jos on tehty ennakollinen lastensuojelu ilmo / ilmoitus vauva-aikana niin
mitä sen sosiaalityöntekijän kanssa käydään läpi? Tietenkin joo se, että mikä sen ilmon syy on, mutta siis kuinka tarkasti? Jos odottava äiti käy esim psykoterapiassa, niin kuinka seikkaperäisesti pitää kertoa oireista ja pitääkö kertoa kenellä käy? Pitääkö keskutella parisuhteen työnjaosta, udellaanko vuositulot jne?
Kommentit (77)
Miksi?
ennakollinen lastensuojelu ilmo / ilmoitus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin ehkä huolittomasti.
Tarkoitin, että jos perhe pärjää taloudellisesti ja äiti on naimisissa lapsen isän kanssa, niin kuinka tarkkaan syynätään? Eihän siis menneisyyden mt-ongelma ja siitä vielä käynnissä oleva psykoterapia tarkoita, etteikö lapselle tarjottaisi hyvää kasvualustaa. Sen takiahahan on nimenomaan järkeä jatkaa sitä psykoterapiaa vielä raskausaika ja vauvan synnyttyä, että jos elämäntilanteen muutos aiheuttaisi ongelmia vaikka niin tuskin kävisi.
Esim tuo taloustilanne, en minä halua perheen tuloja alkaa kertomaan, jos en tarvitse mitään yhteiskunnan etuuksia. Eiköhän tuo ole ihan perheen oma asia, silloin kun kyse on hyvin toimeentulevasta perheestä?
Mielestäni myöskään parisuhteessa oleva työnjako ei ole viranomaisten asia, eli esim kuka tiskaa tai valmistaa ruuan tai vaihtaa vauvalle vaipan. Miten tämä on lastensuojelullinen asia? Jos isä on kuitenkin läsnä ja hoitaa "omat hommansa" ja äiti omansa, niin eikö se riitä, että työnjako on vanhemmille sopiva?
Tukea en äitiyteen tarvitse, yksityispuolelta saa lastenhoitoapua ja tosiaan psykoterapeutilta, joka on myös psykologi, saa tukea myös äitiyden haasteisiin jos tarve on.
En kuitenkaan halua lähteä terapian sisältöjä avaamaan sosiaalin kanssa, koska ne asiathan kuuluvat vain minun ja terapeutteni välille. Sitä mietin, että voivatko kysyä että missä äiti käy terapiassa? Mielestäni sekin on yksityisasia, tokikaan ei mikään salaisuus, mutta mitä tiedolla tehtäisiin? ap
Miksi ihmeessä sinusta tehtäisiin/on tehty (?) ls-suojelu Ilmo, jos kaikki on hyvin? No eipä siinä, eihän tuo ole ennen kuulumatonta. Ja syy ei ole siis sosiaalissa vaan ilmoittajassa. Ja sosiaalille taas lisää turhaa työtä. Vrt apu löytyy muista palveluista, sosiaalityön palveluista et saa mitään tarvitsemaasi palvelua.
Oliko sulla hoitoaika tarpeeksi, esim. Jos on ollut masennusta, ennalta ehkäisemään sitä.
Siis hoitoapua (tekstinkorjaus). Itseasiassa luin tuon viestisi vielä eli lapsiperheiden kotipalvelun kautta voisit saada edullisesti lapsenhoito apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Nuo luettelemasi asiat eivät ole yksityisasioita. Osunko oikeaan, kun sanon, että muelenterveytesi häiriö pitää sisällään paranoidisuutta? Epäluuloisuutta ja ajatuksen siitä, että muut juonittelevat tahtoakseen sinulle pahaa?
Minä taas luulen että lastensuojeluun on eksynyt paljon paranoideja työskentelemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Nuo luettelemasi asiat eivät ole yksityisasioita. Osunko oikeaan, kun sanon, että muelenterveytesi häiriö pitää sisällään paranoidisuutta? Epäluuloisuutta ja ajatuksen siitä, että muut juonittelevat tahtoakseen sinulle pahaa?
