Myöhästelijä! Etkö kunnioita muiden aikaa?

Vierailija kirjoitti:

Yleensä kannattaa myöhästelijöiden kanssa lähteä varttia myöhemmin kuin yleensä lähtisi koska sieltä se viesti tulee kuitenkin että.on vartin myöhässä. Tuskin se haittaa toisinkaan päin jos myöhästelijä joutuu vastavuoroisesti odottamaan.

Turhaa stressiä tulee ajoissa lähdöstä kuitenkin. Mutta lentokentällä ei tosiaan odoteta, ei voi lähettää yhtiölle viestiä että sori oon 15 min myöhässä. Ihmettelen miten ylipäätään silloin ehtivät ajoissa.

Jos myöhästytän itseni tahallani, siitä tulee melkein yhtä kurja olo kuin odottelusta. Kuitenkin takaraivossa jyskyttää se että olen myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ajoissa jos tulen 5-10 minuuttia myöhässä :)

Päteekö tämä myös bussiin tai junaan, jos odotat pysäkillä? :)

En käytä bussia, junaa jne.

Stressini on vähentynyt ja unenlaatuni on parantunut huomattavasti kun olen voinut sopia, että ei tarvitse olla edes ajanvarauksilla minuutilleen paikalla. Yleensä myöhästyn tuon 5-10 minuuttia joka paikasta tein mitä tahansa. "Ajoissa" heräämisellä tai tekemisellä ei ole mitään väliä, koska se myöhästyttävä asia tapahtuu joka tapauksessa aina viime minuuteilla. Olen tyytynyt kohtalooni ja lakannut stressaamasta :)

Öö, miten olet saanut moisen sovittua? Esim. lääkärin vastaanotot, hieronta- ja kampaamoajat? Eikös tuo 5-10 minuuttia ole heille kuitenkin laskutettavaa aikaa ja/tai ainakin seuraavat asiakkaat joutuvat takiasi odottamaan?

Ei tietenkään :) 

Lopetamme ajoissa ja aikani jää myöhästymisen verran lyhyemmäksi, ei ongelmaa.

Mitä selität? Esim. lääkäriaika on yleensä 15 minuuttia. Jos myöhästyt siitä 10 minuuttia, lähdet vain pois kun 5 minuuttia on kulunut, riippumatta siitä onko diagnoosi löytynyt? Samaten kampaajalla, lähdet vain tukka märkänä pois kun ei ehtinytkään föönata?

Vierailija kirjoitti:

- Seison eteisessä vaatteet päällä, kun kyseisellä minuutilla pitäisi lähteä ulos että ehtii bussiin. Mieheni tajuaa samalla minuutilla että ei ole pessyt hampaita, lapaset on hukassa, tukka huonosti ja p**kallakin pitäisi käydä. Seison hiki hatussa kamppeet niskassa 10 minuuttia ja odotan.

- Olen ravintolassa sovittuun aikaan ja istun pöytään. Ystäväni lähettää viestin että "lähden just kotoa" eli on noin 15 minuuttia myöhässä. Tuon ajan odotan, selittelen tarjoilijalle, selaan menua ja älypuhelinta tuskissani ja odotan lisää.

- Lähden kotoa kiireessä, jotta varmasti ehdin sovittuun aikaan paikkaan, josta on tarkoitus lähteä yhdessä lenkille. Kaveria ei näy, laitan viestin johon ei vastaa. Kiireen takia tuli hiki, joka muuttuu hyytäväksi viluksi pikkuhiljaa. 10 minuuttia myöhässä kaveri saapuu paikalle, ei anteeksipyyntöjä.

