanssa saa itsen tuntumaan normaalilta.

Vierailija kirjoitti:

Alin kuva kuin oma vatsani pian synnytyksen jälkeen, kun olin synnyttänyt ensimmäisen lapseni. Riippuu äidin kudostyypistä kuinka pahaa jälkeä raskaus tekee vartalolle. Olin 18v , kun sain ensimmäisen lapsen ja järkytys oli kauhea, kun tajusin miltä tulen näyttämään lopun elämääni. Vatsa, rinnat. Tästä ei puhuta niin paljon kuin ehkä pitäisi.

Yleensä en ole ihmisille kateellinen ylipäätään mistään, mutta olen kateellinen äideille, jotka synnytysten jälkeen palautuvat niin, että bikineissä esiintyminen on ihan kuin ennenkin. Ja en tarkoita näitä "raskausarvet ovat kunniamerkkejä", kun vatsanahka roikkuu raskausarvista kirjavana. Eikä kyse ole ylipainosta.

No mitä väliä. Oli 24 kun sain esikoisen, olin todella nuori ja timmi ja vatsalihakset ja vau ja Se Oli Ihan Just... No nyt siitä onkin yhtäkkiä 12 vuotta ( en tiedä mitä on tapahtunut) ja mihin vuodet meni mutta joku vanhentunut nainen on muuttanut mun vartaloon ihan huomaamatta.

Mä olin 50v kun ensimmäisen kerran näin (kuvista) tuollaisia vatsoja.

En ollut tiennyt että noin voi käydä, en ollut koskaan nähnyt uimahallissa tai rannallakaan:( Ehkä vain kuljin niin silmät kiinni. Olin kuvitellut että kaikilla muillakin vatsa palautuu normaaliksi muutamaa arpea lukuunottamatta tavallisessa yksösraskaudessa. Itsellä 4 raskautta ja vatsassa näkyy päärynänmuotoinen alue mistä raskaus on venyttänyt mutta ihan kiinteä ja litteä kuitenkin. Ilmeisesti mulla on hyvä kudostyyppi.

No kaveripiirissäkin gallupia tehneenä kyllä se on niin, että se on vähän fifty-sixty miten menee.

On kavereita, joilla mahat täynnä arpia ja jäänyt pömppö, nahkapussi, ruttumaha jne. jo ekan lapsen jälkeen (monilla on vain se yksi lapsi)

Sitten on neljänkin lapsen äitejä, jotka edelleen ihan samassa kuosissa, kuin ennen lapsia.

Itselläni kaksi lasta ja onneksi olen siinä mielessä onnekas, että minulle ei esikoisesta tullut arven arpea mahaan ja toisestakin lapsesta kaksi ihan pientä aivan alamahaan, jotka jo vaalenneet. Niin pienet ja alhaalla, että ei näy esim. alkkarit päälläkään. Ei ole ruttua, pömppöä tai muutenkaan. Samassa kunnossa maha kuin ennen lapsiakin.

Oma huomioni kaveripiiristä on, että eniten jälkiä on jäänyt raskauksista jo valmiiksi pullukoille äideille. Heillä tilanne lasten jälkeen on monesti täysin räjähtänyt käsiin.

Vierailija kirjoitti:

Alin kuva kuin oma vatsani pian synnytyksen jälkeen, kun olin synnyttänyt ensimmäisen lapseni. Riippuu äidin kudostyypistä kuinka pahaa jälkeä raskaus tekee vartalolle. Olin 18v , kun sain ensimmäisen lapsen ja järkytys oli kauhea, kun tajusin miltä tulen näyttämään lopun elämääni. Vatsa, rinnat. Tästä ei puhuta niin paljon kuin ehkä pitäisi.

Yleensä en ole ihmisille kateellinen ylipäätään mistään, mutta olen kateellinen äideille, jotka synnytysten jälkeen palautuvat niin, että bikineissä esiintyminen on ihan kuin ennenkin. Ja en tarkoita näitä "raskausarvet ovat kunniamerkkejä", kun vatsanahka roikkuu raskausarvista kirjavana. Eikä kyse ole ylipainosta.

Olisi tärkeää myös, että miehet tietävät tämän, koska jos itse ja mies hyväksyy asian normaalina niin silloinhan sillä ei ole väliä. Ikävää jos paine pakottaa naiset heti synnärillä myös vatsanahkaleikkaukseen niin kuin Amerikassa se on jo rutiinia.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin 50v kun ensimmäisen kerran näin (kuvista) tuollaisia vatsoja.

En ollut tiennyt että noin voi käydä, en ollut koskaan nähnyt uimahallissa tai rannallakaan:( Ehkä vain kuljin niin silmät kiinni. Olin kuvitellut että kaikilla muillakin vatsa palautuu normaaliksi muutamaa arpea lukuunottamatta tavallisessa yksösraskaudessa. Itsellä 4 raskautta ja vatsassa näkyy päärynänmuotoinen alue mistä raskaus on venyttänyt mutta ihan kiinteä ja litteä kuitenkin. Ilmeisesti mulla on hyvä kudostyyppi.

Niinpä, samaa mieltä. Meitä menee tuolla niin monen näköistä jo valmiiksi ettei ole tullut mieleen miettiä kenenkään vatsoja sen ihmeemmin. Menee suurta ja pientä ja roikkuvaa ja pömppöä ja luttanaa. Aivan sama!

Vierailija kirjoitti:

Alin kuva kuin oma vatsani pian synnytyksen jälkeen, kun olin synnyttänyt ensimmäisen lapseni. Riippuu äidin kudostyypistä kuinka pahaa jälkeä raskaus tekee vartalolle. Olin 18v , kun sain ensimmäisen lapsen ja järkytys oli kauhea, kun tajusin miltä tulen näyttämään lopun elämääni. Vatsa, rinnat. Tästä ei puhuta niin paljon kuin ehkä pitäisi.

