Lue keskustelun säännöt.
Jouluapua sivustolta: "perheessä 9 kissaa" ...
27.10.2017 |
Ihan oikeesti. Mikä teitä ihmiset vaivaa? Jos ei ole varaa ostaa jouluruokia (jotka on ihan samanhintaisia kuin normaali ruoka, jos ei ole pakko saada kalaa ja juustoa monensorttista pöytään), niin mikä selitys on silloin pitää YHDEKSÄÄ kissaa?
Kommentit (469)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä että on tarkkaan määritelty esim. se millaiset pussilakanat lapsi haluaa (siis joku TV:sta tuttu hahmo, maksavat varmaan monta kymppiä). Meillä lapset ovat nukkuneet niissä pussilakanoissa mitä on ollut. Kirpputorilta olen löytänyt ihan pikkurahalla ja pessyt koneessa perusteellisesti, nättejä ehjiä lakanoita eurolla tai jopa alle.
Eikö lapsi saisi toivoa sellaisia lakanoita, jossa on vaikka Ryhmä Hau tai prinsessoja?
Vaikka olen itsekin tehnyt hyviä löytöjä kirpputoreilta lakanoista pyyhkeisiin.
Voi toivoa mutta köyhänä olen yrittänyt kasvattaa lapseni järkeviin hankintoihin. Joku esim. ryhmä hau-pussilakanasetti on parin vuoden päästä out. Mutta jos hankkii sen vaikka yöpukuna niin ehtii jäädä pieneksi enne kuin on out. Lakanat kannattaa hankkia sillä ajatuksella että niitä katselee vähintään 10 vuotta.
Sen takia meillä ei ole prinsessa-reppuja, ei ryhmä hau-lakanoita tai muuta vastaavaa. Eikä lapset niitä toivo.
tämä ihan ohiksena
Juuh, enpä tullut miettineeksi. Kiitän asiallisesta vastauksesta :).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä löytäisi todelliset jouluavun tarvitsijat? En tunne ketään, jolla ei olisi mitään joulua. Jouluapuun en luota, enkä muihinkaan yhdistyksiin, jotka keräävät joululahjoja. Kaduilla en erota, kuka mitäkin on vailla, enkä tuntemattomille mene ehdottelemaan jouluapua. Miten saisi yhteyttä vaikka yksinäisiin vanhuksiin, jotka toivovat joulua kotiinsa?
Ota yhteyttä paikkakuntasi kotihoitoon, SPR.n ystävätoimintaan tms. Sitäkautta varmasti löytyy avustettavia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen tilanne tänä jouluna, että haluaisin pyytää apua. En kehtaa. Mies on ollut helmikuusta saakka työttömänä. Mä teen paria työtä sen mukaan miten niitä on tarjolla. Mun koulutuksella ei riitä vakityöpaikkaan enää nykyään. Joskus riitti. Teen oikeastaan mitä vaan mitä tarjotaan. Onneksi olen hyväkuntoinen ja terve. Meillä on kolme teiniä. Asumme kaupungissa hyväosaisten alueella ja ulospäin näyttääkin, että ihan hyvin menee. Tukia emme saa mistään, ei ole tukiverkkoakaan.
Kaikki tulot myös menevät saman tien ihan vain elämiseen. Nyt vaan toivon, että mitään ei mene rikki. Varaa ei ole minkään korjaamiseen. Miehen työkuviot näyttävät suhteellisen toivottomilta. Hänet pistettiin pihalle 20 vuoden jälkeen yhdessä muutaman muun vanhemman työntekijän kanssa.
Joulu on tulossa ja ruuan saan pöytään (olen marjastanut ja sienestänyt) mutta lahjat on asia erikseen. Lapset ovat kasvaneet sitä vauhtia, että vaatteet on vanhemmille jääneet pieniksi. Onneksi nuorin voi kierrättää vanhemman vaatteet. Ja vielä on niin, että on tyttö ja poika että ei saa ostettua edes yhteisiä vaatteita.
