Minä pelkään asua tässä talossa!

Mistähän aloittaisi ja mihin lopettaisi... Asumme mieheni lapsuudenkodissa, yksi lapsi (4 vuotias) kissa ja koira. Pari vuotta elämä sujui ihan normaalisti, mutta sitten kaikki muuttui, noin vuosi sitten, ja varsinkin sen jälkeen, kun mieheni alkoi olla töiden takia viikonloppuja pois kotoa.

Kyse on siis selittämättömistä tapahtumista (anteeksi sekava teksti mutta kirjoitan aika vauhdilla) Kaikki alkoi ihan sellaisista asioista, joihin en suuremmin kiinnittänyt huomiota, ja jotka laitoin hajamielisyyden tai väsymyksen piikkiin. Esimerkiksi eräänä päivänä olin alkamassa ruoan laittoon, ja olin sen verran pois keittiöstä, että käväisin pyörähtämässä toisessa huoneessa. Tullessani takaisin keittiöön, oli valmiiksi hellalle laittamani kattila tiskipöydällä.

Kerran tiskatessani takanani olevan ruokapyödän vanha puutuoli narahti juuri samalla tavalla, kuin kun joku istuu siihen/nousee siitä ylös.

Kerran istuessani olohuoneessa lukemassa, vanhan ompelukoneen rautapyöri pyörähti yhtäkkiä pari kertaa ympäri ja pysähtyi. Syytin tästä kissaa.

Tähän väliin on sanottava, että olen aina ollut sen luokan realisti, etten ole uskonut mihinkään mitä silmilläni en näe, ja siitä syystä ohitin kaiken tapahtuvan olankohautuksella ja keksin aina jonkin järkevän selityksen tapahtumille. Vaikka asumme syrjässä, en ole koskaan ollut mikään säikky ihminen enkä ole täälläkään aikaisemmin pelännyt.

Kunnes kaikki alkoi muuttua. Oli muistaakseni toinen viikonloppu kun mieheni oli poissa kotoa. Heräsin yöllä siihen, että koira haukkui. Ajattelin, että koiralla on hätä, ja nousin ylös viedäkseni sen ulos. Koira kuitenkin nukkui kaikessa rauhassa. Ajattelin sitten nähneeni unta, vaikka olin kyllä aika varma että olin jo hereillä kun sängystä nousin ylös.

Seuraavana aamuna aloin huolestua. Lapsi leikki olohuoneen lattialla, kunnes yhtäkkiä sanoi "Äiti, katso" Minä tuijotin silmät suurina lapsen osoittamaan suuntaan, mutten nähnyt mitään. Kysyin, että mikä siinä on, lapsi sanoi "Täti" Siinä vaiheessa nousi jo vähän karvat pystyyn.

Tämän jälkeen on alkanut tasaista tahtia tapahtua yhä oudompia asioita, ja pääasiassa silloin, kun mies on poissa. Lapsi on alkanut pelätä varsinkin öisin ja monesti vaatii päästä viereeni nukkumaan.
Pannuhuoneeseen vievälle polulle on alkanut ilmestyä yksittäisiä halkoja, aivan kuin joku olisi vienyt sinne puita ja pudottanut osan matkalla.
Koira on alkanut murista itsekseen ja kissa seurailee jotain katseellaan. Joskus koira myös juoksee ovelle haukkuen, vaikka siellä ei ole ketään.
Herään yöllä ääniin, kerran kuulosti siltä kuin pesukone olisi ollut päällä, keittiössä liikutaan, tuolit siirtyvät. Makuuhuoneessa joku marssi yhtenä yönä levottomasti edestakaisin.