Mikä rakkaudessa mättää?

Insinöörismielisille määritelmä rakkaudesta: kiintymyksellä tarkoitetaan pyrkimystä muodostaa ja säilyttää läheisiä ihmissuhteita. Kiintymyssuhteen perusta syntyy varhaislapsuuden ihmissuhteista. Turvallisesti kiintyneillä aikuisilla on turvallisesti kiintyneitä lapsia ja he reagoivat lastensa tarpeisiin herkästi. Kiintymyssuhde joka koetaan emotionaalisesti laaja-alaiseksi ja syväksi koetaan rakkautena.

Kahden aikuisen välinen rakkaus sisältää läheisyyttä eli luottamusta ja halua paljastaa sisimpänsä, intohimoa eli fysiologista virittämistä seksuaaliseen haluun ja sitoutumista eli päätöksen rakastaa toista.

Läheisyyden kokemus on rakkauden tunne-elementti, intohimo sen motivaatioelementti ja sitotoutuminen puolestaan sen kognitiivinen elementti. Parisuhteissa nämä elementit esiityvät eriasteisina ja niiden painotukset voivat vaihdella parisuhteen eri vaiheissa.

Mikä siis mättää, etteivät edellä kuvaillut, rakkauteen tähtäävät elementit toimi nykyisin? Paska lapsuus vai?