Mitä mieltä ihmisestä joka ei ikinä osallistu firman pikkujouluihin?

Ajattelen, että tuossa on tyyppi, joka ei osallistu firman pikkujouluihin.

Ei muuta.

Minäkin skippaan kaikki illanistujaiset jotka kehtaan. On liikaa velvollisuuksia muualla, vanha isä, sairas puoliso ja teini-ikäisiä lapsia.

Mä kohtaan ihmiset aina ihmisinä, en tarvitse siihen pikkujouluja. Meilläkin on vallalla vähän sellainen homma, että pikkujoulut on työporukan ryyppy/rellestysjuhla. Sitten niitä selvitellään jälkikäteen tise kuinka kauan, kun pirkko on vikitellyt raimoa, ja raimon vaimo on hiilenä. Teresalla ja jounilla syttyy työpaikkaromanssi kun alkoholi avaa kielenkantoja. Loput sipisevät kahvitunnilla hihitellen kun perakin oli niin kännissä ja näytti persettä, ja minna sai känniraivarin ja haukkui osastonhoitajan maanrakoon. Ei kiitos todellakaan tämmöisiä "ryhmäytymistilaisuuksia" enää yhtään. En halua nähdä enkä kuulla edes jälkeenpäin mitään juttuja työkavereistani. He eivät ole minun perhettäni, eivätkä kaveripiiriä, ja ne jotka töistä ovat vapaallakin kavereitani, heidän kanssa illastetaan vapaa-ajalla, eikä niistä jutuista kuule kahvipöydässä muunneltua totuutta. 

Siksi että inhottaa katsella ja kuunnella muka mukavaa ja riehakasta menoa. Inhottaa miten monet muuttuu yliseksuaalisiksi kännissä ja vokottelee työkavereita. Muutenkin työkavereiden kanssa yhdistävät asiat liittyy työkuvioihin, ei niitä huvita puida vapaa-ajalla. Vaikea nähdä työkaveri asiallisena ja luotettavana jos on katsellut häntä hiprakassa riettaana tai muka hauskana tai ylipirteänä jne.

Onneksi meillä on nykyään perheyritys, tänä vuonna firman pikkujoulut on pyjamabileet.  Tilataan kotiin ravintolasta hyvät safkat ja leikitään kissan kanssa.

Viime vuonna käytiin illallisella ja elokuvissa.

Jos menen joskus muualle töihin, niin osallistun mielelläni tällaisiin pikkujouluihin jossa kaikki osallistujat on huipputyyppejä, ruoka on taatusti hyvää, ohjelma on oikeasti kivaa eikä mitään pakkoseurustelua, pakkobändiä ja loppuillasta örveltämistä jonka jälkeen nolostellaan ja juorutaan koko joulukuu.

Vierailija kirjoitti:

Taas lähestyy pikkujouluaika ja muut alkaa olla innoissaan ja sitten on tämä yksi joka ei taaskaan aio tulla paikalle.

Mitä te ajattelisitte tällaisesta? En oikein tiedä syytä että miksi ei tule.. Alkoholia ei käytä mutta voisi kai sitä syömään tulla ym. Ja poistua sen jälkeen. Miksi pitää jättää kokonaan väliin?

Olette paskamaisia työkavereita varmaan.

Ei ole koskaan työpaikat olleet sosiaalisen elämän viettopaikkoja ja työkaverit parhaita ystäviä, joten en ole kokenut minkäänlaista tarvetta osallistua työajan ulkopuoliseen toimintaan työkavereiden kanssa. Työpaikan pippaloissa olen käynyt silloin kun kyseessä on ollut esim. tasavuosikymmenjuhla koko henkilöstölle tai uuden rakennuksen harjakaiset, mutta jotkut pikkujoulu-mukahauskat-ryyppäjäiset evvk. Ei kiinnosta jonkun laskutuksen mirkun lasten tekemiset tai sihteeri-lissun miehen autonrämän ostot ja anopin sanomiset töissäkään, eikä sen enempää kännissä sönkötettynä.