Mut nähdessään varmaan ajatellaan, että hyväosainen. Me ollaan tällä hetkellä kuitenkin huonommin toimeentulevia kuin köyhyysrajalla elävät. Olen vuoden mittaan myynyt paljon tavaroita ja enää on jäljellä mitä todella tarvitsemme. Toisaalta ei ole enää mitään myytävää.
Toivottavasti tilanne kirkastuu. Mutta en alkaisi kyllä ihmisten tarvetta jouluavulle arvailla. Kynnys tuollaiseen avunpyyntöön on aika korkealla.
No voi hyvä ihminen, juuri teidänlaisia perheitä moni haluaisi auttaa jos vaan voi. Teidän tilanne on ihan eri sfääreissä verrattuna johonkin 20vee työttömänä olleen 5 lapsen, kahdeksan kissan ja kolmen koiran yksinhuoltajan jouluapuaneluun.
Toivottavasti teillä elämä kääntyy parempaan suuntaan.
Kiitos. Mulle tämä on niin kova pala ja en vaan kehtaa. Ja kun ulospäin näyttää vielä, että hyvin menee. Lapset ymmärtävät että rahaa ei ole enää niin paljon käytettävissä kuin ennen, mutta ei heille koko tämä tilanne ole valjennut.
Halusin vaan puheenvuorollani sanoa, että asiat ei aina ole ihan niin kuin päälle päin näyttää. Kun ihmiset spekuloivat sillä kuka tarvitsee apua ja kuka ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen tilanne tänä jouluna, että haluaisin pyytää apua. En kehtaa. Mies on ollut helmikuusta saakka työttömänä. Mä teen paria työtä sen mukaan miten niitä on tarjolla. Mun koulutuksella ei riitä vakityöpaikkaan enää nykyään. Joskus riitti. Teen oikeastaan mitä vaan mitä tarjotaan. Onneksi olen hyväkuntoinen ja terve. Meillä on kolme teiniä. Asumme kaupungissa hyväosaisten alueella ja ulospäin näyttääkin, että ihan hyvin menee. Tukia emme saa mistään, ei ole tukiverkkoakaan.
Kaikki tulot myös menevät saman tien ihan vain elämiseen. Nyt vaan toivon, että mitään ei mene rikki. Varaa ei ole minkään korjaamiseen. Miehen työkuviot näyttävät suhteellisen toivottomilta. Hänet pistettiin pihalle 20 vuoden jälkeen yhdessä muutaman muun vanhemman työntekijän kanssa.
Joulu on tulossa ja ruuan saan pöytään (olen marjastanut ja sienestänyt) mutta lahjat on asia erikseen. Lapset ovat kasvaneet sitä vauhtia, että vaatteet on vanhemmille jääneet pieniksi. Onneksi nuorin voi kierrättää vanhemman vaatteet. Ja vielä on niin, että on tyttö ja poika että ei saa ostettua edes yhteisiä vaatteita.
Mut nähdessään varmaan ajatellaan, että hyväosainen. Me ollaan tällä hetkellä kuitenkin huonommin toimeentulevia kuin köyhyysrajalla elävät. Olen vuoden mittaan myynyt paljon tavaroita ja enää on jäljellä mitä todella tarvitsemme. Toisaalta ei ole enää mitään myytävää.
Toivottavasti tilanne kirkastuu. Mutta en alkaisi kyllä ihmisten tarvetta jouluavulle arvailla. Kynnys tuollaiseen avunpyyntöön on aika korkealla.
No voi hyvä ihminen, juuri teidänlaisia perheitä moni haluaisi auttaa jos vaan voi. Teidän tilanne on ihan eri sfääreissä verrattuna johonkin 20vee työttömänä olleen 5 lapsen, kahdeksan kissan ja kolmen koiran yksinhuoltajan jouluapuaneluun.
