Lue keskustelun säännöt.
www.jouluapua.fi
19.10.2017 |
Jos sinulla on mahdollisuus auttaa vähävaraisia joulun alla, millä perusteella valitset avunsaajan?
Kommentit (267)
Onko köyhille eläkeläisille mitään vastaavaa keräystä? Mitä kautta voisi heitä ilahduttaa, joko yksin kotonaan asuvia tai jo laitoshoidossa olevia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin auttaa jotain yksinhuoltajaäidin teinipoikaa mutta sen ikäisille on vaikeaa ostaa sopivia ja mieleisiä vaatteita koska heillä ovat kehitysvaiheen vuoksi valtavat kokoerot. Kuinka 150-senttistä hintelää poikaa voi auttaa jokin XL-kokoinen takki tai toistenpäin?
Lahjakortti :) Jack & Jonesin esim?
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on monien tässäkin ketjussa jo mainitsema: mistä ihmeestä löytäisi ne ylpeät ja omista asioistaan parhaansa mukaan huolehtivat mutta vaikeuksiin joutuneet ihmiset??
Ei sellaiset halua mennä nettiin/seurakuntaan/sossuun itkemään omaa tilannettaan ja vaatimaan lahjoituksia, he haluavat pärjätä omillaan ja itse.
Hurjan mielelläni lahjoittaisin iloa esim. mitättömällä eläkkeellä sinnittelevälle mummolle tai pienituloiselle yh-äidille, joka kaipaisi pientä helpotusta arkeen.
MUTTA kun nämä vakiovaatijat ovat juuri näitä itse tilanteensa aiheuttaneita ja kaikilta tahoilta apua kinuavia, niin kuin tässäkin ketjussa on monesti käynyt ilmi.
Kai tuollainen mummo pitäisi löytää ihan irl, mutta tuskin suostuisi ottamaan rahaa vastaan. Pitäisi hyvää mieltä ennemmin antaa lahjan, seuran tai avun muodossa ja sekin vaatisi tutustumista. Tuo varmaan hoituu parhaiten järjestöjen kautta (turvallisempaa myös mummolle), joilla on esim. ystäväpalveluja tai voi tarjoutua ulkoiluttamaan vanhuksia. Tietty tuo vaatii enemmän sitoutumista kuin yksittäinen muistaminen jouluna, mutta varmaan olisi antoisampaa kummallekin osapuolelle..
Vierailija kirjoitti:
Onko köyhille eläkeläisille mitään vastaavaa keräystä? Mitä kautta voisi heitä ilahduttaa, joko yksin kotonaan asuvia tai jo laitoshoidossa olevia?
Marketeissa on ainakin se joulukukkalahjoitus vanhuksille. Siihen olen osallistunut, jospa kukkanen saa hymyn jonkun vanhuksen huulille. Heille minäkin voisin lahjoittaa enemmän.
En lahjoita rahaa tai lahjoja mihinkään perheellisten elättämiseen kun aivan liian monessa kerjäysilmoituksessa loistaa kilometrin päähän oma vika, jatkuvat typerät valinnat ja ahneus.
Me olemme pari vuotta jo antaneet aikaa ja myös "rahallisesti" avustaneet vanhuksia, joilla ei ole omaisia tai he asuvat kaukana/eivät vieraile. Rahallisella avustamisella tarkoitan, että joskus viemme jotain tarpeita mukanamme. Käyn yksin tai käymme lasten ja joskus myös koiramme kanssa ilahduttamassa vanhainkodeissa ja tässä lähellä asuvien muutaman huonojalkaisen vanhuksen luona. Vanhukset rakastavat seurata pienten lasten leikkiä, vanhin lapsi myös lukee heille lehtiä. Olemme käyneet kaupassa, leiponeet, istuttanet kukkia ja myöhemmin kahvitelleet pihalla ja iloinneet kun sipulikukat ovat nousseet. Joskus vain jutellaan, joskus auttelen pienissä kotihommissa. Pari kertaa olen lähtenyt seuraksi terveyskeskukseenkin. Koirasta on ollut paljon iloa, se kun tykkää olla paijattavana ja käydä makuulle viereen. Kerran mentiin yhdessä esikoisen kanssa tekemään historian tehtävää yhden vanhuskaverimme luokse ja kyllä siinä itsekin herkistyi kun näki miten pappa menneitä muisteli ja niistä halusi nuorelle kertoa.
Tästä tulee oikeasti hyvä mieli ja ei tarvitse kertaakaan miettiä ilahtuuko avun saaja. He ovat niin kiitollisia, että ihan sydämestä ottaa :) ja koen, että omat lapseni ovat saaneet tästä myös jotain hyvin arvokasta elämää ajatellen. Näkevät elämän koko kaaren, oppivat auttamaan ja huomioimaan toista. Meillä ei ole omia isovanhempia kuvioissa mukana lapsilla, joten meille tämä sopii erityisen hyvin siksikin.
