Thaimaalaista Marisaa vietiin, kun Pattayan baarikadulla asteli vastaan suomalainen Mauri: ”Olen onnen nainen, kun sain hyvän miehen”
EI osannut pohjalainen autopeltiseppä aavistaa, millaisen kuperkeikan elämä heittäisi, kun hän pakkaili tammikuussa 2013 matkalaukkuaan Thaimaan-reissulle.
Mauri Palmi oli sinkku, muttei varsinaisesti haku päällä. Vaan kuinka ollakaan, Pattayan kuuluisalla baarikadulla hän tutustui Marisa-nimiseen thainaiseen. Romanssihan siitä kehittyi, vaikka Mauri liiteli juhlatunnelmissa eikä yhteistä kieltä ollut.
Onneksi Mauri on aina ollut kova puhumaan. Hän myös sai taustatukea kavereiltaan, jotka yllyttivät paria naimisiin heti ensikohtaamisella.
Iloinen ilta jatkui tanssin merkeissä, ja ennen kuin tiet erkanivat, Marisa ja Mauri vaihtoivat puhelinnumeroita. Viimeistään seuraavana päivänä kävi selväksi, että Marisa oli kiinnostunut Maurista: hän ehdotti miehelle kaupunkikierrosta.
Se oli menoa.
MARISA oli kolmen lapsen yksinhuoltaja. Hän hankki elantoa myymällä vaatteita torilla. Elämä oli köyhää ja velatkin painoivat päälle.
Mauri tuntui turvalliselta ja mukavalta. Pari jatkoi tapailuaan koko Maurin loman ajan. Kun loma loppui ja arki alkoi, umpirakastunut mies ei saanut ihanaa naista mielestään. Puhelut ja viestit Thaimaahan eivät helpottaneet ikävää. Polte rinnassa oli niin kova, ettei työnteostakaan tahtonut tulla mitään.
Maurin pomo oli tilanteen tasalla ja antoi alaiselleen luvan palata Phuketiin. Sinne tämä myös matkusti ennen kuin tammikuu ehti vaihtua helmikuuksi.
– Soitin serkkupojalle, joka oli mukana ensimmäisellä reissulla. Hän ihmetteli, että kuinka minä siellä yksin pärjään, kun en yhtään osaa englantia, kertoo Mauri, nyt 62.
Kolmannella reissulla maaliskuussa Mauri kosi Marisaa.
Valkoisen rintamamiestalon olohuoneessa Alavudella on monta kuvaa Marisa ja Mauri Palmin häistä. Niitä juhlittiin morsiamen kotikylässä Koratissa, kun ensitapaamisesta oli kulunut kolme kuukautta.
– Me ollaan menty kaksi kertaa naimisiin. Thaimaassa oli mahtavat systeemit: pöydät oli koristeltu hienosti, koko kylän väki toi ruokaa ja kaljaa, ja jytä soi. Kolme päivää juhlittiin, muistelee Mauri.
Suomalaismies oli Marisan vanhemmille ja koko suvulle oikea onnenpotku. Avioliitto ”rikkaan falangin” kanssa tietää parempaa elämää myös heille.
Thaimaassa kuvatussa potretissa ovat mukana myös Marisan kaksi nuorta poikaa ja tytär Elina, joka on nyt 11-vuotias.
Marisa, nyt 43, tuli Suomeen toukokuussa 2013. Lapset jäivät aluksi hänen vanhempiensa luo.
Sen jälkeen on tapahtunut paljon. Kerrostaloasunto Seinäjoella vaihtui omakotitaloksi Alavudella. Elina muutti äitinsä luo ja meni kouluun. Maurista tuli Elinalle isä. Muita lapsia Maurilla ei ole.
Myös pojat ehtivät jo muuttaa Suomeen, mutta koska he olivat jo täysi-ikäisiä, he eivät saaneet oleskelulupaa.
– Heillä oli täällä työpaikatkin, mutta sekään ei auttanut. Kahdeksan kuukauden jälkeen heidän oli lähdettävä pois. Sen jälkeen Maahanmuuttovirastosta tuli kysely, että ovatko pojat varmasti poistuneet maasta.
– Sanoin, että teidänhän se pitäisi tietää, kertoo Mauri.