Yleensä en ole ihmisille kateellinen ylipäätään mistään, mutta olen kateellinen äideille, jotka synnytysten jälkeen palautuvat niin, että bikineissä esiintyminen on ihan kuin ennenkin. Ja en tarkoita näitä "raskausarvet ovat kunniamerkkejä", kun vatsanahka roikkuu raskausarvista kirjavana. Eikä kyse ole ylipainosta.

Olin jopa erittäin hoikka ennen raskauksia eikä vieläkään ole ylipainoa, vaikka raskauksista (3) on jo parikymmentä vuotta. Eikä ulkonäkö sinänsä ole minulle tärkein asia maailmassa, mutta ero entiseen tuli niin äkillisesti ja nuorena. Roikkuva nahka ja erkaantuneet vatsalihakset esteettisen haitan lisäksi aiheuttavat ihan käytännön ongelmia. Kosmeettinen kirurgia olisi raskauksien jälkeen ollut ihana asia. Nyt en enää viitsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alin kuva kuin oma vatsani pian synnytyksen jälkeen, kun olin synnyttänyt ensimmäisen lapseni. Riippuu äidin kudostyypistä kuinka pahaa jälkeä raskaus tekee vartalolle. Olin 18v , kun sain ensimmäisen lapsen ja järkytys oli kauhea, kun tajusin miltä tulen näyttämään lopun elämääni. Vatsa, rinnat. Tästä ei puhuta niin paljon kuin ehkä pitäisi.

Yleensä en ole ihmisille kateellinen ylipäätään mistään, mutta olen kateellinen äideille, jotka synnytysten jälkeen palautuvat niin, että bikineissä esiintyminen on ihan kuin ennenkin. Ja en tarkoita näitä "raskausarvet ovat kunniamerkkejä", kun vatsanahka roikkuu raskausarvista kirjavana. Eikä kyse ole ylipainosta.

Olin jopa erittäin hoikka ennen raskauksia eikä vieläkään ole ylipainoa, vaikka raskauksista (3) on jo parikymmentä vuotta. Eikä ulkonäkö sinänsä ole minulle tärkein asia maailmassa, mutta ero entiseen tuli niin äkillisesti ja nuorena. Roikkuva nahka ja erkaantuneet vatsalihakset esteettisen haitan lisäksi aiheuttavat ihan käytännön ongelmia. Kosmeettinen kirurgia olisi raskauksien jälkeen ollut ihana asia. Nyt en enää viitsi.

Niin et sun elämä olisi ollut paljon parempi ilman raskauksia/ toisenlaisella kudoksella/ leikkauksilla?

Nyt vaan kuolet tietäen että tuo kohta elämässä oli ihan perseestä?

Sulla on ollut varmasti hyvä elämä.

Olen synnyttänyt 24- ja 26-vuotiaana. Raskauksien aikana paino nousi yli 25 kiloa, juu oma syy. Palauduin normaalipainoon imettämällä reilun vuoden ja vaunulenkkejä tekemällä. Minkäänlaista venymää eikä arpia jäänyt, eikä ole vieläkään, olen nyt 63-vuotias.

Miksi näin, minun ihoni sattuu olemaan tällainen, äitini synnytti neljä lasta, viimeisen 37-vuotiaana, ei hänelläkään jäänyt mitään jälkiä.

Mistä näitä valopäitä riittää?

Vierailija kirjoitti:

Olen synnyttänyt 24- ja 26-vuotiaana. Raskauksien aikana paino nousi yli 25 kiloa, juu oma syy. Palauduin normaalipainoon imettämällä reilun vuoden ja vaunulenkkejä tekemällä. Minkäänlaista venymää eikä arpia jäänyt, eikä ole vieläkään, olen nyt 63-vuotias.

Miksi näin, minun ihoni sattuu olemaan tällainen, äitini synnytti neljä lasta, viimeisen 37-vuotiaana, ei hänelläkään jäänyt mitään jälkiä.

Mun äiti oli 36 kun sai minut, silloin reilusti ylipainoa ja vartalo oli jo vanhan naisen vartalo. Nyt huomaan itse yhtäkkiä olevani neljän jälkeen samassa iässä, vatsa on mikä on ja mitä helvetin väliä..?

Mulla on kolme lasta. Ensimmäisen jälkeen en lihonut ollenkaan, jäi muutama raskausarpi alavatsaan mutta vatsa oli heti synnytyksen jälkeen kiinteä. Toisen jälkeen sama arpia alavatsassa ja alakyljissä, vatsa jäi vähän pehmeäksi. Kolmannen jälkeen olin ihan kuin en olisi vielä synnyttänytkään, arpia taas alavatsassa. Olen jokaisen jälkeen ottanut/saanut vatsan alueelle kiinteyttävää ja arpia parantavaa hoitoa ja ovat tehonneet tosi hyvin. Ainakin tokan ja kolmannen jälkeen käytin sidontaliinaa ja korsettia jonkin aikaa noin viikko synnytyksestä ja ne palauttivat pömpötystä aika hyvin. Salilla ja joogalla olen palauttanut vatsalihasten kuntoa nyt kun synnytyksistä muutama vuosi, vähän pömppöä vieläkin. Noita raskausarpi- ja kiinteytyshoitoja antaa ainakin Siluetti lääkärikeskus Helsingissä. Meillä Mikkelissä taitaa saada nykyään jo laitoksella ennen kuin lähtee vauvan kanssa kotiin.