Kun viihteelle lähdetään, se tehdään sitten itse valitussa seurassa, omien kavereiden kanssa, jotka ovat samoja riippumatta työpaikasta.

Varmaankin ideologisesti työtön joka ei koskaan kuulu mihinkään firmaan, ei joulun aikaan eikä muulloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulujen tilalle voisi kehitellä setelin, jolla oman valinnan mukaan voisi käydä syömässä, teatterissa, konsertissa tai jossakin muussa maksullisessa tilaisuudessa itselle sopivana ajankohtana. Tällöin voisi myös valita seuransa itse.

Minä en juuri osallistunut työnantajan jouluaterialle. Sanoin, että jos se osallistuminen katsotaan "pakolliseksi", minun palkastani voi veloittaa aterian hinnan verran euroja, mutta iltaani en pilaa!

Voi luoja. Jouluateria saa sinut näin raivon valtaan? Siisus!

Minusta on kiva, että työnantaja näitä järjestää, ja näihin voi mennä tai olla menemättä. Itse aika usein käyn. Mutta nämä ison numeron osallistumattomuudestaan pitävät henkilöt ovat usein työpaikalla muutenkin niitä, noh, naama norsun v:lla kulkevia työyhteisön ilmapiirin pilaajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulujen tilalle voisi kehitellä setelin, jolla oman valinnan mukaan voisi käydä syömässä, teatterissa, konsertissa tai jossakin muussa maksullisessa tilaisuudessa itselle sopivana ajankohtana. Tällöin voisi myös valita seuransa itse.

Minä en juuri osallistunut työnantajan jouluaterialle. Sanoin, että jos se osallistuminen katsotaan "pakolliseksi", minun palkastani voi veloittaa aterian hinnan verran euroja, mutta iltaani en pilaa!

Voi luoja. Jouluateria saa sinut näin raivon valtaan? Siisus!

Minusta on kiva, että työnantaja näitä järjestää, ja näihin voi mennä tai olla menemättä. Itse aika usein käyn. Mutta nämä ison numeron osallistumattomuudestaan pitävät henkilöt ovat usein työpaikalla muutenkin niitä, noh, naama norsun v:lla kulkevia työyhteisön ilmapiirin pilaajia.

Minä olen TYÖpaikalla tekemässä TÖITÄ, en olemassa hauska seurahenkilö, kehumassa huonoitsetuntoisten naistyökavereiden paksuja reisiä hoikiksi, katselemassa valokuvia täysin tuntemattomien ihmisten juhlista, kuuntelemassa jonkun märinöitä kamalasta miehestään kun vastaukseksi ei kuitenkaan kelpaa että pakkoko sun on sen kanssa olla, ihastelemassa jonkun milloin mitäkin tuikitavallista asiaa, osallistumassa nuorempien työntekijöiden mollaukseen kateellisten tanttojen kanssa. Joten olen ilmeisesti "työyhteisön ilmapiirin pilaaja" :D

Ja ei, en osallistu kaikenmaailman henkilöstön yhteisiin illanviettoihin, koska en osaa uskottavasti valehdella ja teeskennellä, että jonkun hapsottava kananpeekampaus on "upea", että tursuavine kainalo- ja selkäläskeineen avonaiseen monta numeroa liian pieneen asuun pukeutuva tukeva työkaveri on "kaunotar" ja että miespuolisten päälliköiden tavallinen ystävällinen ja mukava juttelu tarkoittaa että "se on kiinnostunut kikatikikati".

Pidän erittäin fiksuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulujen tilalle voisi kehitellä setelin, jolla oman valinnan mukaan voisi käydä syömässä, teatterissa, konsertissa tai jossakin muussa maksullisessa tilaisuudessa itselle sopivana ajankohtana. Tällöin voisi myös valita seuransa itse.

Minä en juuri osallistunut työnantajan jouluaterialle. Sanoin, että jos se osallistuminen katsotaan "pakolliseksi", minun palkastani voi veloittaa aterian hinnan verran euroja, mutta iltaani en pilaa!

