Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa päiväkodin ja koulun ideologiat ja kummalliset vaatimukset
21.10.2017 |
Olen itse kasvatusalan ammattilainen (maisteria korkeampi tutkinto takataskussa), en kuitenkaan tee enkä ole koskaan tehnyt kasvatustyötä koulussa tai päiväkodissa itse, vaan olen muun tyyppisissä asiantuntijahommissa. Seuraan tietenkin koko ajan kehityspsykologian ja kasvatusalan kansainvälistä tutkimustietoa jne.
Ahdistaa kaikki kummallisen tuntuiset käytännöt ja ideologiat toisen lapsen päiväkodissa ja vanhemman lapsen alakoulussa. Moni niistä on ihan oikeasti vastoin alan uusinta tutkimustietoa ja sellaista tiedepiireissä yleisesti hyväksyttyä kehityspsykologian "normistoa". Olen yrittänyt olla tappelematta työntekijöiden kanssa aiheesta, ettei lapsiini kohdistettaisi minun "hankaluuden" takia negatiivista huomiota. Mutta en vain sulata tiettyjä kasvatuskäytäntöjä, jotka on jopa haitallisia!
Olen kovin miettinyt mitä tehdä. En voi hyväksyä, että lapsiini kohdistetaan sellasta tapaa kasvattaa päiväkodissa ja koulussa, jotka on modernin käsityksen mukaan haitallisia tapoja tai ainakin sellaisia, jotka lisäävät lapsen epäoikeudenmukaisuuden kokemusta ja heikentävät itsetuntoa. Olen yrittänyt asiallisesti sanoa, että meidän perheessä kasvatetaan tavalla x, ja edellytän sitä päiväkodilta ja koulultakin, mutta asia ei mene perille. Vinkkejä kellään?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis yliopistossa koulutetaan ltot väärin?
En ole niin väittänyt. Tietenkin yliopistossa koulutetaan uusinta tutkimustietoa. Mutta lapseni ryhmässä ei ole yhtään pätevää lastentarhanopettajaa. Vanhemman lapseni päiväkodissa hänen ryhmässä oli lto, ja kasvatustavat oli huomattavasti moderninpia kuin tämän nuoremman lapseni ryhmässä.
En yritä ollenkaan väittää, että kaikki päiväkodit olisi jotenkin huonoja, vaan nyt vain kohdalle osui nuoremman lapseni kohdalla huono tuuri. Ap.
Voit kai vaihtaa päiväkotia jos olet tyytymätön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinua taitaa vaan ahdistaa se, että lapsesi joutuvat kohtaamaan pettymyksiä, joilta ole heitä pyrkinyt kotona suojelemaan.
No ei. Mielestäni lapsen kuuluu kohdata pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy keinot selvitä pettymysten kanssa ja sietää pettymyksiä. Mutta pettymysten täytyy olla ikätason mukaisia. Jos 2-vuotias lapsi pettyy koko ajan siitä, että häntä vaaditaan huolehtimaan itse asioista, joista 2-v ei ihan oikeasti etuotsalohkojen kehittymättömyyden vuoksi voi mitenkään selvitä, ja siksi lapsi pettyy, niin ei se kyllä kehitä lasta. Ap.
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Sinua taitaa vaan ahdistaa se, että lapsesi joutuvat kohtaamaan pettymyksiä, joilta ole heitä pyrkinyt kotona suojelemaan.
Vaikka totuus on toki myös se, että kaikissa päiväkodeissa ei toimita ihanteellisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Lapseni on vähän yli kaksivuotias. Päiväkodin hoitajat vaativat häneltä, että hän pystyisi itse huolehtimaan tietyistä vaatejutuistaan, istumaan paikallaan syömässä ilman apua, pudotessaan jostain nielisi itkunsa yksin ja jatkaisi vain leikkiä vaikka olisi sattunut, jos joku toinen lapsi lyö häntä niin heille sanotaan että selvittäkää asia itse. Ja jos lapsi ei noista selviä niin hänelle tiuskaistaan eikä suinkaan lohduteta tai kannusteta.
