TP:t heinä-elokuussa
Onko niin ettei meil oo pinoa?
En huomannut ainakaan,en oo kyl itekään päässyt tänne aikoihin.
Mitäs kuuluu kamut ja lapsoset?
Isäntä meil aloittaa 5vkon kesäloman tänään
ja Katrilta loppuu kokonaan hoito(niisk) ja Juhokin jatkaa
samalla perhepäivähoitajalla vasta syyskuussa ,oho!
Tosin tän viikon Juho on ollut varahoidossa ryhmiksessä
ja rohkea ja sopeutuvainen ku on ni ei mitään ongelmia.
Juho puhuu viimein ihan hyvin,aina ei toki selvää saa mut
usein kyl saa ja moni sanaisia lauseita:)
Ensi viikolla Turkuun reissuun 17.7(hääpäivä muuten) ja
Muumimaahan perjantaina:)
Pidän lomaa 18.7 ja 25.7 et pääsee vähän ees reissuun ja
elokuussa sit 2-viikon loma.
tulispa kunnon kesä,menee hermot näihin kylmiin ja sateisiin
ilmoihin?ei oo tarjettu ees uimaan:/
äitiliini ja Juho 2v7kk ja Katri 6v11kk
:x
Kommentit (7)
Joskus kello 14 aikaan alkoi supistella pikkasen, supistukset oli heti säännöllisiä, mutta todella lyhyitä ja ei-kipeitä. Kolmen aikoihin käytiin miehen kanssa kahvilla ja silloin alkoi jo kävely olla hankalaa supistuksen aikaan. Tästä katsottiin sitten synnytyskin alkaneeksi.
Neljän aikoihin oli tarkoitus laittaa toinen cytotec muru, mutta kohdunsuu olikin auki 4cm ja kalvot voitaisiin puhkaista.
Saliin siirryttiin viiden aikoihin puhkaisemaan kalvot.
Kalvojen puhkaisun jälkeen minun piti maata käyrällä puoli tuntia. Kun nousin siitä puoli kuuden aikaan alkoivat supistukset kunnollisina. Sain ilokaasua ja supistukset olivat niin voimakkaita, että luulin oikeasti kuolevani.
Minua alkoi ponnistuttaa kymmentä vaille kuusi ja kätilö tuli katsomaan tilannetta, olin auki 5cm vasta.
Hetken päästä ponnistamisen tunne palasi ja kätilö katsoi tilanteen taas. Edelleen auki 5cm.
Tässä vaiheessa olin jo todella kipeä ja kätilö kysyi josko haluaisin jotain muuta kivunlievitystä kun tilannekkaan ei edennyt.
Ja minähän halusin!
Päätettiin laittaa kohdunkaulan puudute ja kätilö alkoi valmistelemaan sitä ja odoteltiin lääkäriä.
Taas ponnistamisen tarve palasi. Edellisestä kerrasta oli reilu 5 minuuttia. Kätilö päätti kuitenkin katsoa tilanteen. Olinkin jo täysin auki! Eli olin auennut viidessä minuutissa 5 senttiä...
Vauva syntyi muutamalla ponnistuksella (lääkäri ihmetteli hivenen kun tuli laittamaan puudutusta juuri kun vauva tulikin jo ulos) ja jälkeiset 10 minuutin päästä helposti.
Mitään repeämiä yms ei tullut, olo oli hyvä heti synnytyksen jälkeen kun se jumalaton supistus-kipu hävisi. Ainoastaan minuun iski kamala tärinä...
Synnytyksen kokonaiskesto oli 3h21m, josta reilu puoli tuntia oli "kunnon" synnytystä...
----
Käykää muuten katsomassa kun laitoin kuvia tytöstä tuonne tämän sivujen omaan kuvagalleriaani!
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=f4b65d2f-54a2-11dd-8389-…!
En ole pitkään aikaan käynyt täällä... tuntuu oudoilta nää uudet sivut ja TP-pinokin ollut aika hiljainen.
Mutta olipas kiva yllätys lukea viivi_n vauvasta ja synnytyksestä :)
j
Ei ihan ole vielä hallussa nämä uudet sivut... edellinen viesti vähän karkasi. Ja tuntuu kuin kirjoittais jotain tekstaria tähän pieneen ruutuun...
Kuulosti viivi_ sun synnytys aika helpolta ja jäi varmaan hyvä mieli. Mites on lähtenyt homma kolmen kanssa sujumaan ja mites sisarukset ovat ottaneet vauvan vastaan? Yritin käydä katsomassa kuvia mutta en osannut :( Tarviiko jonkun salasanan...?
Meillä tytöt jo 6v, 2v8kk ja vauvakin jo 10kk... innolla odotan että kohta pieninkin kävelee ja syö samaa ruokaa meidän muiden kanssa, YHTÄÄN vauvakuumetta EI OLE! Lomailtiin osa jo toukokuussa ja oltiin viikko Espanjassa ja kesäkuussa mökkeiltiin Suomessa. Tänään miehellä alkoi parin viikon loppuloma ja tarkoitus olis taas lähteä mökkeilemään.
Maisemanvaihdos tekeekin mulle hyvää... olen ollut melkein koko kesän siis yksin tyttöjen kanssa ja kyllä siinä hommaa on. Ollaan kierrelty Helsingin eri puistoja ja käyty kavereilla kylässä.