Voi luoja. Jouluateria saa sinut näin raivon valtaan? Siisus!

Minusta on kiva, että työnantaja näitä järjestää, ja näihin voi mennä tai olla menemättä. Itse aika usein käyn. Mutta nämä ison numeron osallistumattomuudestaan pitävät henkilöt ovat usein työpaikalla muutenkin niitä, noh, naama norsun v:lla kulkevia työyhteisön ilmapiirin pilaajia.

Minä olen TYÖpaikalla tekemässä TÖITÄ, en olemassa hauska seurahenkilö, kehumassa huonoitsetuntoisten naistyökavereiden paksuja reisiä hoikiksi, katselemassa valokuvia täysin tuntemattomien ihmisten juhlista, kuuntelemassa jonkun märinöitä kamalasta miehestään kun vastaukseksi ei kuitenkaan kelpaa että pakkoko sun on sen kanssa olla, ihastelemassa jonkun milloin mitäkin tuikitavallista asiaa, osallistumassa nuorempien työntekijöiden mollaukseen kateellisten tanttojen kanssa. Joten olen ilmeisesti "työyhteisön ilmapiirin pilaaja" :D

Ja ei, en osallistu kaikenmaailman henkilöstön yhteisiin illanviettoihin, koska en osaa uskottavasti valehdella ja teeskennellä, että jonkun hapsottava kananpeekampaus on "upea", että tursuavine kainalo- ja selkäläskeineen avonaiseen monta numeroa liian pieneen asuun pukeutuva tukeva työkaveri on "kaunotar" ja että miespuolisten päälliköiden tavallinen ystävällinen ja mukava juttelu tarkoittaa että "se on kiinnostunut kikatikikati".

Olen pikkujouluinnostuja, mutta en kyllä minäkään viihtyisi sinun pikkujouluissasi. Mikä ala? Mitä pentuja teillä on oikein töissä?!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulujen tilalle voisi kehitellä setelin, jolla oman valinnan mukaan voisi käydä syömässä, teatterissa, konsertissa tai jossakin muussa maksullisessa tilaisuudessa itselle sopivana ajankohtana. Tällöin voisi myös valita seuransa itse.

Minä en juuri osallistunut työnantajan jouluaterialle. Sanoin, että jos se osallistuminen katsotaan "pakolliseksi", minun palkastani voi veloittaa aterian hinnan verran euroja, mutta iltaani en pilaa!

Voi luoja. Jouluateria saa sinut näin raivon valtaan? Siisus!

Minusta on kiva, että työnantaja näitä järjestää, ja näihin voi mennä tai olla menemättä. Itse aika usein käyn. Mutta nämä ison numeron osallistumattomuudestaan pitävät henkilöt ovat usein työpaikalla muutenkin niitä, noh, naama norsun v:lla kulkevia työyhteisön ilmapiirin pilaajia.

Minä olen TYÖpaikalla tekemässä TÖITÄ, en olemassa hauska seurahenkilö, kehumassa huonoitsetuntoisten naistyökavereiden paksuja reisiä hoikiksi, katselemassa valokuvia täysin tuntemattomien ihmisten juhlista, kuuntelemassa jonkun märinöitä kamalasta miehestään kun vastaukseksi ei kuitenkaan kelpaa että pakkoko sun on sen kanssa olla, ihastelemassa jonkun milloin mitäkin tuikitavallista asiaa, osallistumassa nuorempien työntekijöiden mollaukseen kateellisten tanttojen kanssa. Joten olen ilmeisesti "työyhteisön ilmapiirin pilaaja" :D

Ja ei, en osallistu kaikenmaailman henkilöstön yhteisiin illanviettoihin, koska en osaa uskottavasti valehdella ja teeskennellä, että jonkun hapsottava kananpeekampaus on "upea", että tursuavine kainalo- ja selkäläskeineen avonaiseen monta numeroa liian pieneen asuun pukeutuva tukeva työkaveri on "kaunotar" ja että miespuolisten päälliköiden tavallinen ystävällinen ja mukava juttelu tarkoittaa että "se on kiinnostunut kikatikikati".