1. Lähden ilman miestä. Kyllä se seuraavalla bussilla tulee tai sitten ei

2. Laitan ystävälle viestin, että kiva, mutta jouduin itse jo lähtemään muualle

3. Menen yksin lenkille

Omassa kaveripiirissäni käsittämättömin on tyyppi, joka siitä asti, kun tutustuimme, on väittänyt kivenkovaa, ettei koskaan myöhästele. Paitsi että aina kun olemme jotain sopineet, on kyseinen rouva ollut myöhässä. Vähintään 5 minuuttia, pahimmillaan 20 minuuttia. Ja joka kerta on ollut joku tosi hyvä selitys kaatuneesta juomapullosta, koirankusetuksesta, aikuisen lapsen kotiintulosta jne., ja selitys päätty AINA lauseeseen, mutta mä en kyllä yleensä koskaan myöhästy. Tosi uskottavaa joo, mutta sä et oo nyt noin 20 kertaan ollut KERTAAKAAN ajoissa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Seison eteisessä vaatteet päällä, kun kyseisellä minuutilla pitäisi lähteä ulos että ehtii bussiin. Mieheni tajuaa samalla minuutilla että ei ole pessyt hampaita, lapaset on hukassa, tukka huonosti ja p**kallakin pitäisi käydä. Seison hiki hatussa kamppeet niskassa 10 minuuttia ja odotan.

- Olen ravintolassa sovittuun aikaan ja istun pöytään. Ystäväni lähettää viestin että "lähden just kotoa" eli on noin 15 minuuttia myöhässä. Tuon ajan odotan, selittelen tarjoilijalle, selaan menua ja älypuhelinta tuskissani ja odotan lisää.

- Lähden kotoa kiireessä, jotta varmasti ehdin sovittuun aikaan paikkaan, josta on tarkoitus lähteä yhdessä lenkille. Kaveria ei näy, laitan viestin johon ei vastaa. Kiireen takia tuli hiki, joka muuttuu hyytäväksi viluksi pikkuhiljaa. 10 minuuttia myöhässä kaveri saapuu paikalle, ei anteeksipyyntöjä.

- Lähden itse kotoa silloin kun pitää, että ehdin juoksematta bussiin. Mies tulkoon perässä kun on valmis. Emme ole kahlehdittuja toisiimme.

- Ravintolassa odotan max. 15 minuuttia, sitten tilaan itselleni ruuan ja syön, kaveri tulkoon ja syököön sitten kun tulee.

- Sanon kaverille jo etukäteen, että odotan max. 10 minuuttia, sitten lähden. Jos ei ehdi mukaan, juoskoon yksinään.

Enkä kovin monta kertaa enää sovi tapaamisia sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat säännönmukaisesti myöhässä. Tai sovin vain sellaisiin paikkoihin, joissa odottelu ei haittaa.

Sama homma. Odottelin kerran ystävääni meille varatussa pöydässä puoli tuntia kunnes ystävä saapui. Oli jo syönyt ja oli ihmeissään kun olin nyreissäni. Sanoi ettå olisithan voinut jo tilata. Toisella kertaa sitren tilasin. Ystävä sitten siihen etten voinut sitten se vertaa odottaa eli 20 min.

Toinen ystävä ei ilmestynyt ajoissa elokuviin. Olin luvannut lunastaa lippumme puoli tuntia ennen elokuvan alkua. Ystävää ei näkynyt. Palautin ystävän lipun tiskille ja menin elokuviin. Kun varsinainen elokuva oli kestänyt n.10 min niin tuo ystävä änkeää onalle paikalleen keskelle salia. Miten kehtaa ja miten yleensä lippu vielä myytiin ja päästettiin saliin. Elokuvan jälkeen ystävä sanoi että miksi en voinut odottaa? Syy myöhästymiseen ei selvinnyt.

Nykyään en mene em ystävien kanssa mihinkään muuten kuin niin ettå mukana on myös joku kolmas henkilö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ajoissa jos tulen 5-10 minuuttia myöhässä :)

Päteekö tämä myös bussiin tai junaan, jos odotat pysäkillä? :)

En käytä bussia, junaa jne.

Stressini on vähentynyt ja unenlaatuni on parantunut huomattavasti kun olen voinut sopia, että ei tarvitse olla edes ajanvarauksilla minuutilleen paikalla. Yleensä myöhästyn tuon 5-10 minuuttia joka paikasta tein mitä tahansa. "Ajoissa" heräämisellä tai tekemisellä ei ole mitään väliä, koska se myöhästyttävä asia tapahtuu joka tapauksessa aina viime minuuteilla. Olen tyytynyt kohtalooni ja lakannut stressaamasta :)

Öö, miten olet saanut moisen sovittua? Esim. lääkärin vastaanotot, hieronta- ja kampaamoajat? Eikös tuo 5-10 minuuttia ole heille kuitenkin laskutettavaa aikaa ja/tai ainakin seuraavat asiakkaat joutuvat takiasi odottamaan?