Siis miten ihmeessä muka parisuhteen työnjako, tulot, psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn eivät muka olisi yksityisasioita? Toki ymmärrän, että esim tuo parisuhteen työnjako ei nyt mikään salaisuus ole, mutta miten ihmeessä se liittyy lastensuojeluun, että kumpi tiskaa jos tiskit kuitenkin hoidetaan? Ja jos ei olla yhteiskunnan etuuksia vailla niin miksi ihmeessä tulot kuuluisivat sossulle?
Se, mikä on varmaa, niin ainakin psykoterapian sisällöt todellakin ovat ykistyisasoita. Terapian sisältöhän ei kuulu muille kuin asiakkaalle ja terapeutille. Psykoterapeutillahan on lisäksi vaitiolovelvollisuus, joten ne asiat mitä terapiassa käsitellään, ei todellakaan kuulu kenellekään, ei edes hoitavalle lääkärillä, saatika sossuille.
Sairauteni ei sisällä paranoidisuutta.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muotoilin ehkä huolittomasti.
Tarkoitin, että jos perhe pärjää taloudellisesti ja äiti on naimisissa lapsen isän kanssa, niin kuinka tarkkaan syynätään? Eihän siis menneisyyden mt-ongelma ja siitä vielä käynnissä oleva psykoterapia tarkoita, etteikö lapselle tarjottaisi hyvää kasvualustaa. Sen takiahahan on nimenomaan järkeä jatkaa sitä psykoterapiaa vielä raskausaika ja vauvan synnyttyä, että jos elämäntilanteen muutos aiheuttaisi ongelmia vaikka niin tuskin kävisi.
Esim tuo taloustilanne, en minä halua perheen tuloja alkaa kertomaan, jos en tarvitse mitään yhteiskunnan etuuksia. Eiköhän tuo ole ihan perheen oma asia, silloin kun kyse on hyvin toimeentulevasta perheestä?
Mielestäni myöskään parisuhteessa oleva työnjako ei ole viranomaisten asia, eli esim kuka tiskaa tai valmistaa ruuan tai vaihtaa vauvalle vaipan. Miten tämä on lastensuojelullinen asia? Jos isä on kuitenkin läsnä ja hoitaa "omat hommansa" ja äiti omansa, niin eikö se riitä, että työnjako on vanhemmille sopiva?
Tukea en äitiyteen tarvitse, yksityispuolelta saa lastenhoitoapua ja tosiaan psykoterapeutilta, joka on myös psykologi, saa tukea myös äitiyden haasteisiin jos tarve on.
En kuitenkaan halua lähteä terapian sisältöjä avaamaan sosiaalin kanssa, koska ne asiathan kuuluvat vain minun ja terapeutteni välille. Sitä mietin, että voivatko kysyä että missä äiti käy terapiassa? Mielestäni sekin on yksityisasia, tokikaan ei mikään salaisuus, mutta mitä tiedolla tehtäisiin? ap
Miksi ihmeessä sinusta tehtäisiin/on tehty (?) ls-suojelu Ilmo, jos kaikki on hyvin? No eipä siinä, eihän tuo ole ennen kuulumatonta. Ja syy ei ole siis sosiaalissa vaan ilmoittajassa. Ja sosiaalille taas lisää turhaa työtä. Vrt apu löytyy muista palveluista, sosiaalityön palveluista et saa mitään tarvitsemaasi palvelua.
Oliko sulla hoitoaika tarpeeksi, esim. Jos on ollut masennusta, ennalta ehkäisemään sitä.
Siis hoitoapua (tekstinkorjaus). Itseasiassa luin tuon viestisi vielä eli lapsiperheiden kotipalvelun kautta voisit saada edullisesti lapsenhoito apua.
En sairasta masennusta. Entä jos lastenhoitoapua ei tarvitse? ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Nuo luettelemasi asiat eivät ole yksityisasioita. Osunko oikeaan, kun sanon, että muelenterveytesi häiriö pitää sisällään paranoidisuutta? Epäluuloisuutta ja ajatuksen siitä, että muut juonittelevat tahtoakseen sinulle pahaa?