Ja tosiaan vanhemman lapseni päiväkotiryhmässä ei ollut tuollaista. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua taitaa vaan ahdistaa se, että lapsesi joutuvat kohtaamaan pettymyksiä, joilta ole heitä pyrkinyt kotona suojelemaan.
No ei. Mielestäni lapsen kuuluu kohdata pettymyksiä, jotta hänelle kehittyy keinot selvitä pettymysten kanssa ja sietää pettymyksiä. Mutta pettymysten täytyy olla ikätason mukaisia. Jos 2-vuotias lapsi pettyy koko ajan siitä, että häntä vaaditaan huolehtimaan itse asioista, joista 2-v ei ihan oikeasti etuotsalohkojen kehittymättömyyden vuoksi voi mitenkään selvitä, ja siksi lapsi pettyy, niin ei se kyllä kehitä lasta. Ap.
Siis mitä vaaditaan huolehtimaan? Ei kai tuon ikäisiltä isoja koskaan vaaditaan. Ainoastaan lapsia rohkaistaan pukeutumaan itse sen verran kuin osaavat. Se on ihan vanha malli ja lapset ei siitä vahingoitu, jos laitetaan haalari lattialle sitä varten, että kiskaisee sen päälle. Sitten autetaan, kun menee vaikeaksi. Yleinen loukkaaminen ja nöyryyttäminen on sitten toinen juttu.
No niin. On myös tutkittu ettei alle 3-vuotiasta kannata viedä päiväkotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin. On myös tutkittu ettei alle 3-vuotiasta kannata viedä päiväkotiin.
Kyllä, aivan totta, ja tämän tiedän hyvin, ja olen siitä samaa mieltä. Valitettavasti vain meille ei ole taloudellisesti mahdollista pitää lasta kotona enää siten että toinen meistä vanhemmista ei kävisi töissä. Jouduimme laittamaan lapsen päiväkotiin kun hän täytty kaksi vuotta. Ap.
Menenpä olettamaan, että ap on päikkytrolli, koska välttelee niitten esimerkkien antamista.
Miten on, meni ap aamulääkkeet väärään kurkkuun vai hiertääkö sukka muuten vaan? Koska kyllä useimmissa päiväkodeissa noudatetaan uusinta vasua ja kasvatuksellisia keinoja, jollei kyseessä ole yksityinen päiväkoti jossain takahikiällä, jolloin suosittelen päiväkodin vaihtoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Lapseni on vähän yli kaksivuotias. Päiväkodin hoitajat vaativat häneltä, että hän pystyisi itse huolehtimaan tietyistä vaatejutuistaan, istumaan paikallaan syömässä ilman apua, pudotessaan jostain nielisi itkunsa yksin ja jatkaisi vain leikkiä vaikka olisi sattunut, jos joku toinen lapsi lyö häntä niin heille sanotaan että selvittäkää asia itse. Ja jos lapsi ei noista selviä niin hänelle tiuskaistaan eikä suinkaan lohduteta tai kannusteta.
Ja tosiaan vanhemman lapseni päiväkotiryhmässä ei ollut tuollaista. Ap.
Kuulostaa kyllä erikoiselta. Oletko ollut itse seuraamassa vai miten olet tietoinen näistä toimintatavoista? Mitä ne ekaluokkalaiselta ikärasismia nähden liikaa vaaditut asiat sitten on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Lapseni on vähän yli kaksivuotias. Päiväkodin hoitajat vaativat häneltä, että hän pystyisi itse huolehtimaan tietyistä vaatejutuistaan, istumaan paikallaan syömässä ilman apua, pudotessaan jostain nielisi itkunsa yksin ja jatkaisi vain leikkiä vaikka olisi sattunut, jos joku toinen lapsi lyö häntä niin heille sanotaan että selvittäkää asia itse. Ja jos lapsi ei noista selviä niin hänelle tiuskaistaan eikä suinkaan lohduteta tai kannusteta.
Ja tosiaan vanhemman lapseni päiväkotiryhmässä ei ollut tuollaista. Ap.