Ei tietenkään :) 

Lopetamme ajoissa ja aikani jää myöhästymisen verran lyhyemmäksi, ei ongelmaa.

Mitä selität? Esim. lääkäriaika on yleensä 15 minuuttia. Jos myöhästyt siitä 10 minuuttia, lähdet vain pois kun 5 minuuttia on kulunut, riippumatta siitä onko diagnoosi löytynyt? Samaten kampaajalla, lähdet vain tukka märkänä pois kun ei ehtinytkään föönata?

Hän ei varmaan käy lääkärillä tai kampaajalla, kun ei käytä bussia tai junaa eikä ilmeisesti laivaa tai lentokonettakaan. Eikä varmaan tee mitään muitakaan asioita, mitä normaalit ihmiset tekevät, koska elämässä nyt vain tulee jatkuvasti eteen tilanteita, jolloin pitää olla ajoissa.

Tuon yhden kirjoittajan mainitseman aivovamman saaneen kaverin myöhästelyn ymmärrän, kenenkään muun jatkuvaa myöhästelyä en. Normaaliälyinen ihminen osaa katsoa kelloa, ja jos tietää, että myöhästelee helposti, osaa aloittaa valmistautumisen sen verran aikaisemmin. Ennen kaikkea normaaliälyinen ihminen oppii virheistään.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on erittäin rakas ystävä, joka on toistuvasti myöhässä. Hänellä tosin tämä selittyy suurelti kolarissa tulleella aivovammalla. Tämän vuoksi varaudun aina, ettei hän pääse paikalle ajoissa, vaikka hän kuinka yrittäisi. Yleensä itse tulen vartin myöhässä sovittuun paikkaan, se ratkaisee useimmat ongelmat :)

Minä olen krooninen myöhästelijä. Anteeksi kaikille - en voi sille mitään, en vain hahmota aikaa.

Ei ole aivovammaa mutta itse epäilen kyllä että jotain neurologista häikkää tähän liittyy. Mutta arvatkaapa vain pääseekö tällaisen asian takia tutkimuksiin. Ei todellakaan. Ei taida olla valmista koodia millä myöhästely voitaisiin lokeroida omaksi syndroomakseen.

Olisipa minullakin tuollaisia ystäviä. Kaikki tietävät myöhästelytaipumukseni mutta yksikään ei suhtaudu siihen noin kivasti. 

Kyllä ottaa päähän joskus. Miksei vaan voi lähteä ajoissa? Ei sitten kunnioita toista ihmistä sen vertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on erittäin rakas ystävä, joka on toistuvasti myöhässä. Hänellä tosin tämä selittyy suurelti kolarissa tulleella aivovammalla. Tämän vuoksi varaudun aina, ettei hän pääse paikalle ajoissa, vaikka hän kuinka yrittäisi. Yleensä itse tulen vartin myöhässä sovittuun paikkaan, se ratkaisee useimmat ongelmat :)

Minä olen krooninen myöhästelijä. Anteeksi kaikille - en voi sille mitään, en vain hahmota aikaa.

Ei ole aivovammaa mutta itse epäilen kyllä että jotain neurologista häikkää tähän liittyy. Mutta arvatkaapa vain pääseekö tällaisen asian takia tutkimuksiin. Ei todellakaan. Ei taida olla valmista koodia millä myöhästely voitaisiin lokeroida omaksi syndroomakseen.

Olisipa minullakin tuollaisia ystäviä. Kaikki tietävät myöhästelytaipumukseni mutta yksikään ei suhtaudu siihen noin kivasti. 

Minullakin on ystävä, joka on aina myöhässä. Hän myöhästelee kyllä myös töistä, busseista ja junista yhtä lailla. Varmaan pari kertaa kuussa joutuu ottamaan taksin ihan vain siksi, että ei saanut lähdettyä ajoissa. Yritän ymmärtää, mutta tekee tiukkaa, koska itse puolestani olen aina minuutilleen joka paikassa. Erityisesti kyrsii varsinkin silloin, kun on itse erityisesti nähnyt vaivaa ehtiäkseen, ja toinen ei edes jaksa ilmoittaa olevansa myöhässä.