Eihän edes terapeutti saa kertoa terapian sisällöstä, joten miksi ihmeessä se ei olisi yksityisasia?
Jos alat hankalaksi lapsi huostaan otetaan. Kannattaa olla hyvässä yhteistyössä sossujen kanssa ja kertoa kaikki mitä he haluavat tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Nuo luettelemasi asiat eivät ole yksityisasioita. Osunko oikeaan, kun sanon, että muelenterveytesi häiriö pitää sisällään paranoidisuutta? Epäluuloisuutta ja ajatuksen siitä, että muut juonittelevat tahtoakseen sinulle pahaa?
Siis miten ihmeessä muka parisuhteen työnjako, tulot, psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn eivät muka olisi yksityisasioita? Toki ymmärrän, että esim tuo parisuhteen työnjako ei nyt mikään salaisuus ole, mutta miten ihmeessä se liittyy lastensuojeluun, että kumpi tiskaa jos tiskit kuitenkin hoidetaan? Ja jos ei olla yhteiskunnan etuuksia vailla niin miksi ihmeessä tulot kuuluisivat sossulle?
Se, mikä on varmaa, niin ainakin psykoterapian sisällöt todellakin ovat ykistyisasoita. Terapian sisältöhän ei kuulu muille kuin asiakkaalle ja terapeutille. Psykoterapeutillahan on lisäksi vaitiolovelvollisuus, joten ne asiat mitä terapiassa käsitellään, ei todellakaan kuulu kenellekään, ei edes hoitavalle lääkärillä, saatika sossuille.
Sairauteni ei sisällä paranoidisuutta.
ap
Kyllä terapeuttisikin on ilmoitusvelvollinen, jos hänelle tulee huoli siitä lapsesta ja kai hänen pitää sitten jotain syitä huolensa sanoa. Katso lastensuojelulaki 25 pykälä. Ainoastaan ripin vastaanottaneen ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Ja toisin päin, kyllä terapeutin on pyynnöstä lastensuojelulle ilmoitettava kuulemansa lapseen mahdollisesti vaikuttavat asiat. Esim jos sanot ettet jaksa kotona tehdä mitään, niin kyllä voi ilmoittaa tai kertoa sen sosiaalille.
Mut en ymmärrä ap:n ongelmaa, mitään ilmoitustahan ei edes ole vai mitä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se salailu aina jostain kertoo. Onko sinulla kova tarve näytellä vakavaraista, vaikka et sellainen ole? Ja juu, se kuka lasta hoitaa, kuuluu lastensuojelulle. Lastensuojelu on ainoa viranomainen, jolla on laaja tiedonsaantioikeus, ts. saavat kaikkialta oleelliseksi katsomansa tiedot.
Ei minulla ola tarvetta salailla, mutta jos puhutaan taloudesta niin, eikö silloin riitä, että sanoo, että tulee toimeen jos tulee toimeen? Ei minulle ole mikään kynnys hakea sosiaalietuuksia jos niitä tarvitsen, mutta en ymmärrä sitä, että mitä sosiaali tekee sillä tiedolla, että tienataanko perheessä 50 000 e vai 60 000. Ei tämä mikään salaisuus ole, mutta hivenen ihmetyttää jos tuollaista kysytään.
Tottakai lapsen hoito pääpiirteissään kuuluu lasulle, mutta se ei kuulu, että missä suhteessa äiti ja isä jakavat työtaakkaansa. Jos äiti vaikka sanoo, että hän nousee aina kun vauva itkee tai sitten jos hän sanoo, että nousevat isän kanssa vuorotellen, niin mitä tällä tiedolla tekee? Sehän on yhdentekevää, kuka nousee, kun lapsi tulee silti hoidetuksi.
