Ikävä tilanne kaverin kanssa. Miten toimia? Tosi hyvä ystävä kyseessä, niin mietityttää
Nähtiin eilen tän kaverin kanssa. Yleensä ollaan mun luona, jolloin tietty aina kahvit ja teet keitän ja tarjoan aina jotain hyväskää. Monesti oon esim. itse leiponut juustokakun tai kuppikakkuja, mutta joskus on tullut ostettua vaan hätäisesti kaupasta jotain pöytään. Oon aina sanonutkin kaverille, että mä hoidan sit tarjoilun ja siksikään kaveri ei varmasti ole ikinä tuonut mitään. Eihän nyt tosi hyvälle ystävälle tarvitsekaan pokkuroida mitään. Oon myös ajatellut tämän vähän hyvittävän sitä, kun kaveri aina matkustaa mun luo. Etäisyys on tyyliin Helsinki-Tikkurila ja useimmiten kaveri tulee junalla ja busseilla tänne.
Eilen kuitenkin pitkästä aikaa nähtiin kahvilassa. Jono oli aika pitkä ja siinä jonottaessa kaveri sanoi suunnilleen:"Me voitais vähän jutella noista raha-asioista.. Kun tää sun luo tulo on aika kallista." Kaveri vaikutti jotenkin tosi vaivaantuneelta, niin yritin sit helpottaa tilannetta ja sanoin, että jos kaverilla on nyt taloudellisesti tiukempaa, niin totta kai mä voin tarjota kakkukahvit tänään. Kaverin vaivaantuneisuus ei ainakaan vähentynyt siitä ja hän sanoi jotenkin jännästi:"Ei kun mä tarkoitan ihan yleisesti.. Tää maksaa aika paljon mulle ja musta tää on epäreilu systeemi." En sit osannut tuohon enää mitään järkevää sanoa ja tuli myös meidän vuoro tilata. Mä nyt kuitenkin maksoin meidän molempien kahvit ja kakut, kuten olin luvannut. Tämän jälkeen aiheeseen ei enää palattu ja kaverikin muuttui suht normaaliksi.
Ärsyttää, etten ole ihminen, joka osaa selvittää asiat heti ja suoraan. Jotenkin odotin, että jos kaveria jokin häiritsee, niin hän sitten myös kertoo asiasta kunnolla. Nyt tosta jäi vaan sellainen fiilis, että kaveri pitää mua palstan kauhukertomusten tyylisenä "lokkina". :(
Kaveri itse ei ole vuoteen antanut mun tulla hänen luo käymään, koska tällä on poikaystävä, joka on jatkuvasti kotona. Joskus sitä jaksan yhä ehdottaa, mut vastaus on aina se:"Kyllähän sä tiedät "Jussin" olevan kotona.. Niin ei se käy. Nähdään sun luona! Tai mennään vaiks syömään kaupungille?" Kaverin lähistöllä taas ei ole oikein mitään tekemistä tai kivoja kahviloita tai ravintoloita, joten edes hän itse ei tahdo tavata kotinsa lähellä.
En tiedä miten ja missä kehtaan ehdottaa seuraavaa tapaamista ton kaverin jupinan jälkeen vai odotanko vaan hänen tapaamisehdotusta? Tää kaveri on myös tyyppi, joka ei kestä yhtään määräilyä, joten siitä syttyisi riita heti jos vaan "käskisin" tätä sen poikaystävä Jussia menemään lenkille tai vaikka kaljalle sillä aikaa, kun tulisin käymään. Kaveri esim. vasta jakoi Facebookissa sellaisen huumorijutun, jossa mies sanoi naiselle (enkuksi): Vietä oikein hyvä päivä, rakkaani!" ja nainen vastaa siihen, että älä sä määräile mitä mun pitää tehdä, senkin lurjus. Kaveri vielä kommentoi tuohon hänen niin inhoavan oikeesti tollasia ihmisiä, jotka käyttää jutellessa määrääviä muotoja. Ja siis tuo määräysmuoto oli tässä "have a good day"-tyylinen. En tahtoisi mitään ilmiriitaa tästä, kun nähdään yleensä kuitenkin vähintään kerran viikossa.