MUTTA nyt lomanalkajaissiideri auki ja samalla toivotan teille kaikille oikein hyvää heinäkuuta :)
joeela&kolme tyttöä
Jospa tämä tästä taas elpyisi?! =)
Ja vielä tännekin onnea Viivi_:lle! Kiva, että kaikki mennyt hyvin. =D Mullekin meinas iskeä vauvakuume, kun viime viikolla oli ihana pieni vauva kauppajonossa ennen meitä. Onneksi järki puuttui peliin.. =)
Toi matkustelu on kuiteski meille niin tärkeetä, että näillä palkoilla saa tehdä jo hommia, että saa tämän porukan matkat maksettua =) Kun tuli viime viikolla ostettua ensi kesäksi lennot New Yorkiin.. =)
Thaimaan lomaa kovasti odotellaan, enää 19 viikkoa aikaa siihen.. =D Nyt kesällä ei sitten kummempia ollakaan tehty, Tallinnassa käväistiin miehen kanssa kahden, kun lapset oli anopilla pari yötä. Se oli kyllä rentouttavaa! Mulla alkoi eilen loma, toinen kahden viikon putki. Olin tämän viikon töissä ja sitä ennen kaksi viikkoa lomalla. Ekaa kertaa pätkitty kesäloma, ja ihan ok ollut.
Olen tässä hieman järjestellyt lasten huonetta uudelleen, ostettiin lapsille kerrossänky. Sai kivasti kyllä lisätilaa huoneeseen! Vielä pitäisi saada kuopuksen sänky mytyä pois tuosta eteisen nurkasta.. =) Esikoinenkin halusi päiväunille vapaa-ehtoisesti tällä viikolla, että pääsi yläsänkyyn köllimään. =D Ja tänään kuopus nukkui siellä ylhäällä päikkärit. Kaipa tuo alkuinnostus pian hiipuu.
H & poitsu 5,5v ja tytsy 2v8kk.
Olen ihan hurahtanut noihin retro(vai mitä nyt ovatkaan) -kuoseihin. =D
Meille syntyi Pikkuinen Neiti 9.7. raskausviikolla 38+2. Painoa oli 3740g ja pituutta 53cm, päänympärys 35cm.
Tyttö on aivan ihana! Synnytys jouduttiin käynnistämään kun vettä ei enää juurikaan ollut. Varoittelivat, että käynnistymisessä saattaa mennä useampi vuorokausi. Tyttö päätti sitten tulla maailmaan kolmessa tunnissa... Supistukset olivat niin rajuja, että luulin kyllä kuolevani, mutta hengissä näköjään selvittiin.
Sisarukset ovat ottaneet vauvan hyvin vastaan ja hoitelevat innokkaasti. Tosin en usko, että mustasukkaisuutta vielä näkyisikään. Ollaanhan ehditty olla kotona vasta puolitoista vuorokautta...
Itse voin tosi hyvin ja mitään repeämiä yms. ei tullut. Ainoastaan jälkisupistukset ovat olleet todella voimakkaita ja inhottavia, mutta ne kuulemma pahenevatkin synnytystyn myötä.
Tulkaahan muutkin kertomaan kuulumisianne!
Viivi ja Ellen 3 pv
Ajattelin teillekkin kirjoittaa synnytyskertomusta...
Tiistai-iltana havanhduin siihen, että vauva ei ole juuri liikkunut koko päivänä. Yriteltiin siinä sitten herätellä vauvaa, mutta tuloksetta. Käskivät tulla näytille synnärille.
Matkalla vauva tietysti alkoi liikkua ja mietittiin jo käännyttäisiinkö kotiin. Päätettiin kuitenkin mennä käymään varmuuden vuoksi.
Sairaalassa mentiin ensin käyrille ja vauvan sydänäänet olivat yli 200. Se vain jatkui ja jatkui ja kätilö ja lääkärit alkoivat huolestua. Minulle alettiin jo puhua, että vauva voidaan joutua leikkaamaan. Sitten lääkärille tulikin yht' äkkiä kiire saada minut käyrältä pois ja ultraan. Labrakin juoksi ottamaan minusta verta. Tässä vaiheessa alkoi itseä jo pelottamaan ja vauvalla koko ajan sydänäänet yli 200.
Ultrassa kaikki vaikutti kuitenkin olevan hyvin ja lääkäri totesi, että vauvalla ei pitäisi olla mitään hätää. Päätettiin, että jään sairaalaan yöksi ja käyrää otetaan aina aika ajoin ja katsotaan rauhoittuuko sydänäänet.
Noh, sydänäänet rauhoittuvat onneksi yön aikana.
Aamulla minun piti päästä kotiin, mutta vuorossa oleva lääkäri halusikin ultrata koska yöllä oli vaikuttanut siltä, että lapsivettä on vähän. Ultrassa lapsivettä ei löytynytkään juuri ollenkaan ja he päättivät, että synnytys onkin parempi käynnistää.
Koska kohdunsuun tilanne oli vielä aika epäkypsä (kaulaa 2-3cm, suu auki 1-2cm) päätettiin aloittaa cytotec-tabletilla eikä kalvojen puhkaisulla. Sain ekan pienen tabletin murun kello 12.