Toivottavasti teillä elämä kääntyy parempaan suuntaan.
Köyhyysrajan eläjiä on varmaan muitakin kuin minä, ilman tukiverkkoja. Silti minultakin riittäisi avunantoapua, koulutettuna, ammatillisesti, ilmaista apua tarjoisin. Rahallisesti en voi niinkään tukea, mutta muutoin, jos kelpaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi köyhän lapsi ei saa edes TOIVOA jotain frozenlakanoita?
Mikä siinä kismittää ja pistää vihaksi?
Köyhän pitää olla nöyrä. Niinhän se sanonta kuuluut. Köyhän vaan pitää tyytyä siihen mitä saa.
Tuntuu pahalta, että joku on sitä mieltä ettei köyhän lapsen pitäisi edes nukkua kauniissa tai mieleisissä lakanoissa.
Miksi lapsen vanhemmat tai mummot ja vaarit eivät yhdessä panosta siihen lapseen niin paljon että se lapsi saisi nukkua niissä kauniissa lakanoissa?? Ei tee montaa euroa per henkilö. Eikö sen lapsen toive ole niin tärkeä että se haluttaisiin toteuttaa itsekin eikä luottaa siihen että joku tuntematon kyllä lahjoittaa. Sitten kun ei lahjoitakaan niin mikä pettymys se lapselle on.
Kaikilla ei ole sukua.. Tai sit se suku on vielä köyhempi.
Tai rikas. Narsistiäiti, joka putsasi vanhempansa, äiti jolle lapset eivät merkitse, mutta lapsista sai tuet, rahaa. Näitä on liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni elämänhallintaongelmat käyvät usein käsikädessä sen kanssa, ettei osata säädellä kotieläinten määrää. Hankitaanko eläimiä liikaa sen vuoksi, että lapsi haluaa? Varmaan on käyty kotona keskusteluja, kuka eläimistä huolehtii. Vanhempi vastaa kotitalouden tuloista ja on vastuussa siitä, että eletään varojen mukaan. Pitäisi myös ymmärtää ennakoida, että eläinkin voi ihmisten ohella sairastua, yllättäviä sairaskuluja voi tulla, usein tuleekin kaikille. Siksi pitäisi laittaa euroja säästöön yllätysmenojen varalle. Ensisijaisesti olla ottamatta eläimiä, jos elämäntapana on "kädestä suuhun". Koskee myös lasten tekoa, talon ostoa, matkailua, huvituksia. Helppohan täällä olisi elellä, jos vastuun oman elämäntyylin kuluista voisi siirtää ulkopuolisille, niin se ei vaan mene. Joulukin tulee joka vuosi yllättäen, kuin uutena asiana? Mitä nämä ihmiset tekevät pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, kesän ajan, lasten syntymäpäivien aikaan? Näihin muihin juhla-ajankohtiin ei näy netissä avunpyytäjiä, eikä ongelmia ole, päinvastoin.....
Itse uskoisin että ne syyt eläimien haalimiseen ovat pitkälti samat kuin ne, miksi jotkut tekevät lapsia lapsen jälkeen vaikka resurssit ei riitä niistä huolehtimiseen. Täytetään itseltä jotain ihme tyhjiötä niillä lapsilla ja eläimillä. Elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, jos ei ole jotakuta siinä hellittävänä ja lellittävänä, siinä vaiheessa kun viimeisin vauva vähän kasvaa niin otetaanpa tuosta lauman jatkoksi pari ilmaista kissanpentua, voi kun ne on söpöjä ja riippuvaisia siitä ihmisestä. Siinä vaiheessa kun kroppa kestää taas raskauden niin se söpö kissanpentu onkin kasvanut karkailevaksi, merkkaavaksi riiviöksi joka saa lähteä vauvan tieltä ja sitten kohta onkin jo koiranpennun vuoro. Se jos sopeutuu laumaan niin kohtahan tulee jo toinen kun se edellinen ei ole enää pieni ja söpö ja tarvitseva.... Voidaan sitten korostaa kuinka lapset ja eläimet on elämän tärkeimpiä kun niitä on lauma ympärillä, näettehän kaikki kuinka hieno ihminen olen kun nämä ei pärjäisi ilman mua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen tilanne tänä jouluna, että haluaisin pyytää apua. En kehtaa. Mies on ollut helmikuusta saakka työttömänä. Mä teen paria työtä sen mukaan miten niitä on tarjolla. Mun koulutuksella ei riitä vakityöpaikkaan enää nykyään. Joskus riitti. Teen oikeastaan mitä vaan mitä tarjotaan. Onneksi olen hyväkuntoinen ja terve. Meillä on kolme teiniä. Asumme kaupungissa hyväosaisten alueella ja ulospäin näyttääkin, että ihan hyvin menee. Tukia emme saa mistään, ei ole tukiverkkoakaan.