Kommentit (33)
Se sun kaveri tässä enemmän lokilta kuulostaa.
Niinno. Kaksi seutulippua eli matka kaverilta sun luo ja takas kotiin maksaa 11 euroa. Kallistahan se on.
Tavatkaa seuraavat kerrat vain kahvilassa siinä kaupungissa, jossa kaverisi asuu.
Vierailija kirjoitti:
Niinno. Kaksi seutulippua eli matka kaverilta sun luo ja takas kotiin maksaa 11 euroa. Kallistahan se on.
Tavatkaa seuraavat kerrat vain kahvilassa siinä kaupungissa, jossa kaverisi asuu.
Olen samaa mieltä.
Matkusta sinä vaihteeksi hänen kaupunkiinsa. Eiköhän sieltäkin löydy sopiva kahvila.
Mä kysyisin, että missä kaveri haluaisi nähdä eli pyytäisin häntä ehdottamaan hänelle sopivaa paikkaa ja sen mukaan sitten mentäisiin. Eihän sun tarvi olla mikään seremoniamestari, joka aina järjestää tai ehkäpä jopa tuon kaverin mielestä "määrää", missä tavataan.
Mullakin samantyyppinen ongelma, tosin kaverini asuu paljon kauempana, satojen kilsojen päässä. Hänellä tosi iso perhe eikä pääse irtautumaan.Olen aina mennyt hänen luokseen, usein yöksi hotelliinkin kun tuntien junassa istuminen kipeyttää jalat. Maksaa aika paljon. Kerran tavattiin välimaastossa, mutta hän valitti että ajaminen pelotti häntä eikä halua tulla enää. Että kyllähän se on aika inhimillinen ajatus huomata että kaverin luo meno maksaa ja on jotenkin yksipuolista. Välimaastossa tapaamista ehdotan minäkin!
Sun kaverisi selkeesti haluaa että maksat sen liput sun luo, puoliksi tai kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä kysyisin, että missä kaveri haluaisi nähdä eli pyytäisin häntä ehdottamaan hänelle sopivaa paikkaa ja sen mukaan sitten mentäisiin. Eihän sun tarvi olla mikään seremoniamestari, joka aina järjestää tai ehkäpä jopa tuon kaverin mielestä "määrää", missä tavataan.
Tää on hyvä neuvo. Kannattaisiko mun ihan ottaa asia jo uudestaan viesteillä puheeksi? En tiedä, jotenkin tuntuu nillittämiseltä alkaa asiaa vielä ruotimaan. Mut harmittaa, etten eilen siinä tilanteessa tajunnut kysyä, että mitä hän sit tahtoisi asialle tehtävän? Kaveri kuitenkin on ennen itse halunnut tavata mun kaupungissa, koska hänen lähistöllään ei kuulemma ole mitään kivaa. Onhan hän tietysti saattanut muuttaa mielensä.
Eikä kaveri mikään lokki ole. Itse ollaan aina ennen maksettu omat juttumme kaupungilla. Nyt tuo tilanne vaan meni noin, että tuli mun tarjottua, koska sitä ehdotin.
ap
No enpä ole ikinä tuollaseen törmänny. Kun menen täältä pohjoisesta etelään ystäviä tapaamaan, niin alkaisin narista kuin kallista matkustaminen on. Ei ole 25 vuoden aikana tullut moinen mieleenkään.