Kyllähän sosiaalipuoli tottakai saa tiedot lapsesta, eihän niissä mitään salattavaa ole. Sen sijaan sosiaalipuoli ei saa tietoonsa sitä, että missä äiti käy psykoterapiassa ja mitä aiheita psykoterapiassa käsitellään. Psykoterapian sisällöt kuuluvat vain asiakkaalle ja terapeutille. ap
No ei siellä udella mistään imuroinnista yksityiskohtaisesti, mutta varmasti käydään läpi yleisesti se, että kuka hoitaa siivouksen/ruuan laiton, miks et tähän voi vastata? Tottakai siitä herää epäilys esim, että jompi kumpi joutuu tekemään sen kokonaan yksin. Outoahan se on, jos välttelee näinkin arkipäivän asioista puhumista.
Psykoterapian sisällöstä ei myöskään udella yksityiskohtia. Siitä voidaan jutella siten, että kauan olet käynyt, onko se auttanut jne.
Raha-asiat kuuluu sossulle, koska haluavat varmistaa, että perheellä on tuloja millä elättää itsensä ja lapsensa. Varaa ruokaan, vuokraan, tarvittaviin tarvikkeisiin yms. Jos mies käy palkkatyössä niin kysytään usein ammattia/missä on töissä, ei tarkkoja tulomääriä sinänsä. Kyllähän sekin on vähän epäilyttävää, jos kumpikaan ei käy töissä ja rahaa tulee käteisenä ovista ja ikkunoista, näitä huumekauppiaiden/rikollisten puolisoita välillä näkee.
Oleellista on: Miksi ja kuka tämän ilmotuksen on tehnyt? Toinen viranomainen, ykistyishenkilö? Päihdetaustaa? Laitosjaksoja? psykooseja?
Ole rehellinen ja jos asiat on oikeasti hyvin, sulla ei ole MITÄÄN pelättävää. Se, että käyt psykoterapiassa ei todellakaan tarkoita, että olisit huono äiti. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Selvitystä? Luuletko sinä että ne sossut ovat jotain selvännäkijöitä? Kotikäynnille jos toiselle jaksaa kyllä siivota ja kertoa että kaikki on hyvin. Kyllä terapeutillakin on salassapitosäännösten estämättä velvollisuus tehdä ilmoitus, jos on tullut huoli syntymättömästä lapsesta. Luulen kyllä että ap on toisesta ketjusta, jossa peloteltiin häntä lasulla. Enpä usko, että kohdallasi tulee ilmoa, jos se mitä puhut on totta.
Tottakai terapeutilla on velvollisuus tehdä lastensuojelu ilmo. Tarkoitin, että ne aihepiirit mitä terapiassa käydään läpi, eivät siltikään kuulu lasulle. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi käytät sanaa "udella"? Kuulostaa ihan siltä, kuin vähättelisit koko asiaa ja kuin kartoituksessa olisi kyse ensisijaisesti viranomaisten uteliaisuudesta. Tilanteesta pyritään luomaan kokonaiskuva, ja lapsen vanhempien mahdolliset mt-ongelmat ja yleensä henkiset voimavarat ovat olennainen osa sitä kasvuympäristöä, johon lapsi syntyy.
Jos asiat ovat sillä tolalla, että ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, eiköhän tärkeintä olisi keskittyä siihen, miten itse voisit toiminnallasi ja yhteistyössä viranomaisten kanssa taata lapselle mahdollisimman hyvän ja turvallisen kasvuympäristön sen sijaan, että keskityt miettimään, mitä viranomaiset saavat ja eivät saa tehdä. Tässä on nyt kyse lapsen edusta.
No utelemisestahan se on, jos halutaan tietää esim vakavaraisen perheen tulot tai se, että kuka kodissa tiskaa ja nousee sängystä kun vauva itkee.
Menneisyyden mt-ongelmat eivät ole mikään olennainen osa kasvuympäristöä, eikä nykyisetkään silloin kun ollaan hyvässä hoitotasapainossa. ap
Viranomaiset eivät voi ilman selvitystä tietää, onko mikään siitä, mitä sanot, totta. Valitettavasti mielenterveysongelmat ovat siitä hankalia, että sairaalla ei aina ole sairaudentuntoa. Entä jos huoleen olisikin aihetta ja neuvola laiminlöisi velvollisuutensa puuttua? Huoleen ei ehkä ole aihetta sinun kohdallasi, mutta jonkun muun ulkoisesti samassa tilanteessa olevan kohdalla voi olla, joten on kai parempi, että kaikki tapaukset, joissa huoli herää, tutkitaan, kuin että ne jätettäisiin tutkimatta, jolloin väistämättä useampi tapaus solahtaisi turvaverkkojen läpi.