Tilanne suututtaa häntä vieläkin. Toinen poika on sittemmin saanut kelpo työpaikan kotimaastaan, mutta toisen elämä päättyi traagisesti.
Suruviesti tuli Thaimaasta huhtikuussa neljä vuotta sitten. Poika oli jäänyt auton alle ja menehtynyt.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset liitot ovat surullisia. Thaimaalainen lähtee tänne saadakseen sukunsa siellä elätettyä, vaikka on tietenkin hyvin onneton välimatkan takia.
Aina huono omatunto sinne jääneiden iäkkäiden vanhempien ja sen sinne jääneen poikansa takia.
Tänne tulijoita köyhemmissä maista on tietenkin paljon, mutta surettua, kun heillä katkeaa luontaiset perhesiteet.
Muuttavat kohta Thaimaahan, kun Mauri jää eläkkeelle. Elävät sitten koko suku Maurin eläkkeellä, appivanhemmatkin voivat jäädä pois töistä. ☺
Vierailija kirjoitti:
Minusta tällaiset liitot ovat surullisia. Thaimaalainen lähtee tänne saadakseen sukunsa siellä elätettyä, vaikka on tietenkin hyvin onneton välimatkan takia.
Aina huono omatunto sinne jääneiden iäkkäiden vanhempien ja sen sinne jääneen poikansa takia.
Tänne tulijoita köyhemmissä maista on tietenkin paljon, mutta surettua, kun heillä katkeaa luontaiset perhesiteet.
Minusta tämä liitto ei vaikuta surulliselta, vaan kumpikin osapuoli on tyytyväinen tilanteeseen ja Maurin eläkepäivien koittaessa pariskunta voi muuttaa eläkerahoilla Taimaahan lämmittelemään.
Surullisia ovat ne Suomi-Tai liitot, joissa toista osapuolta käytetään hyväksi. Esimerkkejä on molemmin puolin, vaimo saattaa tulla kohdelluksi kotiorjana tai vaimo lähtee miehen rahojen kanssa heti kun oleskelulupa on taskussa.
kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä yllätyin, kun näin eräässä tapahtumassa, kuinka usealla nuorella miehellä on thai-vaimo tällaisessa pienehkössä suomalaiskaupungissa. Mistä lie johtuu?
Johtuisko ihan vaikka suomalaisista naisista?
Mitä itse lottoat? Kun jopa 40-vuotiaille yh-äideille kelpaa vain kirurgimallimiljönääriastronautti-miehet.
Tämä. Mä olen heittänyt kaiken toivon suomalaiseen naiseen siis ihan kaiken. Olen mielummin yksin kuin katsot vihamielistä kiukuttelevaa suomalaista naista. Ihan liikaa ovat saaneet.
Näkeehän sen jo tämänkin ketjun vastauksista, millaisia suomivalaat on.
Samoin näkee millaisia suomalaiset miehet ovat, naisia kutsutaan luuskiksi ja valaiksi.
Kyllä suurin osa miehistä on ihan fiksuja, luuseriäijät vain koittavat palstalla provota ja katkeroituvat kun ei onnistu :D
Onnea parille!
Itse ottaisin mieluusti suomalaisen naisen, mutta se on likipitäen mahdottomuus tällaiselle keskiluokkaiselle miehelle.
Yksin en kuitenkaan aio koko ikääni elää, joten jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen joku tällainen järjestely. Harmittaa vaan kun menee "paras osa elämästä" (mistä sen tietää ennakkoon että mikä tulee olemaan paras vaihe...) yksin ja naisten hyljeksimänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan on suomanaisen mitoissa tämä Marisa. Ei mikään siro thaikku.
Hoitanee kuitenkin kotityöt, laittaa ruokaa, ei nalkuta eikä pihtaa.
Miksiköhän vie suomivalaista voiton?
Kylää minäkin kotirouvana tekisin kotityöt, laittaisin ruokaa, en nalkuttaisi enkä pihtaisi.
Mutta vitsit kun sellanen pienen pieni hidaste nimeltä työ kodin ulkopuolella.Niin, suomalainen Mauri elättää tämän kotirouvan, ja thaimaalaiset naiset yritteliäinä ja ahkerina työllistyvät hyvin todennäköisesti nopeasti kun oppivat kielen.
Mutta Maurit ei kelpaa suomiluuskille.