Ap:lle tekisi hyvää asua muutama vuosi jossain etelämpänä, vaikka Italiassa. Se on maa jossa ihmiset osaavat elää ja nauttia elämästä. Elämässä on paljon tärkeämpiä asioita kuin täsmällisyys. Ja sosiaaliset ihmiset keksivät aina jotain tekemistä, jos joku on myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tekisi hyvää asua muutama vuosi jossain etelämpänä, vaikka Italiassa. Se on maa jossa ihmiset osaavat elää ja nauttia elämästä. Elämässä on paljon tärkeämpiä asioita kuin täsmällisyys. Ja sosiaaliset ihmiset keksivät aina jotain tekemistä, jos joku on myöhässä.

Myöhästelijöille tekisi hyvää muuttaa jonnekin etelämpään, jos kerran haluavat toteuttaa elämässään muita arvoja kuin suomalaisia.

-ei ap

Vierailija kirjoitti:

En laske 10 minuuttia myöhemmin tuloa vielä myöhästelyksi. Tai siis 10 minuutin kohdalla on se raja. Minulla on paljon kavereita, jotka myöhästelee. Siksi en koskaan menisi suoraan ravintolapöytää odottelemaan, vaan odotan ulkopuolella. Lenkeillekin lähdetään jomman kumman kotoa. Ei myöhästely ole niin vakavaa, kun kyse on vapaa-ajasta. Kerran kaverini oli yli tunnin myöhässä ja täytyy myöntää, että se ärsytti hieman.

Kyse vapaa-ajasta? Se sinun vapaasi on jonkun toisen työ. Onhan tietty ihan ok mennä teatteriin 10 min myöhässä. Onhan vapaa-aika. Tai kampaamoon tai hammaslääkäriin tai mihin vain. Opetatko lapsellesi ettei 10 min myöhästyminen ole paha? Lapsihan voi sitten ihan vapaasti myöhästyä 10 min joka aamu koulusta. On nipoja opettajia hyi hitto!

Jatkuvasti myöhästyvät ihmiset on moukkia joiden mielestä he ovat muita tärkeämpiä.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tekisi hyvää asua muutama vuosi jossain etelämpänä, vaikka Italiassa. Se on maa jossa ihmiset osaavat elää ja nauttia elämästä. Elämässä on paljon tärkeämpiä asioita kuin täsmällisyys. Ja sosiaaliset ihmiset keksivät aina jotain tekemistä, jos joku on myöhässä.

Niin mutta esim Italiassa ja Portugalissa kaikki tulevat tunnin myöhässä ei siellä kukaan odottele toisia. Kun sovitaan kello 20.00 niin kaikki tulevat noin kello 21.00. Kello 20.00 voi mennä vielä vaikka suihkuun ja sitten laittautua. Mutta oikeasti lhmiset ei myöhästy.

Vierailija kirjoitti:

Ap:lle tekisi hyvää asua muutama vuosi jossain etelämpänä, vaikka Italiassa. Se on maa jossa ihmiset osaavat elää ja nauttia elämästä. Elämässä on paljon tärkeämpiä asioita kuin täsmällisyys. Ja sosiaaliset ihmiset keksivät aina jotain tekemistä, jos joku on myöhässä.

Toisaalta siellä suhtaudutaan aika lailla armollisesti siihenkin, jos joku ei viitsi odottaa.  Toinen ei saavu paikalle, so what. Löytyy joku toinen, jolla on aikaa.

Ei se minulla kunnioituksen puutetta ole. En jostain syystä ole kasvanut aikuiseksi tämän asian suhteen koskaan, tai sitten minulla tosiaan on jotain vikaa ajantajussa. Tosin minua ei myöskään ole kotona opetettu aiheesta mitenkään.

Pystyn pitämään aikataulusta kiinni mutta se vaatii niin kovaa keskittymistä, että arjessa sitä ei mielellään tee. Olen järjestänyt elämäni mahdollisimmn vähän kelloonkatsovaksi. Se onneksi onnistuu, koska minulla on sitten niitä muita puolia. Olen huippuälykäs ja luova. Pystyn jopa opettamaan omalle lapselle kelloon vilkuilua ja aamutoimien jaksottamista, eli kun katson asiaa ulkopuolelta, voin olla jopa tehokas. Silti sekä minä että jälkeläinen helposti unohdutaan omiin maailmoihimme kesken kiireen. Se käy niin kätevästi, että se hämmästyttää itseämmekin.