Kuulostaa kyllä erikoiselta. Oletko ollut itse seuraamassa vai miten olet tietoinen näistä toimintatavoista? Mitä ne ekaluokkalaiselta ikärasismia nähden liikaa vaaditut asiat sitten on?
Ääh, ennakoiva tekstinsyöttö muutti sanan "ikätasoon" muotoon ikärasismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja ymmärrän siis tavallaan sen, että jos ryhmässä ei ole pätevää lto:ta niin ne hoitajat joutuu tekemään niin kuin kuvittelevat hyväksi, eivät he välttämättä saa keneltäkään neuvoja miten tehdä toisin tms.
Kysymykseni kuitenkin oli, että miten saan viisaasti asiani läpi ilman että minulle suututaan tai minua pidetään hankalana vanhempana, jonka hankaluus kostetaan lapselle?
Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Lapseni on vähän yli kaksivuotias. Päiväkodin hoitajat vaativat häneltä, että hän pystyisi itse huolehtimaan tietyistä vaatejutuistaan, istumaan paikallaan syömässä ilman apua, pudotessaan jostain nielisi itkunsa yksin ja jatkaisi vain leikkiä vaikka olisi sattunut, jos joku toinen lapsi lyö häntä niin heille sanotaan että selvittäkää asia itse. Ja jos lapsi ei noista selviä niin hänelle tiuskaistaan eikä suinkaan lohduteta tai kannusteta.
Ja tosiaan vanhemman lapseni päiväkotiryhmässä ei ollut tuollaista. Ap.
Okei, tässä on hyvää ja huonoa. Vaatejuttuja harjoitellaan ja se on ihan ok. Vaatiminen ei tarkoita sitä, että lasta kiusataan, mutta ei se myöskään kaksi vuotiaan kiukutteluiden ympärillä voi pyöriä. Jokainen tietää eron. Hoitajan tai äidin ei tarvi pelleillä pukeutumisen kanssa, jos lapsi osaa, mutta ei myöskään katsota sivusta, jos toinen ei saa kenkää jalkaan yrityksestä huolimatta vaan jeesitään ja opastetaan pikkuhiljaa.
Syödessä tietenkin istutaan paikallaan. Ja siihen pitää komentaa, jos ei muuten usko. Lohduttaminen on vähän kinkkistä. Se on ehdottoman tärkeää ja jotkut lapset on herkempiä kuin toiset, mutta toisaalta joka paikassa on näitä supervikisijöitä, joita sattuu ihan jatkuvasti ja aina on joku lyönyt jne. Ei siihenkään voi lähteä, mutta ei saa töykeäkäään olla. Yleensä nämä vikisijät aloittaa sen heti, kun joku muu saa huomiota tai syliä. Aina pitäisi itse saada se huomio. Sisarusten välilläkin huomaa, kun isompi on sylissä, niin pienempään sattuu heti. En mä kotonaakaan jaksa aina lasten kitinöihin lähteä. Joskus sanon, että "juu, ei sattunut, anna olla". Silti lohdutan paljon ja olen empaattinen. Kuulostaa silti, että jos sattumisiin ja lyömisiin ollaan töykeitä jatkuvasti, niin hommassa on ongelmaa. Tämä on minusta kertomasi pahin osa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli siis yliopistossa koulutetaan ltot väärin?
Yliopistossa just opetetaan tieteen tukemas kasvatustietoa. Pohjaa neurotieteeseen, kehityspsykologiaan, uusimpaan kasvatustieteen tutkimustietoon. Ikävä kyllä kentällä valtaosa ihmisistä ei ole yliopistokoulutettuja lto:ta vaan semmoisia "näin me ollaan aina tehty"-höpöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis yliopistossa koulutetaan ltot väärin?
Yliopistossa just opetetaan tieteen tukemas kasvatustietoa. Pohjaa neurotieteeseen, kehityspsykologiaan, uusimpaan kasvatustieteen tutkimustietoon. Ikävä kyllä kentällä valtaosa ihmisistä ei ole yliopistokoulutettuja lto:ta vaan semmoisia "näin me ollaan aina tehty"-höpöjä.