Kuten et sinäkään. Mutta sen sijaan, että menisit hakemaan oman marisan, kiukuttelet kuin pikkulapsi täällä meidän halveksimiesi suomiluuskien seurassa.
Mitä arvelet sen kertovan sinusta? ;-D
Vierailija kirjoitti:
Itse ottaisin mieluusti suomalaisen naisen, mutta se on likipitäen mahdottomuus tällaiselle keskiluokkaiselle miehelle.
Yksin en kuitenkaan aio koko ikääni elää, joten jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen joku tällainen järjestely. Harmittaa vaan kun menee "paras osa elämästä" (mistä sen tietää ennakkoon että mikä tulee olemaan paras vaihe...) yksin ja naisten hyljeksimänä.
Itse en pidä thaimaalaisista naisista, tykkään enemmän vietnamilaisen naisen ulkonäöstä. Joskus saatan mennä käymään sielä.
Siis kenen lapsi tämä Elina on? Marisan vai Maurin? Molempien yhteinen?
Vierailija kirjoitti:
Siis kenen lapsi tämä Elina on? Marisan vai Maurin? Molempien yhteinen?
Marisan, Maurilla ei ole omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuosta pariskunnasta oli juttua vuosia sitten jossain naistenlehdessä. Jäi mieleen, kun siinä kerrottiin, miten naisella on kolme lasta, kaksi poikaa ja tyttö nimeltä Elina. Ymmärtääkseni Elina on ihan supisuomalainen nimi, joten ensimmäinen avioliitto suomimiehen kanssa ei tainnut onnistua. Jutun teon aikaan naisen kaikki lapset olivat jääneet Thaimaahan ja nainen toivoi, että saisi tyttärensä luokseen. Kiva, että onnistui, silloin ajattelin, miten kauheaa sen on täytynyt olla. Mauri taitaa oikeasti olla hyvä mies, kun antoi tytön muuttaa heille.
Tytön nimi on voitu vaihtaa suomalaiseksi tai tällä on suomalainen lempinimi. Kiinalaisista työmiehistä tuli Yleltä joskus dokkari ja kaikilla oli suomalaiset lempinimet tyyliin Matti ja Pekka.
Elina asui silloin vielä Thaimaassa, Marisa oli vasta muuttanut Suomeen. En usko, että kyseessä on lempinimi, kun pojillakaan ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan on suomanaisen mitoissa tämä Marisa. Ei mikään siro thaikku.
Hoitanee kuitenkin kotityöt, laittaa ruokaa, ei nalkuta eikä pihtaa.
Miksiköhän vie suomivalaista voiton?
Milläs kielellä nuo sitten nalkuttaiskaan ainakaan alkuun, kun yhteistä kieltä ei ole. On vain rakkauden kieli.
Vierailija kirjoitti:
Itse ottaisin mieluusti suomalaisen naisen, mutta se on likipitäen mahdottomuus tällaiselle keskiluokkaiselle miehelle.
Yksin en kuitenkaan aio koko ikääni elää, joten jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen joku tällainen järjestely. Harmittaa vaan kun menee "paras osa elämästä" (mistä sen tietää ennakkoon että mikä tulee olemaan paras vaihe...) yksin ja naisten hyljeksimänä.
Miksi naista ei voisi hakea ulkomailta jo nuorempanakin?
Mikä on lähiöneukkukuutio? Ja siellä oleva peltikylpyhuone? Ihan mielenkiinnosta kyselen, koska olen ilmeisesti liian maalainen tietääkseni mistä on kyse :D
Tammikuussa vaatekauppias Marisa Bonkrapok, 39, istuu torikaupassaan Pattayan basaarialueen reunalla ja murehtii. Asiakkaita ei ole, mutta velkaa riittää. Marisa asuu kahden teinipoikansa Nukin ja Nafin sekä seitsemänvuotiaan tyttärensä Elinan kanssa yhden huoneen asunnossa, jossa ei voi tehdä ruokaa. Ennen Marisa pesi iltaisin turistien pyykkejä, mutta sitten vuokra-isäntä kielsi ylimääräisen veden käytön.
Marisan vaihtoehdot ovat vähissä. Hän ei oikeastaan keksi kuin yhden: löytää länsimainen mies. Rikas puoliso kantaisi Marisan parempaan huomiseen ja pelastaisi koko perheen.
