Miksi synnyttämättömille naisille ei koskaan kerrota, millaista sairasta kidutusta synnyttäminen oikeasti on?

No ei se nyt niin kauheeta ole. Luonto hoitaa homman niin että voin näin sanoa. Viides tulossa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla kolme synnytystä takana ja se kipu on sen hetken. Ei missään ole sanottu, että synnytys on kivutonta. Kaikki lapseni ovat syntyneet luomusti, ilman mitään lääkkeitä tai ilokaasua. Kivun kokeminen on yksilöllistä ja tottakai anatomiakin vaikuttaa ja lapsen koko jne.

"kipun on sen hetken" - anteeksi kuinka? Kysymys on kuitenkin useamman tunnin kärvistelystä niiden tuskien kourissa!

Loppupeleissä vuorokausikin on aika pieni hetki, kun ajatellaan ihmisen koko elinikää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen minuutti kuolee äiti synnytykseen tai siihen liittyviin komplikaatioihin. Kyllä se vaan usealle kidutusta on.

Niin kehitysmaissa, kun niitä kätilöitä ei ole riittävästi.

Mutta kyllä ne synnytyskivut täälläkin samanlaiset on. Kaikki eivät saa kivunlievitystä. Erona vaan se ettei täällä tarvitse kuolla sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Joo voi elämä mitä sairautta joka tuntui ettei pääty ikinä. Lopulta en ollut edes kiinnostunut koko vauvasta kun sen sain äherrettyä ulos itsestäni.

Koska suurimmalle osalle se ei ole sellaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla kolme synnytystä takana ja se kipu on sen hetken. Ei missään ole sanottu, että synnytys on kivutonta. Kaikki lapseni ovat syntyneet luomusti, ilman mitään lääkkeitä tai ilokaasua. Kivun kokeminen on yksilöllistä ja tottakai anatomiakin vaikuttaa ja lapsen koko jne.

"kipun on sen hetken" - anteeksi kuinka? Kysymys on kuitenkin useamman tunnin kärvistelystä niiden tuskien kourissa!

Loppupeleissä vuorokausikin on aika pieni hetki, kun ajatellaan ihmisen koko elinikää.

Näin on. Nukutus on aina riski, joten ihmettelen miksi sitä käytetään pienemmissä leikkauksissa. Sehän on hetki vaan ihmiselämässä. Turha siihen on puudutuksiakaan tuhlata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla kolme synnytystä takana ja se kipu on sen hetken. Ei missään ole sanottu, että synnytys on kivutonta. Kaikki lapseni ovat syntyneet luomusti, ilman mitään lääkkeitä tai ilokaasua. Kivun kokeminen on yksilöllistä ja tottakai anatomiakin vaikuttaa ja lapsen koko jne.

"kipun on sen hetken" - anteeksi kuinka? Kysymys on kuitenkin useamman tunnin kärvistelystä niiden tuskien kourissa![/

Nimen omaan ’sen hetken’. Kun mietit asiaa muutaman vuoden päästä, niin se itse synnytys on lyhytaikainen juttu ja siitä selvitään suomalaisessa sairaalassa yleensä hengissä ja muutaman päivän ’ankkakävelyllä’. On käytössä kaikki kivunlievitysmenetelmät, hyvin koulutettu henkilökunta. Kivusta kerrotaan kyllä synnytysvalmennuksessa, turhaa siinä on mitään hysteriaa lietsoa ja pelotella sietämättömällä kivulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joka toinen minuutti kuolee äiti synnytykseen tai siihen liittyviin komplikaatioihin. Kyllä se vaan usealle kidutusta on.

Niin kehitysmaissa, kun niitä kätilöitä ei ole riittävästi.

Mutta kyllä ne synnytyskivut täälläkin samanlaiset on. Kaikki eivät saa kivunlievitystä. Erona vaan se ettei täällä tarvitse kuolla sen jälkeen.

Miten niin, että ei saa kivun lievitystä? Kyllä minulle ainakin sitä tarjottiin.

Vierailija kirjoitti:

Ihan oma valinta, lähteekö tuohon touhuun vai ei.

t. mies

Aika tyhmää sanoa koska ihmispopulaatio on siitä kiinni. Että kyllä sitä vaan on pakko tehdä jos aiotaan pitää ihmiskunta kasassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla kolme synnytystä takana ja se kipu on sen hetken. Ei missään ole sanottu, että synnytys on kivutonta. Kaikki lapseni ovat syntyneet luomusti, ilman mitään lääkkeitä tai ilokaasua. Kivun kokeminen on yksilöllistä ja tottakai anatomiakin vaikuttaa ja lapsen koko jne.