Kaikki tulot myös menevät saman tien ihan vain elämiseen. Nyt vaan toivon, että mitään ei mene rikki. Varaa ei ole minkään korjaamiseen. Miehen työkuviot näyttävät suhteellisen toivottomilta. Hänet pistettiin pihalle 20 vuoden jälkeen yhdessä muutaman muun vanhemman työntekijän kanssa.
Joulu on tulossa ja ruuan saan pöytään (olen marjastanut ja sienestänyt) mutta lahjat on asia erikseen. Lapset ovat kasvaneet sitä vauhtia, että vaatteet on vanhemmille jääneet pieniksi. Onneksi nuorin voi kierrättää vanhemman vaatteet. Ja vielä on niin, että on tyttö ja poika että ei saa ostettua edes yhteisiä vaatteita.
Mut nähdessään varmaan ajatellaan, että hyväosainen. Me ollaan tällä hetkellä kuitenkin huonommin toimeentulevia kuin köyhyysrajalla elävät. Olen vuoden mittaan myynyt paljon tavaroita ja enää on jäljellä mitä todella tarvitsemme. Toisaalta ei ole enää mitään myytävää.
Toivottavasti tilanne kirkastuu. Mutta en alkaisi kyllä ihmisten tarvetta jouluavulle arvailla. Kynnys tuollaiseen avunpyyntöön on aika korkealla.
Kertokapa tässä nyt ne parhaimmat paikat missä te käytte "marjastamassa ja sienestämässä" niin me kaikki varsinkin keskustassa asuvatki muutetaan sinne, kukapa aloittaa , vinkkejä ????
Minä olen tämän kirjoittaja ja en nyt ihan tästä omasta pihapiiristä kaikkea saa. Meillä on jokunen marjapuska, joten viinimarjat, karviaiset ja vadelmat saan omalta pihalta. Omenapuita pari, mutta tänä vuonna oli huono sato. Kyllä muuten pitää lähteä vähän kauemmaksi marja- ja sienimetsään. Mulla on auto (vielä) käytössä, joten se helpottaa.
Jos sua ihan oikeasti marjat ja sienet kiinnostavat, niin kerää joku kaveriporukka jonka kanssa lähdette yhdessä vaikka vähän kauemmaksi. Tasaatte bensakulut jos jollain nyt auto olisi.
Kyllä mua "ihan oikeasti" kiinnostaa, porukat asuu kuudennessa kerroksessa ja kiinnostaa tietää mistä tommosia pihapiiriä ylipäänsä löytyy mistä #kaikkea saa". Myös se kiinnostaa "ihan oikeasti" miten voi suuri osa hyväosaisista pihapiirineen ja marjapuskineen olla henkisesti niin tynnyrissä kasvaneita ettei näe selkeästi suomiköyhyyden kasvoja saati tunnusta sen (suomikurjuuden eli perheiden ahdingon missä ne elää) olemassaoloa.