Eikö tärkeämpää ole toisen näkeminen, yhdessäolo ja ajatusten vaihto kuin hienot puitteet. Sain aloitusviestistä sen käsityksen, että kaverisi lähistöllä olisi paikkoja, missä tavata, mutta ne eivät ole mielestänne riittävä kivoja. Kyllä hyvää ystävää voi tavata nuhjuisemmassakin kahvilassa teetä/kahvia hörppien, jos säät (etenkään talvisin) eivät mahdollista puiston penkillä istuskelua. Ymmärrän kyllä, että jokaviikkoinen seutulippu edestakaisin voi muodostua taloudelliseksi taakaksi (pk-seudun matkakortilla 4,25€/suunta), yhden kuun aikana jopa yli 40 euroa! Ei siinä paljon lohduta, että saa perillä juustokakkua syödäkseen. Kerran kuussa nyt vielä ymmärtäisi. Ja jos joku viikko ei nyt millään onnistu näkemään livenä, voisiko jutella skypessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä kysyisin, että missä kaveri haluaisi nähdä eli pyytäisin häntä ehdottamaan hänelle sopivaa paikkaa ja sen mukaan sitten mentäisiin. Eihän sun tarvi olla mikään seremoniamestari, joka aina järjestää tai ehkäpä jopa tuon kaverin mielestä "määrää", missä tavataan.
Tää on hyvä neuvo. Kannattaisiko mun ihan ottaa asia jo uudestaan viesteillä puheeksi? En tiedä, jotenkin tuntuu nillittämiseltä alkaa asiaa vielä ruotimaan. Mut harmittaa, etten eilen siinä tilanteessa tajunnut kysyä, että mitä hän sit tahtoisi asialle tehtävän? Kaveri kuitenkin on ennen itse halunnut tavata mun kaupungissa, koska hänen lähistöllään ei kuulemma ole mitään kivaa. Onhan hän tietysti saattanut muuttaa mielensä.
Eikä kaveri mikään lokki ole. Itse ollaan aina ennen maksettu omat juttumme kaupungilla. Nyt tuo tilanne vaan meni noin, että tuli mun tarjottua, koska sitä ehdotin.
ap
No seuraavan kerran kun viestittelette toistenne näkemisestä/seuraavasta tapaamisesta, niin kysy, missä hän haluaa nähdä. Ei kai tuosta tarvitse erikseen alkaa jaarittamaan, mitä hän silloin kahvilassa sanoi ja mitä sinä siihen jne. Ehdottaako tuo kaverisi muuten koskaan oma-aloitteisesti tapaamisia?
Ei ne tarjottavatkaan ole ilmaisia, ei sinun hänen matkakustannuksia tarvitse korvata.
Yleensä niillä jotka kulkee julkisilla on kuukausilippu jonka joka tapauksessa ostavat.
Jokainen hoitaa matkakulunsa itse. Käy sen verran kun budjetti sallii.
Paljon leipovana sanon ettei ne tarjottavatkaan ole ilmaisia.
Ihmettelen ettei vastavierailumahdollisuutta ole. Onko oikeasti kyse avomiehestä vai jostain muusta, koti niin sotkuinen ettei ilkeä sinne vieraita kutsua tms. Minusta on perin outoa jos kumppani ei hyväksy kavereita yhteiseen kotiin tai jos kumppanille ei voi esitellä omia kavereitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno. Kaksi seutulippua eli matka kaverilta sun luo ja takas kotiin maksaa 11 euroa. Kallistahan se on.
Tavatkaa seuraavat kerrat vain kahvilassa siinä kaupungissa, jossa kaverisi asuu.
Olen samaa mieltä.
Matkusta sinä vaihteeksi hänen kaupunkiinsa. Eiköhän sieltäkin löydy sopiva kahvila.