Marisa lähtee Bambu-ravintolaan.
Bambu-ravintolaan päästessään Mauri huomaa olevansa pöhnässä kuin tiainen. Hän huomaa silti heti Marisan.
Ei mikään tytönhupakko, hän ajattelee ja kiinnostuu.
Mauri ei osaa englantia eikä Marisakaan kovin paljon, mutta onneksi porukassa joku osaa. Kaverit laittavat Maurin ja Marisan nimettömät vastakkain, piirtävät renkaan ja sanovat marry, marry. Naimisiin, naimisiin.
Kaikkia naurattaa. Mauri ja Marisa tanssivat pitkälle iltaan.
Kun Marisa kertoo uutisen isälleen, tämä juoksee ympäri peltoja ja kailottaa iloaan kaikille.
Ja kun Mauri tulee vierailulle Marisan kotikylään, hänen huima 176 sentin pituutensa ja voimakkaat käsivartensa tekevät vaikutuksen kaikkiin. Siinä auttaa sekin, että Maurin rakkaus pelastaa Marisan perheen.
Thaimaassa ei ole eläkejärjestelmää, joten vanhukset elävät lastensa tulojen varassa. Jos joku pääsee rikkaisiin naimisiin, hän elättää koko suvun. Ja thaimaalaisten mielestä kaikki lännessä ovat rikkaita, sillä keskipalkka on Thaimaassa noin 215 euroa.
Maurin ja Marisan häitä juhlitaan Marisan kotikylässä 26. maaliskuuta, kolme kuukautta ensitapaamisesta. Morsiamen ja sulhasen kädet sidotaan valkoisella nauhalla yhteen merkiksi siitä, että nämä eivät enää ole vapaita.
Mauri maksaa kolmen päivän juhlat mielellään: yhteensä 150 euroa.
Toukokuussa Marisa jättää lapsensa Thaimaahan vanhempiensa hoiviin, muuttaa Seinäjoelle ja juhlii häitään toisen kerran. Mauri hankkii hänelle Kela-kortin, verokirjan ja suomen kurssin.
Molempien elämä muuttuu toiseksi.
Mauri on ostanut Marisalle uuden pyörän. Nyt hänen pitäisi vain opetella käyttämään sitä
Kunhan ehtisi. Marisa herää arkisin puoli kuudelta. Hän tekee aamiaisen, herättää Maurin, petaa sängyt ja lähtee töihin pesulaan, jossa hän on harjoittelijana. Illalla töiden jälkeen hän laittaa ruokaa, pesee pyykit ja siivoaa kodin. Hän tekee koko päivän töitä pitääkseen Maurin onnellisena.
Ja onhan Mauri onnellinen.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/parempi_marisalla_o…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse ottaisin mieluusti suomalaisen naisen, mutta se on likipitäen mahdottomuus tällaiselle keskiluokkaiselle miehelle.
Yksin en kuitenkaan aio koko ikääni elää, joten jossain vaiheessa tulee väkisinkin eteen joku tällainen järjestely. Harmittaa vaan kun menee "paras osa elämästä" (mistä sen tietää ennakkoon että mikä tulee olemaan paras vaihe...) yksin ja naisten hyljeksimänä.Miksi naista ei voisi hakea ulkomailta jo nuorempanakin?
Rahan puute, häpeä, toiveiden elättely naisen löytymisestä muin keinoin. Siinä varmaankin perussyyt miksi se on harvinaista.
Kielitaidoton ja työtön thainainen = unelmien täyttymys
Kielitaidoton ja työtön maahanmuuttajamies = loinen
Marisan työpaikka = työharjoittelupaikka pesulassa
Yhteistä kieltä Marisalla ja Maurilla ei vielä ole. Onneksi paikalle tulee kesälomalla oleva Thaimaan-tuntija Risto Vierula. Vierula on Thaimaassa asuva pastori, joka on auttanut Mauria ja Marisaa paperiasioissa.
Vihdoinkin kuullaan, mitä Marisa oikeasti ajattelee!
Helppoa se ei ole. Marisa on ystävällinen thaimaalaiseen tapaan. Se tarkoittaa, että hän yrittää ensin keksiä vastauksen, joka miellyttäisi kysyjää. Itämaisen hymyn taakse pääsee vasta, kun kysyy tarpeeksi monta kertaa ja tarpeeksi monella tavalla.