Suosittelen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin auttaa jotain yksinhuoltajaäidin teinipoikaa mutta sen ikäisille on vaikeaa ostaa sopivia ja mieleisiä vaatteita koska heillä ovat kehitysvaiheen vuoksi valtavat kokoerot. Kuinka 150-senttistä hintelää poikaa voi auttaa jokin XL-kokoinen takki tai toistenpäin?
Lahjakortti :) Jack & Jonesin esim?
Mä olen laittanut just noita Jack&Jonesin lahjakortteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisperheessä eläville lapsille voisin lahjoittaa, heillä tarve on varmasti aito, koska lapsia ei ihan helpolla huostaanoteta, olisiko sellaista tahoa, jonka kautta voisi toimittaa huostaanotetuille (väliakaisesti tai ei) lapsille lahjoja?
Joulupuu-keräys. Ainakin osa menee huostaanotetuille.
Kuinkakohan moni huostaanotettu todellakin itse tästä saa jotain? en ole vielä yhdenkään huostatun saaneen mitään. Meneekö tuossakin varat organisaation pyöritykseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Äiti koko xxxx-xxxxxl 56-60, kengät 40-42, pitkät hameet erityisesti mieleisiä. Tekee käsitöitä paljon."
Oikeasti aika vaikea ymmärtää rahanpuutetta, jos näin isoksi saa itsensä syötyä. Sen ymmärrän, että halpa ruoka on höttöä joka helposti kerryttää vähän ylimääräistä kroppaan, mutta tuon painoiseksi päästäkseen ja siinä pysyäkseen tarvitsee syödä varmaan 10 000 kaloria päivässä, riittäkö sekään? Ellei juo pelkkää rypsiöljyä, tuollaisen painon ylläpitämiseen menee mielettömästi rahaa.
Vierailija kirjoitti:
"Poika 17v: Vaatekoko XXL-XXXL, kengän koko 47. Lakanasetti, kylpypyyhe, herkut. Pitää pelaamisesta ja toivoisi voivansa käydä punttisalilla tai uimahallissa."
Jos sä tuota pojan kokoa kritisoit tässä, niin ei hän tuolla kokomerkinnällä välttämättä lihava ole. Onhan hänen kengän kokonsa aivan jumalaton. Mietipä tyyppiä, joka käyttää kokoa 47 kenkiä, ja käyttää s-koon vaatteita. Ei natsaa....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihme, että Suomesta muuttaa porukkaa niin paljon pois. Onhan tämä ilmapiiri sairaalloisen myrkyllinen, kun joku köyhien auttaminen jouluna herättää näin paljon ilkeitä ja katkeria kommentteja.
Mä en lahjoita kellekään mitään. Itse olen niitä köyhimpiä, ja voisin olla tuolla apua pyytämässä, jos luonne olisi siihen taipuva. Mutta kun ei ole.
Olen ollut 18 vuotta yh yhdelle lapselle, ja olen työkyvyttömänä silti saanut itse lapselle lahjat laitettua. Olen aloittanut sen lahjojen oston monta kuukautta aeimmin. Tänäkin vuonna ostin elokuun lopussa ensimmäisen lahjan. Tulin leikkauksesta lapsen opiskelukaupungista, ja ajattelin jo silloin lastani ja joulua, ja kipaisin matkallani lahjakortin Lushilta.
Kyllä ymmärrän, että on minua köyhempiä, jotka elää miinuksella jatkuvasti. Nämä on yleensä niitä ihmisiä, joiden tulot jää euroa vaille toimeentulotuen. Eli jos pääset toimeentulotukiasiakkaaksi, sinulla on jo asiat paremmin kuin monella. Jos olet euroa vailla rajaa, niin jumalauta elämä on karmeaa. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sijaisperheessä eläville lapsille voisin lahjoittaa, heillä tarve on varmasti aito, koska lapsia ei ihan helpolla huostaanoteta, olisiko sellaista tahoa, jonka kautta voisi toimittaa huostaanotetuille (väliakaisesti tai ei) lapsille lahjoja?
Joulupuu-keräys. Ainakin osa menee huostaanotetuille.
Kuinkakohan moni huostaanotettu todellakin itse tästä saa jotain? en ole vielä yhdenkään huostatun saaneen mitään. Meneekö tuossakin varat organisaation pyöritykseen?
Joulupuussa ei kerätä rahaa, vaan valmiita lahjapaketteja lapsille/nuorille. Paketin saajat on katsottu jo etukäteen, jolloin lahjan tuoja voi valita sopivan saajan (korteista, joissa kerrotaan ikä, sukupuoli ja mahdollinen lahjatoive).