Juuri tätä tarkoitan. Kerroin tuossa aiemmin, että lapseni ryhmässä ei ole pätevää lto:ta. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Lapseni on vähän yli kaksivuotias. Päiväkodin hoitajat vaativat häneltä, että hän pystyisi itse huolehtimaan tietyistä vaatejutuistaan, istumaan paikallaan syömässä ilman apua, pudotessaan jostain nielisi itkunsa yksin ja jatkaisi vain leikkiä vaikka olisi sattunut, jos joku toinen lapsi lyö häntä niin heille sanotaan että selvittäkää asia itse. Ja jos lapsi ei noista selviä niin hänelle tiuskaistaan eikä suinkaan lohduteta tai kannusteta.
Ja tosiaan vanhemman lapseni päiväkotiryhmässä ei ollut tuollaista. Ap.
Mitä tää liittyy kouluun? tuossa otsikossa leimaat koulun ideologian myös huonoksi. Eikä kai tää päiväkodin ideologiaakaan ole jättää lohduttamatta lapsia. Se on heidän toteutustapansa asioille ja se kuulostaisi väärältä, jos tuo kertomasi pitää paikkaansa. Mistä muuten tiedät, että noin toimitaan? 2-vuotias kertoo?
Syödessä pitää kyllä istua paikallaan ja siihen saa komentaa. Sanoi aivolohkot, mitä sanoi, niin kyllä 2-vuotiastakin saa jo tyyrätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis yliopistossa koulutetaan ltot väärin?
Yliopistossa just opetetaan tieteen tukemas kasvatustietoa. Pohjaa neurotieteeseen, kehityspsykologiaan, uusimpaan kasvatustieteen tutkimustietoon. Ikävä kyllä kentällä valtaosa ihmisistä ei ole yliopistokoulutettuja lto:ta vaan semmoisia "näin me ollaan aina tehty"-höpöjä.
Näin voi olla. Mulla on ehkä vääristynyt kuva, kun meillä ketjussamme useimmat ovat joko kandeja, jopa maistereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, nyt oppineena ihmisenä osaat varmaan jotain konkretiaa tähän laittaa. Ollaan takertumatta lillukanvarsiin, jos nyt kerrot vaikka jotkut esimerkit. Ymmärretään noin yleisemmällä tasolla asia kyllä.
Lapseni on vähän yli kaksivuotias. Päiväkodin hoitajat vaativat häneltä, että hän pystyisi itse huolehtimaan tietyistä vaatejutuistaan, istumaan paikallaan syömässä ilman apua, pudotessaan jostain nielisi itkunsa yksin ja jatkaisi vain leikkiä vaikka olisi sattunut, jos joku toinen lapsi lyö häntä niin heille sanotaan että selvittäkää asia itse. Ja jos lapsi ei noista selviä niin hänelle tiuskaistaan eikä suinkaan lohduteta tai kannusteta.
Ja tosiaan vanhemman lapseni päiväkotiryhmässä ei ollut tuollaista. Ap.
Tuollainen on aivan persiistä! Lasta tulee tukea ja kanssasäädellä tunteita. Sosiaalisia- ja tunnetaitoja ja itsesäätelyä ei opi ilman aikuista. Vie niille lahjaksi vaikka jokin Sajaniemen kirja. T :lto
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli siis yliopistossa koulutetaan ltot väärin?
Yliopistossa just opetetaan tieteen tukemas kasvatustietoa. Pohjaa neurotieteeseen, kehityspsykologiaan, uusimpaan kasvatustieteen tutkimustietoon. Ikävä kyllä kentällä valtaosa ihmisistä ei ole yliopistokoulutettuja lto:ta vaan semmoisia "näin me ollaan aina tehty"-höpöjä.
Mutta ne käytäntö ja teoria vaan ei aina kohtaa...
Kerro nyt ihmeessä jotain esimerkkiä: mikä on modernia, mikä vanhanaikaista. Mikä on se ero ja mitä kaipaat.