Ai kauheeta. En sanoisi, että olet "työyhteisön ilmapiirin pilaaja", ihan vaan rehellisesti sanoen ikävä ja ilkeä ihminen, jonka seurassa harva viihtyy, oli sitten kyse työpaikasta tai vapaa-ajasta.

Veikkaan että tämä liittyy täysin IKÄÄN ja KOULUTUKSEEN ja paikkaan HIERARKIASSA, 

Tiedän että osa meidän työssä odottaa koko vuoden pikkujouluja ja kesäjuhlia ja kaikenmaailman firman ristiäisiä jossa saa ilmaista ruokaa ja juomaa ravintolassa. 

Mutta jos jo muutenkin illastat ihan liian usein ulkona töiden puolesta ja liiketapaamisten puolesta ja saat kymmenkunta kutsua pikkujouluihin joka joulu niin johan siinä menee joka päivä joulukuussa pikkujouluihin.

Mutta jos se on ainoa kerta vuodessa, kun pääset hyvään ravintolaan ja kaikki on ilmaista...ymmärrän hyvin miksi ihmiset näitä haluaa.

Kyllä, olen järjeestämässä tänäkin vuonna koko henkilöstölle pikkujoulut, olenko paikalla, olen, en siksi että ne olisi minulle pikkujoulut, olen siksi että olen siellä viran puolesta. 

Omasta mielestä koko perinne on ihan turha, itse en jää niitä kaipaamaan kaikki kaikki pikkujoulut maailmasta lopetetaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulujen tilalle voisi kehitellä setelin, jolla oman valinnan mukaan voisi käydä syömässä, teatterissa, konsertissa tai jossakin muussa maksullisessa tilaisuudessa itselle sopivana ajankohtana. Tällöin voisi myös valita seuransa itse.

Minä en juuri osallistunut työnantajan jouluaterialle. Sanoin, että jos se osallistuminen katsotaan "pakolliseksi", minun palkastani voi veloittaa aterian hinnan verran euroja, mutta iltaani en pilaa!

Voi luoja. Jouluateria saa sinut näin raivon valtaan? Siisus!

Minusta on kiva, että työnantaja näitä järjestää, ja näihin voi mennä tai olla menemättä. Itse aika usein käyn. Mutta nämä ison numeron osallistumattomuudestaan pitävät henkilöt ovat usein työpaikalla muutenkin niitä, noh, naama norsun v:lla kulkevia työyhteisön ilmapiirin pilaajia.

Minä olen TYÖpaikalla tekemässä TÖITÄ, en olemassa hauska seurahenkilö, kehumassa huonoitsetuntoisten naistyökavereiden paksuja reisiä hoikiksi, katselemassa valokuvia täysin tuntemattomien ihmisten juhlista, kuuntelemassa jonkun märinöitä kamalasta miehestään kun vastaukseksi ei kuitenkaan kelpaa että pakkoko sun on sen kanssa olla, ihastelemassa jonkun milloin mitäkin tuikitavallista asiaa, osallistumassa nuorempien työntekijöiden mollaukseen kateellisten tanttojen kanssa. Joten olen ilmeisesti "työyhteisön ilmapiirin pilaaja" :D

Ja ei, en osallistu kaikenmaailman henkilöstön yhteisiin illanviettoihin, koska en osaa uskottavasti valehdella ja teeskennellä, että jonkun hapsottava kananpeekampaus on "upea", että tursuavine kainalo- ja selkäläskeineen avonaiseen monta numeroa liian pieneen asuun pukeutuva tukeva työkaveri on "kaunotar" ja että miespuolisten päälliköiden tavallinen ystävällinen ja mukava juttelu tarkoittaa että "se on kiinnostunut kikatikikati".

Olen pikkujouluinnostuja, mutta en kyllä minäkään viihtyisi sinun pikkujouluissasi. Mikä ala? Mitä pentuja teillä on oikein töissä?!