"kipun on sen hetken" - anteeksi kuinka? Kysymys on kuitenkin useamman tunnin kärvistelystä niiden tuskien kourissa!

Minulla kumpikin synnytys kesti n. vuorokauden ja todellakin voi sanoa että hetken. Vauva sylissä tuo aika ei tuntunut miltään eikä varsinkaan nyt monen vuoden jälkeen. 

Se on kamalaa kun alkaa vaikka selkäkipu ja ajattelet että mitä jos se ei koskaan päätykään. On paljon ihmisiä jotka kärsivät kroonisista kivuista. Synnytyksessä tietää että kipu loppuu kun lapsi syntyy. 

Vierailija kirjoitti:

No ei se nyt niin kauheeta ole. Luonto hoitaa homman niin että voin näin sanoa. Viides tulossa...

Onnittelut! Samoin ajattelen, luonto hoitaa ja meillä on nyt käytössä kaikki keinot helpottaa ja hoitaa synnytykset. Turha panikoida maailman luonnollisimman asian äärellä.

Kyllä minun äitini kertoi aina, että synnytys on kamalin tuska mitä hän on kokenut. Sen vuoksi päätin jo lapsena, että en halua lapsia.

Mulle tulee näistä jutuista ihan fyysisesti huono olo. Minulla ei ole vielä lapsia, mutta haluan niitä kovasti. Mielestäni en ole kovinkaan herkkä, mutta minulla on erittäin huono kokemus kierukan laitosta kohdun mittauksineen. Lähes pyörryin tuohonkin operaatioon, vaikken ole ikinä eläessäni pyörtynyt. Silmätkin vaan valuivat vettä kivusta. Olisinkohan synnytyksessäkin itkevä pikkutyttö...

Kyllä pelottaa jo nyt, vaikkei lapsi ole vielä ajankohtainen :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin synnytystä ja kipua enemmän kuin kukaan, mutta lääkkeet vei kivun ja pystyin nukkumaan ponnistusvaiheeseen asti eli useita tunteja.

Kätilö hoiti ompeleet toisen asteen repeämään. Kun uskalsin katsoa sinne niin se näytti ihan samalta ku ennen raskautta. Ainoastaan seksi teki kipeää peräti vuoden synnytyksestä. Nyt mennyt yli vuosi ja kaikki ok. Ihana tytär ja hyvä aviomies. Toista lasta en edes tarvitse. Tämä riittää.

Miksi alistuit seksiin vaikka teki kipeää?

Tyypillinen vaimo. Keho miehen, nimi miehen. Varmaan pahoillaan tyttären syntymisestä niin hyvitetään se patjaamisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan kuin Suomessa naiset lähtevät synnytyksestä kotiin alapää repaleina, ei meillä ole varaa arvostella muiden kulttuurien ympärileikkausperinteitä.

Onko muita tilanteita kuin synnytys, jossa lääkäriä alempi tekee kirurgin töitä?

Viittaan siihen, että kätilö saa ommella repeytyneen alapään.

Ihme, että kukaan (nainen) suostuu tekemään Suomessa lapsia.

Miehelle homma on toki helppo.

Jos syntyvyys on alhainen, ei sitä tarvitse ihmetellä.

Ei tikkaaminen ole kirurgin töitä, leikkaaminen on. Ompelun voi tehdä leikkauksessa vaikka opiskelija.

Ja käsityön oppii vain tekemällä. Kokenut kätilö voi olla sairaalan paras ompelija.

Tikkaaminen!

Puhutko vaateompelusta?

En jää väittelemään kanssasi, koska älysi ei tunnu riittävän suomenkielisen tekstin ymmärtämiseen.

Oletkohan itse kätilö?

No tikkaaminen on kyllä ihan sairaalaslangia.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minun äitini kertoi aina, että synnytys on kamalin tuska mitä hän on kokenut. Sen vuoksi päätin jo lapsena, että en halua lapsia.

Minulla se on kamalin ja "hienoin" tuska, en ikipäivänä vaihtaisi tuota kokemusta pois. Se on jotain ihan uskomatonta, sun sisältä tulee ihminen, ihan oikea ja kokonainen elämä. Ei haittaa hittojakaan että sattui jonkun aikaa ja jätti jälkensäkin.