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että Suomesta muuttaa porukkaa niin paljon pois. Onhan tämä ilmapiiri sairaalloisen myrkyllinen, kun joku köyhien auttaminen jouluna herättää näin paljon ilkeitä ja katkeria kommentteja.
Itse olen auttanut köyhiä mutta miettinyt muuttoa ihan muista syistä. Ja ne syyt on verot. Maksetaan miehen kanssa veroja yhteensä noin 90 000 euroa tänä vuonna mikä on ihan hullu summa. Köyhillä (ainakaan sosiaalituilla elävillä) taas ei oo varaa muuttaa kovinkaan moneen paikkaan koska sosiaalituet suomessa on paremmat kuin suurimmassa osassa maista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua näitä 8 lapsisia elämäntapatyöttömiä perheitä joissa joulu (+ lasten synttärit ja kaikki muut juhlat) tulee joka vuosi ihan yllätyksenä. Nuorin lapsi on yleensä muutamakuinen ja työttömyys ennen kuopuksen syntymistä on kestänyt about 20 vuotta. Mutta edelleen on yllätys et ei oo tänä(kään) jouluna rahaa ostaa jouluruokaa eikä lahjoja. Kannattaa pukata yhdeksäs lapsi ensi juoluksi, jospa se tilanne sillä paranisi.
Kuulostaa niin anopiltani.. Avopuolisollani on 7 sisarusta, nuorin on 4v. Hänen mielestä kaikkien täysi-ikäisten lasten pitäisi osallistua kaikkii näihin kuluihin, koska "sehän on sun sisko/veli" Minä niin toivon, ettei anoppini lisäänny enää.. Omasta mielestä on vähän kohtuutonta maksattaa omilla lapsillaan sisarusten ja omia kuluja (etenkin kun emme asu edes samassa taloudessa). Opiskelemme molemmat tällähetkellä, ja molemmat nostetaan opintolainaa.. Joten emme mekään rahassa kieri.. En tiedä onko hän tuolla jouluapu sivustolla..
Miksi kaikki matalan äö:n naiset hankkii lauman lapsia, mitä ei todellisuudessa edes halua. On vaan niin mukavaa olla kotona.. Eikö kotona voi olla ilmankin, että lisääntyy säännöllisesti 3-5 välein? Anoppini on reilusti +40 eikä ole ollut ikinä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että Suomesta muuttaa porukkaa niin paljon pois. Onhan tämä ilmapiiri sairaalloisen myrkyllinen, kun joku köyhien auttaminen jouluna herättää näin paljon ilkeitä ja katkeria kommentteja.
Ei köyhien auttaminen varmasti ole kenellekään ongelma, vaan se että ahneet ihmiset käyttävät hyväkseen köyhien hätää ja auttajien avokätisyyttä, jolloin kukaan ei uskalla lahjoittaa tai kehtaa pyytää apua.
Oikeasti köyhät ja apua tarvitsevat eivät halua olla vaivaksi kun auttajana on tavallinen ihminen eikä joku kasvoton virasto tai järjestö. Auttaja taas ei halua tulla höynäytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko köyhille eläkeläisille mitään vastaavaa keräystä? Mitä kautta voisi heitä ilahduttaa, joko yksin kotonaan asuvia tai jo laitoshoidossa olevia?
Ei taida olla keräyksiä, joskus olen jonkun joulukukka-keräyksen nähnyt jossa saa lahjoittaa kukan hinnan kukkakaupalle ja sieltä sitten toimitetaan kukka vanhukselle, taisi olla vaan joku jonkun paikkakunnan oma juttu. Mutta suosittelen ottamaan esim. paikallisen vanhain-/palvelu-/hoivakodin johtajaan/osastonhoitajaan yhteyttä tai kotihoitoon. Varmasti löytyy vanhuksia jotka ilahtuvat jo pienestä muistamisesta. Esim. viime joulun alla olin sijaistamassa yhdellä pitkäaikaisosastolla ja siellä hoitajat keräsivät kolehtia kun yritettiin saada edes jokaiselle vanhukselle kynttelikkö ikkunalle jouluksi....
Vierailija kirjoitti:
En lahjoita rahaa tai lahjoja mihinkään perheellisten elättämiseen kun aivan liian monessa kerjäysilmoituksessa loistaa kilometrin päähän oma vika, jatkuvat typerät valinnat ja ahneus.