Minäkin komppaan näitä kommentteja. Kyllä tuo tulee kalliiksi, jos jatkuvasti joutuu edestakaisen seutulipun ostamaan. Leipominen ei ole kallista, eli kyllä hänellä noihin tapaamisiin kuluu enemmän rahaa kuin sinulla. Tavatkaa ensi kerralla siellä, missä kaveri asuu. Teidänhän ei tarvitse mennä kahville aina. Voitte esim. käydä yhteisellä kävelylenkillä lähimaastossa, jolloin kummallakaan ei mene enää kahvitteluun rahaa. Kannattaa vuoron perään tavata toistenne luona tai sitten jossakin kompromissipaikassa, mistä ei tule kummallekaan liian isoja kuluja.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tarjottavatkaan ole ilmaisia, ei sinun hänen matkakustannuksia tarvitse korvata.
Yleensä niillä jotka kulkee julkisilla on kuukausilippu jonka joka tapauksessa ostavat.
Ei pidä yleistää. Kaverilla saattaa olla vain kaupungin sisäinen kuukausilippu tai sitten käyttää sen verran vähän julkisia (liikkuu jalan tai pyörällä) ettei kuukausilippu kannata.
Muuten olen samaa mieltä. Ap on saanutkin hyviä neuvoja, tavatkaa ensi kerralla kaverin kotikaupungissa tai anna hänen ehdottaa tapaamispaikka. Silloin ei ole aihetta harmitella matkakuluja.
Että pitäisi matkat maksaa, kun saapuu kyläilemään. Uskomatonta. Minulla ei aloituksen kaltaisia kavereita tai "ystäviä" ole eikä tule.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tarjottavatkaan ole ilmaisia, ei sinun hänen matkakustannuksia tarvitse korvata.
Yleensä niillä jotka kulkee julkisilla on kuukausilippu jonka joka tapauksessa ostavat.
Kyllä se leipominen edullista on verrattuna kaverin matkakustannuksiin. Jos ap esim. jotain muffinsseja leipoo, niin raaka-aineet eivät paljoa maksa ja suurin osahan jää niistäkin joka tapauksessa hänelle itselleen, jos kaveri tyyliin syö 1-2 muffinssia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne tarjottavatkaan ole ilmaisia, ei sinun hänen matkakustannuksia tarvitse korvata.
Yleensä niillä jotka kulkee julkisilla on kuukausilippu jonka joka tapauksessa ostavat.
Kyllä se leipominen edullista on verrattuna kaverin matkakustannuksiin. Jos ap esim. jotain muffinsseja leipoo, niin raaka-aineet eivät paljoa maksa ja suurin osahan jää niistäkin joka tapauksessa hänelle itselleen, jos kaveri tyyliin syö 1-2 muffinssia.
Leipomisessa on vaivansa ja se vie aikaa. Lisäksi tarjotaan yleensä kahvia tai muuta juotavaa. Jos tekee hienoja kuppikakkuja tarvitaan niihin monia raaka-aineita samoin hyydykekakkuihin.
Ap voisi tarjota vaihteeksi vaikka korppuja, ostaa kaupasta niin pääsee alle kahdella eurolla. Testaisi ystävyyden laatua kulkeeko lokkeilija herkkujen perässä vai onko aito ystävä. Etenkin kun heille ei voi tulla ja siksi käy aloittajan luona.
Vierailija kirjoitti:
Että pitäisi matkat maksaa, kun saapuu kyläilemään. Uskomatonta. Minulla ei aloituksen kaltaisia kavereita tai "ystäviä" ole eikä tule.
Niinpä ja kaveri vielä itse haluaa tulla kylään, kun mikään muu paikka ei tälle tunnu kelpaavan. Sitten toisen pitäis tarjoilujen lisäksi maksaa matkat. Kaveri on ihan selvä lokki. Ei olis mun kaveripiirissä kovin kauaa.
1) ehdotat kaverilla käymistä
2) käyt hänen kotikaupungissa vaikka olis kuinka tylsä
3) ehdotat, että voisitte nähdä harvemmin
Tai sitten kysyt, että mitä itse haluaa?
No varmaan sanoisin heti, että no hei tehtäiskö niin et mä tuun ens kerralla sun luokse.
Ei kai siinä mitään sen kummempaa.