Oma äitini aina harmittelee kun raskausmyrkytyksen takia joutui synnyttämään minut leikkauksella. Pääasia tietenkin että ollaan molemmat kunnossa, mutta häntä harmittaa kumminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten niin kidutusta? https://fi.wikipedia.org/wiki/Kidutus

Kipua se varmasti joillekin tuottaa mutta ei se täytä kidutuksen määritelmää. 

Taidat olla poika, joka on lukenut vain netistä molemmista saamatta koskaan edes luunappia? Synnytyssimulaattori on keksitty, ja sitä saa miehetkin kokeilla, ehkäpä joskus

vielä Suomessakin. Yksi kiinnostunut kesti 20 sekuntia.

En ole tuo, jota pojaksi luulet, mutta taidat itse olla vähän pihalla?

Kidutukselle tosiaankin on oma määritelmänsä, luonnollisesta asiasta tai sairaudesta kärsiminen ei ole kidutusta, ei edes pahoinpitelykään, jos sitä ei suorita viranhaltija, luottamushenkilö tai muu julkista valtaa käyttävä henkilö.

Ehkä tuo kommentti oli vähän saivartelua, kun kidutusta sanana käytetään puhekielessä aika yleisesti, mutta faktaa se on silti. Turha siitä on hernettä vetää nokkaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee näistä jutuista ihan fyysisesti huono olo. Minulla ei ole vielä lapsia, mutta haluan niitä kovasti. Mielestäni en ole kovinkaan herkkä, mutta minulla on erittäin huono kokemus kierukan laitosta kohdun mittauksineen. Lähes pyörryin tuohonkin operaatioon, vaikken ole ikinä eläessäni pyörtynyt. Silmätkin vaan valuivat vettä kivusta. Olisinkohan synnytyksessäkin itkevä pikkutyttö...

Kyllä pelottaa jo nyt, vaikkei lapsi ole vielä ajankohtainen :(

Noista tuntemuksista kannattaa puhua etukäteen, sitten kun se on ajankohtaista.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tulee näistä jutuista ihan fyysisesti huono olo. Minulla ei ole vielä lapsia, mutta haluan niitä kovasti. Mielestäni en ole kovinkaan herkkä, mutta minulla on erittäin huono kokemus kierukan laitosta kohdun mittauksineen. Lähes pyörryin tuohonkin operaatioon, vaikken ole ikinä eläessäni pyörtynyt. Silmätkin vaan valuivat vettä kivusta. Olisinkohan synnytyksessäkin itkevä pikkutyttö...

Kyllä pelottaa jo nyt, vaikkei lapsi ole vielä ajankohtainen :(

Synnytys on luonnollinen asia johon kehosi valmistautuu, toisinkuin kierukan laittoon. Sitä ei voi verrata tuollaiseen. Oma suhtautuminen tekee paljon, kannattaa tutustua esim. bebesinfon sivuilla normaaliin fysiologiseen synnytykseen. 

Minulla on myös kolme lasta. Olin kuullut joiltaki synnytys kokemuksia, tiesin että ei ole kivutonta.

Mutta en sitä, että minulla se oli pitkää tuskaa toista vuorokautta, repivää ja yhä yltyvää kipua.

En oli missän tapauksessa pystynyt, enkä jaksanut synnyttää ilman kaikkea mahdollista puudutusta.

Jotkut voivat, hyvä niin.

Minä en voinut, sekin johtuu monista syistä ja myös ruumiinrakenteestakin.

Alun alkaenkaan en kuvitellutkaan synnytystä miksikään huokaillen tehdyksi jutuksi.

Ja oikeassa olin.  Minä karjuin ääneni käheäksi, enkä tinnyt miten kauan sitä jatkuu . Joillakin tottakai helpompaa.

Jokaisella omanlaisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkäsin synnytystä ja kipua enemmän kuin kukaan, mutta lääkkeet vei kivun ja pystyin nukkumaan ponnistusvaiheeseen asti eli useita tunteja.

Kätilö hoiti ompeleet toisen asteen repeämään. Kun uskalsin katsoa sinne niin se näytti ihan samalta ku ennen raskautta. Ainoastaan seksi teki kipeää peräti vuoden synnytyksestä. Nyt mennyt yli vuosi ja kaikki ok. Ihana tytär ja hyvä aviomies. Toista lasta en edes tarvitse. Tämä riittää.

Miksi alistuit seksiin vaikka teki kipeää?

Tyypillinen vaimo. Keho miehen, nimi miehen. Varmaan pahoillaan tyttären syntymisestä niin hyvitetään se patjaamisella.

Tuliko sinulle hyvä mieli, kun kirjoitit tuon kommentin?