Me olemme pari vuotta jo antaneet aikaa ja myös "rahallisesti" avustaneet vanhuksia, joilla ei ole omaisia tai he asuvat kaukana/eivät vieraile. Rahallisella avustamisella tarkoitan, että joskus viemme jotain tarpeita mukanamme. Käyn yksin tai käymme lasten ja joskus myös koiramme kanssa ilahduttamassa vanhainkodeissa ja tässä lähellä asuvien muutaman huonojalkaisen vanhuksen luona. Vanhukset rakastavat seurata pienten lasten leikkiä, vanhin lapsi myös lukee heille lehtiä. Olemme käyneet kaupassa, leiponeet, istuttanet kukkia ja myöhemmin kahvitelleet pihalla ja iloinneet kun sipulikukat ovat nousseet. Joskus vain jutellaan, joskus auttelen pienissä kotihommissa. Pari kertaa olen lähtenyt seuraksi terveyskeskukseenkin. Koirasta on ollut paljon iloa, se kun tykkää olla paijattavana ja käydä makuulle viereen. Kerran mentiin yhdessä esikoisen kanssa tekemään historian tehtävää yhden vanhuskaverimme luokse ja kyllä siinä itsekin herkistyi kun näki miten pappa menneitä muisteli ja niistä halusi nuorelle kertoa.
Tästä tulee oikeasti hyvä mieli ja ei tarvitse kertaakaan miettiä ilahtuuko avun saaja. He ovat niin kiitollisia, että ihan sydämestä ottaa :) ja koen, että omat lapseni ovat saaneet tästä myös jotain hyvin arvokasta elämää ajatellen. Näkevät elämän koko kaaren, oppivat auttamaan ja huomioimaan toista. Meillä ei ole omia isovanhempia kuvioissa mukana lapsilla, joten meille tämä sopii erityisen hyvin siksikin.
Suosittelen!
Tämä on sitä oikeaa auttamista. Kiitos sinulle
Vierailija kirjoitti:
Lähörikoulutuksesta ihmettelen, että kaikkia ne sinne työkkäristä ohjaavatkin. Yksi jouluapua äiti oli valmistumassa jouluna lähäriksi, mutta kertoi, että on niin sairas, että voi työskennellä vain osa-aikaisesti. Vammaispalveluihin mielellään varmasti tällainen henkilö palkataankin....
Samaa olen ihmetellyt itsekkin. Tai työkkärihän ei kysele, haluaisitko opiskella lähihoitajaksi, vaan usealla ei ole vaihtoehtoa. Yksi puolituttavani oli juuri tällaisessa tilanteessa. Että hänen oli pakko, tai olisi tullut 3kk karenssi. Toisaalta ymmärrän, että hän tähän joutui, sillä on on käynyt vain lukion (eli ei ole mitään ammattia) eikä hän ole ollut töissä kuin kerran, muutaman kuukauden josta hänet irtisanotiin. Hän oli välillä käynyt "työllisyyttä edistävillä" kursseilla. Ja ajottain sairaslomalla masenuksen vuoksi.(ikää +30v)
Ilmeisesti työkkärin virkailijalla oli mennyt hermo tuttavani "koottuihin selityksiin" siitä, miksi ei ole hakenut töitä tms. Ja määräsi hänet lähihoitaja opintojen pariin.
Hän kävi määrätyn koulun, ja sain töitä heti valmistumisen jälkeen. Ainakin toistaiseksi kaikki on sujunut ok. Ja omasta mielestä hän on ollut ihan iloisella päällä.. Joten ehkä joihinkin pakottaminen saattaa toimiakin? En tiedä.. Itse en vain voisi kuvitella itseäni tähän ammattiin, tai mihinkään sosiaali/terveysalalle, mielestäni nuo alat on "kutsumus aloja". Ääriesimerkkinä en usko että esimerkiksi velasta tulisi hyvää lastenhoitajaa, jos hänet karenssin uhalla pakotettaisiin opiskelemaan tarhatädiksi/sedäksi.
Ja kyllä sitä oikeasti aistii monessa paikassa, tykkääkö työntekijä omasta ammatistaan vai ei. Se heijastuu sekä työkaveihin että asiakkaisiin. Itse en ainakaan haluaisi olla asiakaana paikassa, jossa merkitsen toiselle kuin kilo paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että Suomesta muuttaa porukkaa niin paljon pois. Onhan tämä ilmapiiri sairaalloisen myrkyllinen, kun joku köyhien auttaminen jouluna herättää näin paljon ilkeitä ja katkeria kommentteja.
Ei köyhien auttaminen varmasti ole kenellekään ongelma, vaan se että ahneet ihmiset käyttävät hyväkseen köyhien hätää ja auttajien avokätisyyttä, jolloin kukaan ei uskalla lahjoittaa tai kehtaa pyytää apua.
Oikeasti köyhät ja apua tarvitsevat eivät halua olla vaivaksi kun auttajana on tavallinen ihminen eikä joku kasvoton virasto tai järjestö. Auttaja taas ei halua tulla höynäytetyksi.
Tällaiseen voisin osallistua. Onkohan Jyväskylässä mahdollisuutta?
Joulupuu-keräys. Ainakin osa menee huostaanotetuille.