Omaan sairauteeni ei liity sairaudentunnottomuutta, päinvastoin, olen joutunut taistelemaan, että saan hoitoa. Mt-ongelmia on todella laaja kirjo.
Ja tottakai voin sosiaalipuolen kanssa jutella, mutta esim perheen tulot ja psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn ja parisuhteen työnjako ovat mielestäni yksityisasia. Enkä halua ottaa perhetyötä vastaan turhan takia vaan nauttia ihan normaalista perhe-elämästä. Pikkaisen kyllä inhottaa, että minua pidetään ikuisesti holhottavana , suorastaan lapsen kaltaisena vain sen takia, että olen hakenut apua psyyken sairauteen. ap
Nuo luettelemasi asiat eivät ole yksityisasioita. Osunko oikeaan, kun sanon, että muelenterveytesi häiriö pitää sisällään paranoidisuutta? Epäluuloisuutta ja ajatuksen siitä, että muut juonittelevat tahtoakseen sinulle pahaa?
Siis miten ihmeessä muka parisuhteen työnjako, tulot, psykoterapian sisällöt ja se kenellä käyn eivät muka olisi yksityisasioita? Toki ymmärrän, että esim tuo parisuhteen työnjako ei nyt mikään salaisuus ole, mutta miten ihmeessä se liittyy lastensuojeluun, että kumpi tiskaa jos tiskit kuitenkin hoidetaan? Ja jos ei olla yhteiskunnan etuuksia vailla niin miksi ihmeessä tulot kuuluisivat sossulle?
Se, mikä on varmaa, niin ainakin psykoterapian sisällöt todellakin ovat ykistyisasoita. Terapian sisältöhän ei kuulu muille kuin asiakkaalle ja terapeutille. Psykoterapeutillahan on lisäksi vaitiolovelvollisuus, joten ne asiat mitä terapiassa käsitellään, ei todellakaan kuulu kenellekään, ei edes hoitavalle lääkärillä, saatika sossuille.
Sairauteni ei sisällä paranoidisuutta.
ap
Kyllä terapeuttisikin on ilmoitusvelvollinen, jos hänelle tulee huoli siitä lapsesta ja kai hänen pitää sitten jotain syitä huolensa sanoa. Katso lastensuojelulaki 25 pykälä. Ainoastaan ripin vastaanottaneen ei tarvitse tehdä ilmoitusta.
Ja toisin päin, kyllä terapeutin on pyynnöstä lastensuojelulle ilmoitettava kuulemansa lapseen mahdollisesti vaikuttavat asiat. Esim jos sanot ettet jaksa kotona tehdä mitään, niin kyllä voi ilmoittaa tai kertoa sen sosiaalille.
Mut en ymmärrä ap:n ongelmaa, mitään ilmoitustahan ei edes ole vai mitä?
Puhumme eri asiasta. Toki terapeutilla on ilmoitusvelvollisuus ja toki hän joutuu tässä siinä tapauksessa kertomaan, mikä huolestuttaa. Sen sijaan hän ei voi kertoa sosiaalille terapian yleisestä sisällöstä, esim sitä, että onko lapsen äiti vaikkapa kokenut seksuaalista väkivaltaa, miten hänen oireensa ilmenevät, mitä oireita hänellä tarkalleen on, minkälainen lapsuus hänelle on ollut jne.. ap
Moni mielenterveysongelmainen on ihan hyvä sossu, se että on psykoterapiassa on hyvä asia, haluaa hoitaa itseään. Suomessa saa köyhä ja sairaskin saada lapsia, sossuja kiinnostavat ihan muut asiat. Ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, silloin sossujen on lain mukaan asia tutkittava. Lapsi ei joudu "tuosta vain" huostaan, se on ihan vihoviimeinen keino ja silloin pitää olla suurinpiirtein täysi psykoosi tai päihdeongelma päällä.