Pahimpia ovat tuosta 50-v -> naiset, joiden kanssa voi joutua pukuhuoneessa seuraavanlaiseen keskusteluun "siis nää mun reidet on TOSI paksut (ja ne siis todellakin on), onko ne sun mielestä paksut?", johon oletetaan vastausta "ei kun tosi hoikat ja kiinteät" (jota ne eivät siis ole, ellei 60-senttinen sellukuoppainen hyllyvä reisi tarkoita nykysanakirjassa hoikkaa ja kiinteää), Jos sanot totuudenmukaisesti, että onhan ne mutta ala käymään punttisalilla niin jo lähtee läski ja tulee tilalle timmiä lihasta, olet kamala ja ilkeä ihminen. Niitä, jotka käyvät siellä salilla ja ovat oikeasti hoikkia ja timmejä, naureskellaan. Voidaan selittää jonkun kumminkaimananopin syntymäpäivistä kuvien kera ja kun et puolen vuoden päästä muista, minkä näköinen se anopin vävy oli vaikka näit ne valokuvatkin, olet itsekeskeinen ihminen, jota ei kiinnosta mikään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pikkujoulujen tilalle voisi kehitellä setelin, jolla oman valinnan mukaan voisi käydä syömässä, teatterissa, konsertissa tai jossakin muussa maksullisessa tilaisuudessa itselle sopivana ajankohtana. Tällöin voisi myös valita seuransa itse.

Minä en juuri osallistunut työnantajan jouluaterialle. Sanoin, että jos se osallistuminen katsotaan "pakolliseksi", minun palkastani voi veloittaa aterian hinnan verran euroja, mutta iltaani en pilaa!

Voi luoja. Jouluateria saa sinut näin raivon valtaan? Siisus!

Minusta on kiva, että työnantaja näitä järjestää, ja näihin voi mennä tai olla menemättä. Itse aika usein käyn. Mutta nämä ison numeron osallistumattomuudestaan pitävät henkilöt ovat usein työpaikalla muutenkin niitä, noh, naama norsun v:lla kulkevia työyhteisön ilmapiirin pilaajia.

Minä olen TYÖpaikalla tekemässä TÖITÄ, en olemassa hauska seurahenkilö, kehumassa huonoitsetuntoisten naistyökavereiden paksuja reisiä hoikiksi, katselemassa valokuvia täysin tuntemattomien ihmisten juhlista, kuuntelemassa jonkun märinöitä kamalasta miehestään kun vastaukseksi ei kuitenkaan kelpaa että pakkoko sun on sen kanssa olla, ihastelemassa jonkun milloin mitäkin tuikitavallista asiaa, osallistumassa nuorempien työntekijöiden mollaukseen kateellisten tanttojen kanssa. Joten olen ilmeisesti "työyhteisön ilmapiirin pilaaja" :D

Ja ei, en osallistu kaikenmaailman henkilöstön yhteisiin illanviettoihin, koska en osaa uskottavasti valehdella ja teeskennellä, että jonkun hapsottava kananpeekampaus on "upea", että tursuavine kainalo- ja selkäläskeineen avonaiseen monta numeroa liian pieneen asuun pukeutuva tukeva työkaveri on "kaunotar" ja että miespuolisten päälliköiden tavallinen ystävällinen ja mukava juttelu tarkoittaa että "se on kiinnostunut kikatikikati".

Ai kauheeta. En sanoisi, että olet "työyhteisön ilmapiirin pilaaja", ihan vaan rehellisesti sanoen ikävä ja ilkeä ihminen, jonka seurassa harva viihtyy, oli sitten kyse työpaikasta tai vapaa-ajasta.

Usein se menee tosiaan niin, että rehelliset ihmiset ovat "ikäviä" ja valehtelijat "mukavia". Mitä enemmän kehut rumia ja lihavia, mutta moitit ja vähättelet kauniita ja hoikkia, sitä "mukavampi" ja pidetympi olet. Selkäläskiasuista pitää kehua, että upea olet wau mikä kaunotar, mutta parikymppinen hoikka salikroppainen työkaveri avonaisessa tiukassa asussa on vain naurettava tyrkky, jolle kuuluu tanttojen kesken naureskella. Kateellinen ja aiheetta kehuva työkaveri on monesta mukavin. Naisvaltaisilla aloilla.