En ymmärrä hyökkäystäsi. Minä kirjoitin alkuperäisen viestin ja tällä hetkellä perheen tulot ovat reilusti alle kaikkien minimien. Köyhiä ollaan suunnilleen kuin kirkonrotat, tuloja on tavaroita myymällä ollut sen verran että saadaan ruoka pöytään. Jos jotain menee rikki, niin sitä ei sitten niin vain korjatakaan.
Kirjoitustyylisi antaa aiheen olettaa, että silkkaa vinoilua. Tynnyrissä kasvaneena en itseäni pidä enkä kovin helposti niin ajattele muistakaan. Jokaisella meillä on oma polkumme. Meidän perheen tilanne antaa köyhyydelle yhdet kasvot. Köyhyyttäkin on monenlaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on sellainen tilanne tänä jouluna, että haluaisin pyytää apua. En kehtaa. Mies on ollut helmikuusta saakka työttömänä. Mä teen paria työtä sen mukaan miten niitä on tarjolla. Mun koulutuksella ei riitä vakityöpaikkaan enää nykyään. Joskus riitti. Teen oikeastaan mitä vaan mitä tarjotaan. Onneksi olen hyväkuntoinen ja terve. Meillä on kolme teiniä. Asumme kaupungissa hyväosaisten alueella ja ulospäin näyttääkin, että ihan hyvin menee. Tukia emme saa mistään, ei ole tukiverkkoakaan.
Kaikki tulot myös menevät saman tien ihan vain elämiseen. Nyt vaan toivon, että mitään ei mene rikki. Varaa ei ole minkään korjaamiseen. Miehen työkuviot näyttävät suhteellisen toivottomilta. Hänet pistettiin pihalle 20 vuoden jälkeen yhdessä muutaman muun vanhemman työntekijän kanssa.
Joulu on tulossa ja ruuan saan pöytään (olen marjastanut ja sienestänyt) mutta lahjat on asia erikseen. Lapset ovat kasvaneet sitä vauhtia, että vaatteet on vanhemmille jääneet pieniksi. Onneksi nuorin voi kierrättää vanhemman vaatteet. Ja vielä on niin, että on tyttö ja poika että ei saa ostettua edes yhteisiä vaatteita.
Mut nähdessään varmaan ajatellaan, että hyväosainen. Me ollaan tällä hetkellä kuitenkin huonommin toimeentulevia kuin köyhyysrajalla elävät. Olen vuoden mittaan myynyt paljon tavaroita ja enää on jäljellä mitä todella tarvitsemme. Toisaalta ei ole enää mitään myytävää.
Toivottavasti tilanne kirkastuu. Mutta en alkaisi kyllä ihmisten tarvetta jouluavulle arvailla. Kynnys tuollaiseen avunpyyntöön on aika korkealla.
No voi hyvä ihminen, juuri teidänlaisia perheitä moni haluaisi auttaa jos vaan voi. Teidän tilanne on ihan eri sfääreissä verrattuna johonkin 20vee työttömänä olleen 5 lapsen, kahdeksan kissan ja kolmen koiran yksinhuoltajan jouluapuaneluun.
Toivottavasti teillä elämä kääntyy parempaan suuntaan.
Kiitos. Mulle tämä on niin kova pala ja en vaan kehtaa. Ja kun ulospäin näyttää vielä, että hyvin menee. Lapset ymmärtävät että rahaa ei ole enää niin paljon käytettävissä kuin ennen, mutta ei heille koko tämä tilanne ole valjennut.
Halusin vaan puheenvuorollani sanoa, että asiat ei aina ole ihan niin kuin päälle päin näyttää. Kun ihmiset spekuloivat sillä kuka tarvitsee apua ja kuka ei.
