Miten huomioitte lapsianne hoitavia sukulaisia? Autatteko jotenkin takaisin?

Ei ole lapsia, mutta hienoa kun mietit tuollaista asiaa :)

Ei ole apuja sukulaisilta tullut, joten ei ole tarvetta muistaa heitä mitenkään.

Veljelläni on vuotta nuorempi lapsi kuin meillä, hoidetaan häntä sitten vuorostaan. Siskolle maksoin joskus ihan rahalla, kun oli meillä muutaman päivän hoitoapuna.

Ei olla huomioitu mitenkään, alkoi hävettää!

Vierailija kirjoitti:

Ei olla huomioitu mitenkään, alkoi hävettää!

Ihan syystäkin alkoi. Tosin ette varmasti ole ainoita, jotka ette lapsiperhearjessanne tule ajatelleeksi, että normaaleissa ihmissuhteissa auttaminen on vastavuoroista, eikä lapsiperhe voi pitää apua itsestäänselvyytenä, jota tulee ilman mitään vastuuta. Onneksi on myös paljon aloittajan kaltasia lapsiperheitä, jotka asiaa miettivät ja ymmärtävät, että apua pitää osata arvostaa muutenkin kuin siellä oman pään sisällä tai pelkällä sanallisella tasolla.

Mä hoidan välillä siskon lapsia, ja ihan mielikseni. Hoidon jälkeen meillä on aina siskon kanssa pientä kinaa, kun hän haluaa maksaa mulle "palkkaa" ja mä en huolisi. Kompromissina olemme sopineet, että sisko voi joskus maksaa mun matkakuluni, kun asumme eri paikkakunnilla ja kuljen junalla lapsia katsomaan.

Mä oon vieny jonkun pienen muistamisen vaikka viinipullon, suklaakonvehteja tai jotain muuta pientä. Sellasella tässä kiitos ja pientä herkkua rentoutumiseen lasteni jälkeen -ajatuksella.

Oon myös tarjoutunu tekemään jonkun vastapalveluksen. Oon esimerkiksi tarjoutunu hakemaan ihmisen ja viemään takaisin autohuoltoon, kun tiesin tämän seuraavana päivänä vievän auton huollettavaks. Oon myös tarjoutunu pihasiivous- ja haravointitalkoisiin avuks, kun lasta hakiessa niitä näitä jutellessa ystävä puhui seuraavan päivän urakasta.

Meidän tuttavapiirissä on vähän aina tapanakin tuppautua toisten avuks, joten saan helposti lastenhoitoapua ja vastaavasti tartun pieniin vihjeisiin avuntarpeesta itse myös kiinni.

Autetaan vastavuoroisesti missä voidaan. Ollaan oltu muuttoapuna pakettiauton ja peräkärryn kanssa, ollaan huolehdittu lemmikeistä kun he ovat matkoilla jne. Vähintäänkin ollaan viety jouluksi viiniä ja/tai muita herkkuja. Arvostan apua ja haluan myös osoittaa sen.

Ollaan ylensä isovanhemmille viety jokin kukka tai suklaata samalla kun haettu lapsi kotiin.

Lisäksi yritetään tehdä lapsen hoito aina mahdollisimman helpoksi isovanhemmille, pedataan lapselle peti valmiiksi, laitetaan syöttötuoli paikoilleen ja ostetaan valmiiksi välipalat, isovanhemmat saavat sitten keskittyä vain lapseen.

Kaverin kanssa sitten lapsenhoito on vastavuoroista.

Meillä lapset ei ole kovinkaan usein hoidossa. Äitini tulee meille hoitamaan, jos pyydän vaikka toisen lapsen neuvolakäynnin ajaksi. Yleensä otan kaikki lapset mukaan tai sitten sumplitaan miehen kanssa. Esimerkiksi nyt kolmen viime kuukauden aikana on yksi lapsista ollut kaksi tuntia anopilla hoidossa, muut eivät missään ollenkaan. Aiemmin, kun lapsia oli vähemmän kävivät he hoidossa enemmän. Nyt en viitsi turhaa pyytää, kun kolmen lapsen hoito on työläämpää. Anopilta olemme saaneet sieniä ja äitini taas on poiminut meille marjoja ja keittänyt hilloa ja mehua.

Me ollaan autettu vanhempiamme monin tavoin. Anoppi ja appi tarvitsevat apua lääkärikäynneillä, tietokoneiden kanssa ja muiden tälläisten käytännön asioiden kanssa. Minun vanhempiamme taas olemme auttaneet mökillä, on kannettu lautoja, pilkottu polttopuita, haravoitu ja käännetty vene.

Perheessä sitä autetaan, joka apua tarvitsee. Tänä syksynä olemme itse auttaneet enemmän kuin saaneet apua, mutta esimerkiksi kuopuksen raskauden aikana taas saimme apua enemmän kuin pystyimme tarjoamaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapset ei ole kovinkaan usein hoidossa. Äitini tulee meille hoitamaan, jos pyydän vaikka toisen lapsen neuvolakäynnin ajaksi. Yleensä otan kaikki lapset mukaan tai sitten sumplitaan miehen kanssa. Esimerkiksi nyt kolmen viime kuukauden aikana on yksi lapsista ollut kaksi tuntia anopilla hoidossa, muut eivät missään ollenkaan. Aiemmin, kun lapsia oli vähemmän kävivät he hoidossa enemmän. Nyt en viitsi turhaa pyytää, kun kolmen lapsen hoito on työläämpää. Anopilta olemme saaneet sieniä ja äitini taas on poiminut meille marjoja ja keittänyt hilloa ja mehua.

Me ollaan autettu vanhempiamme monin tavoin. Anoppi ja appi tarvitsevat apua lääkärikäynneillä, tietokoneiden kanssa ja muiden tälläisten käytännön asioiden kanssa. Minun vanhempiamme taas olemme auttaneet mökillä, on kannettu lautoja, pilkottu polttopuita, haravoitu ja käännetty vene.

Perheessä sitä autetaan, joka apua tarvitsee. Tänä syksynä olemme itse auttaneet enemmän kuin saaneet apua, mutta esimerkiksi kuopuksen raskauden aikana taas saimme apua enemmän kuin pystyimme tarjoamaan.

Hienoa, että teilläkin tuo vastavuoroisuus toimii. Hieman kyllä jäin näin sukumökkeilijänä miettimään tuota keskikappaletta. Siis onko niin, että vain vanhempasi mökkeilevät ja te käytte siellä vain auttamassa silloin, kun he tarvitsevat apua? Vai vietättekö tekin aikaa mökillä ihan lomaillenkin, käytte saunassa, majoitutte rakennuksissa, syötte ja istutte terassilla auringonlaskua ihastellen? Koska silloin kaiketi on itsestään selvää, että mökin työt kuuluvat kaikille mökkeilijöille, eivätkä vain vanhemmillsei, joita te autatte, jos teette hommia? Meillä ainakin mökillä nuo työt ovat kaikkien vastuulla, eikä kukaan ajattele niitä auttamiseksi, vaan omien hommien hoitamiseksi.