Lapsuudenystävä taas oli huippuneuroottinen. Minnekään lähteminen myöhästyi tunnin pari, koska naama juuttui peiliin kiinni. Eli hänen kohdallaan syynä olikin pohjaton epävarmuus.

Vierailija kirjoitti:

Ei se minulla kunnioituksen puutetta ole. En jostain syystä ole kasvanut aikuiseksi tämän asian suhteen koskaan, tai sitten minulla tosiaan on jotain vikaa ajantajussa. Tosin minua ei myöskään ole kotona opetettu aiheesta mitenkään.

Pystyn pitämään aikataulusta kiinni mutta se vaatii niin kovaa keskittymistä, että arjessa sitä ei mielellään tee. Olen järjestänyt elämäni mahdollisimmn vähän kelloonkatsovaksi. Se onneksi onnistuu, koska minulla on sitten niitä muita puolia. Olen huippuälykäs ja luova. Pystyn jopa opettamaan omalle lapselle kelloon vilkuilua ja aamutoimien jaksottamista, eli kun katson asiaa ulkopuolelta, voin olla jopa tehokas. Silti sekä minä että jälkeläinen helposti unohdutaan omiin maailmoihimme kesken kiireen. Se käy niin kätevästi, että se hämmästyttää itseämmekin.

Lapsuudenystävä taas oli huippuneuroottinen. Minnekään lähteminen myöhästyi tunnin pari, koska naama juuttui peiliin kiinni. Eli hänen kohdallaan syynä olikin pohjaton epävarmuus.

Miten käytännössä toteutat tuota tummennettua? Ja miten viestit esim. ystävillesi tästä toimintatavasta? Yritän siis keksiä, mitä voisin pyytää myöhästelevää ystävääni ja miestäni tekemään, jotta hermot eivät menisi puolin eikä toisin.

Myöhästelijä on joko introvertti tai alkoholisti. Ei ole muuuta selitystä.

Itse en kestä minuutintarkkoja ihmisiä, jotka nurisevat parinkin minuutin heitosta. Hattua löysemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Myöhästelijä on joko introvertti tai alkoholisti. Ei ole muuuta selitystä.

Päihdeongelmaiset eivät koskaan tule silloin kun pitäisi. Aika on heille venyvä käsite. Ei tietenkään toisin päin sovi heillekään.

Ei ole kyse siitä ettei kunnioittaisi muiden aikaa, tämä on aina ajoissa olevien ihmisten keksimä salaliittojuoni tuomita letkeämmän elämän asenteen omaavan ihmisen.

Tosin silloin kuin tulen 2 minuuttia ennen jumpan alkua saliin ja alan kiireesti keräillä painoja kasaan ei ole niin letkeä olo, mutta itsepähän olen myöhässä :D

Bussiin aamulla kun on ainut keino kulkea töihin kauemmas, en koskaan myöhästy, aamurutiinit on niin sekunnilleen kaavoihin kangistuneet. palavereistakaan en töissä koskaan ole myöhässä, olen aina etuajassa.  Mutta sitten myöhemmin päivällä onkin eri juttu, vahingossa sitä vaan tulee oltua myöhässä vapaa-ajalla.

Äitini joskus kouluaikoina sanoi, kun myöhästelin aina koulusta, ja tunneilta jopa kesken päivää, että meinaatkos sitten aikuisena olla töistäkin aina myöhässä.

No työaikani on liukuva, mutta aamun joistakin kolmesta bussista on ehdittävä, ja toinen työni on radiossa livelähetyksessä, josta ei myöskään vaan sovi myöhästyä, eikä myöskään jumppien vetämisestä ohjaajana, joten jos olen noissa ajoissa, enkö olekin oikeutettu olemaan myöhässä muualta :D :D

SItä paitsi kaverini ovat tottuneet siihen että olen myöhässä, ja lähinnä nauravat sille, minulla ei ole tosikkoja frendeinä, ja ystäväni tietävät ettei kyseessä ole se ettenkö arvostaisi heitä ja yhdessä sovittuja tapaamisia.. kun en ole töissä, sitä vaan aika kulkee jotenkin nopeammin ja ajantaju katoaa, mystinen on tämä myöhästelijän elämä.