Että on ihan normaali tyyppi. En itsekään halunnut osallistua entisen duunipaikkani iltatilaisuuksiin, joissa oli paikalla alle 8 ihmistä ja pomo oli paikalla heittämässä huonoa läppää. 

Sitten, riippuu paljon työpaikasta ja duuniporukasta. 

Jos olisi hyvät pippalot, niin eniten varmaan pelottaisi, että nolaisi itsensä pikkuhiprakassa, ja olisi sitten tosi mukava tulla töihin seuraavana arkipäivänä. Näitä kauhutarinoita saa aina lukea.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan että tämä liittyy täysin IKÄÄN ja KOULUTUKSEEN ja paikkaan HIERARKIASSA, 

Tiedän että osa meidän työssä odottaa koko vuoden pikkujouluja ja kesäjuhlia ja kaikenmaailman firman ristiäisiä jossa saa ilmaista ruokaa ja juomaa ravintolassa. 

Mutta jos jo muutenkin illastat ihan liian usein ulkona töiden puolesta ja liiketapaamisten puolesta ja saat kymmenkunta kutsua pikkujouluihin joka joulu niin johan siinä menee joka päivä joulukuussa pikkujouluihin.

Mutta jos se on ainoa kerta vuodessa, kun pääset hyvään ravintolaan ja kaikki on ilmaista...ymmärrän hyvin miksi ihmiset näitä haluaa.

Kyllä, olen järjeestämässä tänäkin vuonna koko henkilöstölle pikkujoulut, olenko paikalla, olen, en siksi että ne olisi minulle pikkujoulut, olen siksi että olen siellä viran puolesta. 

Omasta mielestä koko perinne on ihan turha, itse en jää niitä kaipaamaan kaikki kaikki pikkujoulut maailmasta lopetetaan

Kyllä, jos ei mitään muuta juhlaa ja sosiaalista elämää ole kuin työ, niin pikkujoulu on Jotakin Ihmeellistä. Mutta jos kuuluu leijoniin, rotareihin, on luottamustehtävissä, johtokunnissa, hallituksissa ja/tai työnsä vuoksi käy paljon tapahtumissa ja osallistuu milloin mihinkin juhliin, ei joku ns. paremmin syöminen paremmissa vaatteissa ravintolassa ole mitään ihmeellistä.

Skippasin entisessä työpaikassa lähes kaikki illanistujaiset ja varsinkin pikkujoulut. Työporukka oli ihan ok työpaikalla, mutta vapaa-ajalla aivan kamala. En kokenut sopivani joukkoon yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole koskaan työpaikat olleet sosiaalisen elämän viettopaikkoja ja työkaverit parhaita ystäviä, joten en ole kokenut minkäänlaista tarvetta osallistua työajan ulkopuoliseen toimintaan työkavereiden kanssa. Työpaikan pippaloissa olen käynyt silloin kun kyseessä on ollut esim. tasavuosikymmenjuhla koko henkilöstölle tai uuden rakennuksen harjakaiset, mutta jotkut pikkujoulu-mukahauskat-ryyppäjäiset evvk. Ei kiinnosta jonkun laskutuksen mirkun lasten tekemiset tai sihteeri-lissun miehen autonrämän ostot ja anopin sanomiset töissäkään, eikä sen enempää kännissä sönkötettynä.

Kun viihteelle lähdetään, se tehdään sitten itse valitussa seurassa, omien kavereiden kanssa, jotka ovat samoja riippumatta työpaikasta.

Kuulostatpa negatiiviselta. Avoin mieli ja rennompi asenne ei varmaan olisi joskus pahitteeksi. Saattaisit yllättyä, että työkaverisi ovat ihan ok tyyppejä. Ei varmaan ole paljon vaadittu viettää aikaa sen yhden kerran vuodessa pikkujouluissa.