Lue keskustelun säännöt.
Kuinka vaikeaa naisen on pysytellä hoikkana tai edes melkein hoikkana yli 27-vuotiaana?
23.10.2017 |
Tuntuu välillä, ettei naiset paljon muusta puhukaan kuin laihduttamisesta, niin mietin vain, että miksi se ei sitten onnistu? Kun naiset eivät kerran juo tai herkuttele tai löhöile (aina ovat palstamammatkin kuulemma liikkumassa sen minkä kotitöiltä ja museoiden kiertelyiltä ehtivät), niin kyllä tämä kuvio hieman kummastuttaa.
Kommentit (165)
Sellainen läskivihaprovo tänään. Ja aina joku reppana alkaa puolustella itseään trollille. Säälittävää. Hankkisitte itsetunnon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
30-vuotiaaksi asti olin täysin läpipasko. Nyt 32-vuotiaana paino yrittää koko ajan nousta. Eikä minussa ole vahvuutta olla jatkuvassa nälässä. Joten en ole enää päässyt vanhaan painoon takaisin. Normaalipainoinen olen edelleen, nyt painoa noin 50 kg. Yritän lähinnä estää itseäni lihoamasta enää lisää, mutta jokainen vähäinenkin tauko (esim flunssa) liikunnasta näkyy heti. Olen muutenkin muuttunut löysemmäksi, tässä iässä minun pitäisi ilmeisesti tehdä todella kovasti töitä jotta pysyisin timminä. Selluliitin suhteen luovutin jo, se on ja pysyy.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen läskivihaprovo tänään. Ja aina joku reppana alkaa puolustella itseään trollille. Säälittävää. Hankkisitte itsetunnon.
Ei ole pakosti provo, itse voin vilpittömästi sanoa että läskit oksettavat minua enkä halua olla missään tekemisissä heidän elämäntapojen kanssa.
- bodybuilder
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen läskivihaprovo tänään. Ja aina joku reppana alkaa puolustella itseään trollille. Säälittävää. Hankkisitte itsetunnon.
Ei ole pakosti provo, itse voin vilpittömästi sanoa että läskit oksettavat minua enkä halua olla missään tekemisissä heidän elämäntapojen kanssa.
- bodybuilder
Bodarit vastaavasti oksettavat minua, enkä halua olla missään tekemisissä heidän elämäntapojen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sellainen läskivihaprovo tänään. Ja aina joku reppana alkaa puolustella itseään trollille. Säälittävää. Hankkisitte itsetunnon.
Ei ole pakosti provo, itse voin vilpittömästi sanoa että läskit oksettavat minua enkä halua olla missään tekemisissä heidän elämäntapojen kanssa.
- bodybuilder
Bodarit vastaavasti oksettavat minua, enkä halua olla missään tekemisissä heidän elämäntapojen kanssa.
Ja näiden välillähän ei ole mitään?
t eräs jota inhottaa sekä bodarit että läskit. Hoikat ja normaalin näköiset ovat kauniita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jonkun ulkonäkö inhottaa, niin mikset vain katso toiseen suuntaan?
Mun mielestä on suhteellisen helppoa pysyä hoikkana. Olen 36-vuotias, 52kg ja mahdun samoihin vaatteisiin kuin lukiossa. Liikun paljon ja syön kulutuksen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pöljä kysymys. Kuinka vaikeaa miehen on pysyä normaalipainoisena? Tietysti se on yksilöllistä, riippuu jossain määrin aineenvaihdunnasta ja olosuhteista, mutta ennen kaikkea psykologisista eroista ihmisten välillä. Joillakin ihmisillä on vahvempi alttius ylensyömiselle ja syömishäiriöille kuin toisilla.
Ei ole vaikeaa. 35v ja vaatekoko 34-36. En haluaisi olla niin laiha kuin teininä jolloin bmi oli 17. Nykyään 20-21. Kiloja olen saanut vain raskausaikoina 18-20kg molemmissa, tippuivat itsestään vuoden kuluessa. Sen on huomannut että painovoima kyllä alkaa vetää takapuolta lattiaa kohti helpommin, eli lihasmassan ylläpitämiseen tarvii enemmän liikuntaa kuin nuorempana. Aina olen katsonut mitä suuhuni laitan, vaikka herkuttelen viikottain. Jos farkunnappi alkaa kiristää reagoin heti vähentämällä herkkuja enkä milloinkaan lähde ostamaan isompia vaatteita. Työ on fyysistä ja pelkästään askelia tulee n. 10000 työpäivän aikana, hissiä en käytä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ollut hyvässä kunnossa. Treenaaminen pitää tikissä ja ruokavalio kuntoon. Ei siihen ikä NIIN paljon vaikuta, vaan elämäntavat. Ainahan sitä voi syyttää raskauksia ja milloin mitäkin;).
t. 42v ja 3 lasta (samaa vaatekokoa käyttänyt parikymppisestä lähtien)
Helppo sitä on kehuskella että minä ainakaan en liho tai että painonpudotus onnistuu. Kunnes tuli vaihdevuosioireet.