Monella on asiat päinvastoin, kun mitä näyttää ulospäin. Ei sitä uskoisi. Moni on kylläkin alkanut avautumaankin, rikkoen ennakkoajatuksia, todeten että samassa veneessä ja arvoissa ollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni elämänhallintaongelmat käyvät usein käsikädessä sen kanssa, ettei osata säädellä kotieläinten määrää. Hankitaanko eläimiä liikaa sen vuoksi, että lapsi haluaa? Varmaan on käyty kotona keskusteluja, kuka eläimistä huolehtii. Vanhempi vastaa kotitalouden tuloista ja on vastuussa siitä, että eletään varojen mukaan. Pitäisi myös ymmärtää ennakoida, että eläinkin voi ihmisten ohella sairastua, yllättäviä sairaskuluja voi tulla, usein tuleekin kaikille. Siksi pitäisi laittaa euroja säästöön yllätysmenojen varalle. Ensisijaisesti olla ottamatta eläimiä, jos elämäntapana on "kädestä suuhun". Koskee myös lasten tekoa, talon ostoa, matkailua, huvituksia. Helppohan täällä olisi elellä, jos vastuun oman elämäntyylin kuluista voisi siirtää ulkopuolisille, niin se ei vaan mene. Joulukin tulee joka vuosi yllättäen, kuin uutena asiana? Mitä nämä ihmiset tekevät pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena, kesän ajan, lasten syntymäpäivien aikaan? Näihin muihin juhla-ajankohtiin ei näy netissä avunpyytäjiä, eikä ongelmia ole, päinvastoin.....
Itse uskoisin että ne syyt eläimien haalimiseen ovat pitkälti samat kuin ne, miksi jotkut tekevät lapsia lapsen jälkeen vaikka resurssit ei riitä niistä huolehtimiseen. Täytetään itseltä jotain ihme tyhjiötä niillä lapsilla ja eläimillä. Elämä ei tunnu elämisen arvoiselta, jos ei ole jotakuta siinä hellittävänä ja lellittävänä, siinä vaiheessa kun viimeisin vauva vähän kasvaa niin otetaanpa tuosta lauman jatkoksi pari ilmaista kissanpentua, voi kun ne on söpöjä ja riippuvaisia siitä ihmisestä. Siinä vaiheessa kun kroppa kestää taas raskauden niin se söpö kissanpentu onkin kasvanut karkailevaksi, merkkaavaksi riiviöksi joka saa lähteä vauvan tieltä ja sitten kohta onkin jo koiranpennun vuoro. Se jos sopeutuu laumaan niin kohtahan tulee jo toinen kun se edellinen ei ole enää pieni ja söpö ja tarvitseva.... Voidaan sitten korostaa kuinka lapset ja eläimet on elämän tärkeimpiä kun niitä on lauma ympärillä, näettehän kaikki kuinka hieno ihminen olen kun nämä ei pärjäisi ilman mua?
Näin se tasan on. Et itse rohjennut sanoa eteenpäin, en olisi osannutkaan tiivistää faktaa. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin kyllä kummastuttaa noi lakanatoiveet. Kuka kumma lapsi osaa pyytää jotain tiettyjä lakanoita?
Oudosti täällä nyt haukutaan sekä auttajia että apua saavia.
Kyllä, olen se monen lapsen äiti, joka ei ymmärrä, että pitkäaikaistyöttömät hankkivat vuoden välein uusia lapsia. Tai että todellinen yh saisi vuoden välein lisää lapsia (mistä niitä isäehdokkaita riittää?).
Joka vuosi autan kuten tänä vuonnakin on iso paketti menossa yhdelle perheellä. Ehkä vielä toisellekin jos sopiva ilmoitus osuu kohdalle.
En halua että apua saava alkaisi ylitsevuotamattomasti kiittelemään tai itkemään. Ihan pelkkä "kiitos" riittää, hymyn voi antaa jos siltä tuntuu.
En auta sen takia että kehuskelisin sillä ruokapöydässä. Läheiseni ja ystäväni eivät edes tiedä, että autan. Miehelle olen osasta tapauksia maininnut mutta en kaikista. Siksi kolahti kovasti korvaan että auttajat tässä olisivat kaikki sosiaalipornon perässä.