Marisa on ollut naimisissa kaksi kertaa aikaisemmin ja kokenut perheväkivaltaa. Aiemmat aviomiehet ovat vain hävinneet jonnekin: Thaimaassa avioliittoja ei tarvitse rekisteröidä, joten miehille ei eron jälkeen jää vastuuta esimerkiksi lapsista.
– Mauri on minulle tie parempaan tulevaisuuteen. Hän on myös hauska ja hyväsydäminen, ensimmäinen mies, joka on antanut minulle sydämensä, Marisa sanoo.
Paljastuu, että Marisa kaipaa välillä kovasti kotiin Thaimaahan.
Seinäjoella Marisalla on vain Mauri, Maurin kaksio ja Maurin autotalli. Hänellä ei ole ystäviä eikä sosiaalista elämää, ei torimyymälää eikä ajokorttia. Ilman ajokorttia ei Seinäjoella pääse mihinkään, sillä taksit ovat kalliita.
– Puolet elämästä on hyvin, Marisa sanoo silti.
Kaikkein raskainta on ero lapsista. Puhelimessa Elina pyytää yhä uudestaan äitiä hakemaan hänet luokseen.
– Haluan Elinalle paremman elämän. Haluan, että hänellä on mahdollisuus käydä koulua, eikä minulla ole varaa siihen Thaimaassa. Haluaisin, että kaikki lapseni pääsisivät Suomeen.
Marisa uskoo auttavansa Elinaa jättämällä hänet muiden hoiviin.
Se voi suomalaisesta tuntua käsittämättömältä, mutta Thaimaassa niin toimii moni. Perhe ja suku ovat siellä paljon tärkeämpiä kuin yksilö. Naisen velvollisuus on uhrautua muiden puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämä!
Suomalaisilla naisilla on niin hullut vaatimukset, ettei sellaisiin pysty kuin pienen pieni osa koko miespopulaatiosta. Netissä näkee jopa puolen sentin tarkkuudella määritettyjä pituusrajoja. Olen oikeasti nähnyt naisen profiilissa pituusvaatimuksena joku 185,5 cm. WTF!
Tollasii näkee kyl miehilläkin. Tosin yleensä "ei yli 175cm:lle" tyylillä.
Elinasta kerrotaan Kodin Kuvalehdessä:
Jutun ilmestymisaikaan Elina on jo Suomessa. Hän opettelee kieltä ja aloittaa pian esikoulun. Hän on jo tutustunut sukulaislapsiin ja hyppinyt trampoliinilla. Marisa ja Elina opettelevat pyöräilemään.
Marisa ja Mauri etsivät uutta kotia. Haussa on omakotitalo.
Vierailija kirjoitti:
Kielitaidoton ja työtön thainainen = unelmien täyttymys
Kielitaidoton ja työtön maahanmuuttajamies = loinen
Marisan työpaikka = työharjoittelupaikka pesulassa
Marisa kuitenkin edes yrittää työllistää itsensä. Sekö on pahasta?
Valitan mutta tarina ei kerro miehestä joka ei olisi saanut naisia mahalla mutta olisi alkanut saamaan ilman mahaa. Tai päinvastoin miehestä joka olisi saanut ilman mahaa, mutta lakannut saamasta mahalla.
Miehessä ratkaisee 1) rahat ja status, 2) geneettinen ulkonäkö johon ei se paljon puhuttu maha vaikuta juuri mitään, vaan kyse on luustosta, leuasta, pään laatikkomaisuudesta ja vartalon välityssuhteista, 3) sosiaaliset taidot.
Miehen on liki mahdoton vaikuttaa itseensä puoleensavetävyyttä kasvattavasti. Se ei toimi niin kuin naisilla, että voi mennä kirurgille ja tulla ulos entistä ehompana. Naiset preferoivat geneettistä eliittiä - mieleeni ei tule miestä, joka olisi ns. noussut suosta tässä. Ihmis-Ken ei hänkään noussut naisten päiväunien kohteeksi, vaikka hänestä rakennettiin kirurgisesti täydellinen mies (homma kyllä meni sitten myöhemmin vituiksi kehitysmaalaisten kirurgien vuoksi).