Mittarissa on 51 ja ensimmäistä kertaa, ettei saa mitään kontaktia omaan nälkäkeskukseen. Nälkä koko ajan. Liikun kyllä, mutta ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 43 vuotias, yli 170 cm pitkä nainen ja ollut koko ikäni hoikka, sen kummemmin sitä tavoittelematta. Arkena katson, mitä pistän suuhuni enkä harrasta upporasvassa keitettyjä ruokia tms, muuten otan suhteellisen rennosti ja nautin elämästä myös syöden.
Eli helposti onnistuu vanhemmitenkin, jos on "hyvät" geenit saanut.
Vierailija kirjoitti:
Naiset lihovat helpommin hormoneiden takia, lisäksi raskauksien jälkeen jää helposti ylimääräistä.
Miksi sitten miehet ovat Suomessa selkeästi lihavampia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käsitä näitä aloituksia. Itse 34v. Treeniä 4-6 kertaa viikossa ja kroppani on timmi sekä lihaksikas, sellainen kun paljon treenaamalla on. Myös tuttavani kaikki yli 27 v. Pitävät huolta itsestään ja ei niitä ylipainoisia ole, yksi ehkä hieman ja hänellekin on paha kilpparin vajaatoiminta, syö terveellisesti ja liikkuu paljon.
Itse kääntäisin katseeni miehiin, ylipainoisia heitä tässä maassa on enemmän.
Riippuu elämäntavoista, elämäntilanteesta, mielenterveydestä, sairauksista yms eli kaikesta, joka lihomiseen vaikuttaa. Sille, jos joku on ylipainoinen, voi olla monenlaisia syitä siellä taustalla. Mutta jos mietitään vain tuota ikää niin tottakai 27-vuotias voi pysyä hoikkana eikä sen tarvitse olla edes vaikeaa. Itse täytän ensi vuonna 27 ja olen tällä hetkellä hoikemmassa ja paremmassa kunnossa kropaltani kuin koskaan aiemmin.
Siis niin helppoa kuin olla ja voi. Ikää 28 ja mitat 175/55. En edes ymmärrä miten joku saa painoa jokaisesta suupalasta. Mulla mikään ei näy missään. Ja ei en harrasta urheilua
Ei ole vaikeaa pysytellä hoikkana, jos on totuttanut mahansa suhteellisen pieniin annoksiin. Syön kasvisruokaa pieniä annoksia kerrallaan. Tulen kylläiseksi, voin hyvin ja olen hoikka. En harrasta mitenkään aktiivisesti liikuntaa, se ei ole hoikkuuden kannalta erityisen tärkeää, vaan ennemmin terveyden kannalta.
Se on täysin geeneistä kiinni. Itse olen pitkä ja hoikka, jopa välillä ollut liian laiha. Olen aina syönyt suuria määriä, ruokahalu tuntuu olevan pohjaton. Syön enemmän kuin kaksi metrinen mieheni! Liikuntaa harrastan satunnaisesti. Silti en ole koskaan painanut yli 60 kg (se oli kyllä aika lihava paino mulle), en vaan saa itseäni pullistettua vaikka mitä tekisin. Hoikkuus ei siis todellakaan omaa ansiotani ja kiitollinen olen että saan nautiskella ilman rajuja seurauksia, tiedän ettei tämä onni kovin yleistä ole.
Itselleni oli vaikeaa pysyä hoikkana vasta noin 38-vuotiaana. Sitä ennen saatoin syödä 3 lämmintä ateriaa päivässä. Enkä juuri liikkunut kuin vähän töissä.
Itse olen 37v. ja hoikkana pysyminen on ollut helpompaa kuin 2-kymppisenä. Syy tähän: nuorempana käytin paljon enemmän alkoholia ja vietin kiireellisempää ja epäsäännöllisempää elämää. Harrastin silloinkin paljon liikuntaa, mutta ehkä jopa liiaksi, minkä takia paino saattoi heitellä rajustikin, sillä saatoin syödä liian epäterveellisesti jatkuvan nälän takia. Nuorempana oli myös itsetunto-ongelmia oman kropan suhteen - jokapäiväinen ajatus siitä, että pitäisi olla sen muutaman kilon laihempi sai aikaan sen, että oli ns. jatkuvalla laihdutuskuurilla. Yritin panttailla ruokaa itseltäni, mutta siitä tuli vaan suurempi himo kaikkeen makeaan.
3-kymppisenä osasin viimein hyväksyä sen, ettei tarvitse olla mikään megahoikka. Tämän päätöksen ja himoliikkumisen jälkeen ruokahalu normalisoitui. Nykyään on myös aikaa harrastaa viikonloppuisinkin liikuntaa, kun ei tarvitse valvoa baareissa ja nukkua myöhään. Tämän lisäksi en saa alkoholista turhia kaloreita, tunnen ns. normaalia nälkää, eikä ole juuri mitään mielitekoja ruuan suhteen. Syön edelleen jotain herkkuja jopa päivittäin, mutta tosi pieniä määriä. Paino pysyy koko ajan samassa ja ajatus lihomisesta tuntuu mahdottomalta.