Koen hyvin epäoikeudenmukaisena ja vääränä, että jotkut epärehelliset kinuvat apua joka ryhmässä hieman muunnetuin tarinoin jolloin todelliset apua tarvitsevat eivät ehkä sitä apua saa. Kenen etu se on? Niiden epärehellisten jotka nauravat partaansa kuinka tyhmät ihmiset taas lahjoittivat kaikkea kivaa niin voi hyvillä mielin lähteä ulkomaille turistirannalle paahtumaan? Vai ne jokaista senttiä kaupassa laskevat joilla on vaikeuksia saada hankittua ne uudet talvikengät vaikka vanhat ovat pohjasta halki?
Joo, laitoin tarkoituksella hyvin ronskit esimerkit mutta ihan hyväksikäyttöähän tuollainen huijaaminen on. Kaikki avustustahot kuitenkin toimivat ihmisten rehellisyyteen luottaen.
Valitettava tosiasia on se että mitä enemmän huijareita jää kiinni niin sitä vähemmän ihmiset haluavat auttaa. Sitäkö tässä halutaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettava tosiasia on se että mitä enemmän huijareita jää kiinni niin sitä vähemmän ihmiset haluavat auttaa. Sitäkö tässä halutaan?
Ei vaan halutaan, että huijarit jäävät kiinni ja että apua saavat ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Vierailija kirjoitti:
Oudosti täällä nyt haukutaan sekä auttajia että apua saavia.
Kyllä, olen se monen lapsen äiti, joka ei ymmärrä, että pitkäaikaistyöttömät hankkivat vuoden välein uusia lapsia. Tai että todellinen yh saisi vuoden välein lisää lapsia (mistä niitä isäehdokkaita riittää?).
Joka vuosi autan kuten tänä vuonnakin on iso paketti menossa yhdelle perheellä. Ehkä vielä toisellekin jos sopiva ilmoitus osuu kohdalle.
En halua että apua saava alkaisi ylitsevuotamattomasti kiittelemään tai itkemään. Ihan pelkkä "kiitos" riittää, hymyn voi antaa jos siltä tuntuu.
En auta sen takia että kehuskelisin sillä ruokapöydässä. Läheiseni ja ystäväni eivät edes tiedä, että autan. Miehelle olen osasta tapauksia maininnut mutta en kaikista. Siksi kolahti kovasti korvaan että auttajat tässä olisivat kaikki sosiaalipornon perässä.
Koen hyvin epäoikeudenmukaisena ja vääränä, että jotkut epärehelliset kinuvat apua joka ryhmässä hieman muunnetuin tarinoin jolloin todelliset apua tarvitsevat eivät ehkä sitä apua saa. Kenen etu se on? Niiden epärehellisten jotka nauravat partaansa kuinka tyhmät ihmiset taas lahjoittivat kaikkea kivaa niin voi hyvillä mielin lähteä ulkomaille turistirannalle paahtumaan? Vai ne jokaista senttiä kaupassa laskevat joilla on vaikeuksia saada hankittua ne uudet talvikengät vaikka vanhat ovat pohjasta halki?
Joo, laitoin tarkoituksella hyvin ronskit esimerkit mutta ihan hyväksikäyttöähän tuollainen huijaaminen on. Kaikki avustustahot kuitenkin toimivat ihmisten rehellisyyteen luottaen.
Valitettava tosiasia on se että mitä enemmän huijareita jää kiinni niin sitä vähemmän ihmiset haluavat auttaa. Sitäkö tässä halutaan?
Mitä enemmän huijareita jää kiinni, sitä enemmän avaudutaan, reagoidaan. Tämä on fakta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kyllä kummastuttaa noi lakanatoiveet. Kuka kumma lapsi osaa pyytää jotain tiettyjä lakanoita?