Sossu on ihan ystävä, ei tarvii pelätä.
t. sossuopiskelija
Lol, siis ihan hyvä vanhempi, ei ihan hyvä sossu. :D Tai no, ihan hyvä sossukin.
t. edellinen
Vierailija kirjoitti:
No ei siellä udella mistään imuroinnista yksityiskohtaisesti, mutta varmasti käydään läpi yleisesti se, että kuka hoitaa siivouksen/ruuan laiton, miks et tähän voi vastata? Tottakai siitä herää epäilys esim, että jompi kumpi joutuu tekemään sen kokonaan yksin. Outoahan se on, jos välttelee näinkin arkipäivän asioista puhumista.
Psykoterapian sisällöstä ei myöskään udella yksityiskohtia. Siitä voidaan jutella siten, että kauan olet käynyt, onko se auttanut jne.
Raha-asiat kuuluu sossulle, koska haluavat varmistaa, että perheellä on tuloja millä elättää itsensä ja lapsensa. Varaa ruokaan, vuokraan, tarvittaviin tarvikkeisiin yms. Jos mies käy palkkatyössä niin kysytään usein ammattia/missä on töissä, ei tarkkoja tulomääriä sinänsä. Kyllähän sekin on vähän epäilyttävää, jos kumpikaan ei käy töissä ja rahaa tulee käteisenä ovista ja ikkunoista, näitä huumekauppiaiden/rikollisten puolisoita välillä näkee.
Oleellista on: Miksi ja kuka tämän ilmotuksen on tehnyt? Toinen viranomainen, ykistyishenkilö? Päihdetaustaa? Laitosjaksoja? psykooseja?
Ole rehellinen ja jos asiat on oikeasti hyvin, sulla ei ole MITÄÄN pelättävää. Se, että käyt psykoterapiassa ei todellakaan tarkoita, että olisit huono äiti. Tsemppiä!
Tuo yleistaso on oikein hyvä, mutta hivenen pisti korvaan tuo, että on epäilyttävään, että jos vain toinen hoitaa kotityöt. Mikä tässä olisi epäilyttävää jos on parisuhteessa hyvä työnjako? En minä kyllä ala viranomaisten käymään läpi kuka siivoaa ja kuka tekee ruokaa :D ap
Vierailija kirjoitti:
Moni mielenterveysongelmainen on ihan hyvä sossu, se että on psykoterapiassa on hyvä asia, haluaa hoitaa itseään. Suomessa saa köyhä ja sairaskin saada lapsia, sossuja kiinnostavat ihan muut asiat. Ennakoiva lastensuojeluilmoitus on tehty, silloin sossujen on lain mukaan asia tutkittava. Lapsi ei joudu "tuosta vain" huostaan, se on ihan vihoviimeinen keino ja silloin pitää olla suurinpiirtein täysi psykoosi tai päihdeongelma päällä.
Sossu on ihan ystävä, ei tarvii pelätä.
t. sossuopiskelija
Kiitos! Voisitko sinä asiantuntijana kertoa, että kuinka yksityiskohtaisesti asiat käydään läpi? Pitääkö minun kertoa nimeltä kellä terapeutilla käyn ja kysyvätkö sossut esim mitä asioia terapiassa käsitellään? Onko minun pakko ottaa vastaan perhetyötä, jos en sitä tarvitse? Miksi on tärkeää tietää, että tiskaako perheessä isä vai äiti? ap
Tämä on siis jossittelua. Ei ole miestä eikä lasta
Ap, oletko se jota peloteltiin lasulla toisessa ketjussa? Onko se ilmo nyt tehty vai ei?
Sossuille suotu liiallinen valta on sumentanut heidän todellisuudentajun. Ei tarvitse käyttää omaa järkeä ollenkaan kun voi repäistä halutessaan hatusta perusteet lastensuojelun asiakkuudelle.