Ei lapsi pyydäkään luontaisesti, mutta ädin sisustustarpeista okv ja trendikäs puuttuu vielä tietyt lapsen sänkyyn liittyvät lakanat. Lapsilla ei ole sanansijaa, miten vanhempi sisustaa kodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettava tosiasia on se että mitä enemmän huijareita jää kiinni niin sitä vähemmän ihmiset haluavat auttaa. Sitäkö tässä halutaan?
Ei vaan halutaan, että huijarit jäävät kiinni ja että apua saavat ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
Juuri tämä. Ketjussa ovat käsittääkseni huijarit yrittäneet vaikuttaa, että olisi väärin tukea todellisia avuntarvitsijoita, kun näytti että vain raha kelpaisi heille. Jouluavussa ainakin yksi, mainostaen. Itsekin näen, että on niin hiton vaikea auttaa todellisia avuntarvitsijoita, enkä ole koskaan uskonut, tiedän, että he eivät ole mitenkään netin kautta tavoiteltavissa. Täällä vaan iskee todellisuus vastoin hyväsydämisiä auttaia, pitäisi se ymmärtää etten todellisen avun tarvitsivat eivät ikinä ole netin kautta tavoiteltavissa.
Kattelinpa tässä tänään huvikseni oman alueen apua tarvitsevia. Tuli kyllä paska fiilis lasten puolesta, kun jotain pitkäaikastyöttömiä ja velkaa miljoonia ja useita alle kouluikäsiä lapsia!!
Tai sitten nää joissa kaikki on enemmän tai vähemmän sairaita äidistä kummin koiraan saakka. Värikynä näkyy, mut tulostahan tolla saa.
Mahtaako kukaan ymmärtää, että jos on tullut yritystoiminnassa konkurssi, yo tai isompi firma, silloin ei vastuussa omalla omaisuudellaan. Yksityisyrittäjän tilanne on päinvastainen, siksi motivaatio moraalista. Firmat muuttavat yksityistoiminimellään osakeyhtiöksi, syystä että riskin hallinta on turvallisempaa, ei ole omavastuusta loppujenlopuksi nimellistäkään, koska oy, normi. Ne mitä tuolla itketään, on sitä, että yrityksen veloista ei olla vastuussa. Kyse on elämänhallinnasta, ollaan ostettu osakkeet, veneet ja mökit, liittyy firmaan. Aina on jokin pesävara, mistä pidetään luonnollisesti turpa kiinni, "varattomina".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettava tosiasia on se että mitä enemmän huijareita jää kiinni niin sitä vähemmän ihmiset haluavat auttaa. Sitäkö tässä halutaan?
Ei vaan halutaan, että huijarit jäävät kiinni ja että apua saavat ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
No joo siis muotoilin ehkä hölmösti lauseeni. Tarkoitin että moni jättää auttamatta kun ei tunnu löytyvän kanavaa jota kautta apu todellisuudessa menisi AINA oikeasti sitä tarvitseville vaan joka paikasta löytyy huijareita. Kysymys viittasi siis siihen että sitäkö ne huijarit haluavat eli että apua oikeasti tarvitsevat jäävät avutta kun huijarit kokevat jäävänsä jostain paitsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettava tosiasia on se että mitä enemmän huijareita jää kiinni niin sitä vähemmän ihmiset haluavat auttaa. Sitäkö tässä halutaan?
Ei vaan halutaan, että huijarit jäävät kiinni ja että apua saavat ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
No joo siis muotoilin ehkä hölmösti lauseeni. Tarkoitin että moni jättää auttamatta kun ei tunnu löytyvän kanavaa jota kautta apu todellisuudessa menisi AINA oikeasti sitä tarvitseville vaan joka paikasta löytyy huijareita. Kysymys viittasi siis siihen että sitäkö ne huijarit haluavat eli että apua oikeasti tarvitsevat jäävät avutta kun huijarit kokevat jäävänsä jostain paitsi.
Joo.
Kaikilla ei ole sukua.. Tai sit se suku on vielä köyhempi.