Lue keskustelun säännöt.
Mikä "vika" on tuntemissasi ikisinkuissa?
17.10.2017 |
Tuli mieleen tuosta Ensitreffit alttarilla -sarjasta ja Marista, joka näyttäytyy ainakin sarjan perusteella aika vaikeana tyyppinä, että millaisia "vikoja" on tuntemissanne pitkän aikaa sinkkuina olleissa ihmisissä? Ja nyt puhun siis sinkuista, jotka etsivät kuumeisesti parisuhdetta, en niistä, jotka itse haluavat olla sinkkuja.
Omat havaintoni:
-Sitoutumiskammo. Kiinnostutaan ainoastaan tyypeistä, jotka eivät ole todellisuudessa saatavilla, kuten varatuista.
-Vaativuus, epäluuloisuus, toisen testaaminen eli juurikin "vaikea luonne" esim. aiemmin parisuhteissa tulleiden haavojen takia.
-Yleinen kykenemättömyys joustaa, koska esim. 10 v. sinkkuvuoden aikana on tottunut tekemään asiat oman pään mukaan
-Heti-kaikki-tänne-nyt -tyypit. Eli parisuhteen kaipuu on niin kova, että toinen säikäytetään jo toisilla treffeillä pois, liika tarvitsevuus siis.
Nämä havainnot olen tehnyt lähipiirini ihmisistä, jotka usein surevat sitä etteivät löydä kumppania. Syitä on toki tsiljoonia ja uskon ettei moni vaan ole tavannut sitä sopivaa, mutta välillä tekisi mieli sanoa suoraan esim. yhdelle ystävälle, joka testaa miehiä ja on tosi vaativa persoona, että katsos vähän peiliin..
Enkä väitä olevani itse mikään täydellisyys, jokaisella on vikansa. Mutta kiinnostaisi vaan kuulla, onko muilla vastaavia havaintoja? Ja jos on, oletteko sanoneet niistä koskaan toiselle esim. kysyttäessä "mikä mussa on vikana, kun en koskaan löydä ketään ja taas yks aluksi kiinnostunut tyyppi vaan katosi jonnekin..."
Kommentit (243)
Ihmettelen vain! kirjoitti:
19-vuotias poika, 185cm, Ronaldomainen kroppa (rasvat nollissa ja näyttävä six-pack), tummat piirteet, mainoksissa ja katalogeissa esiintynyt, oikisopiskelija ja puoliammattilasisurheilija. Laajahko frendipiiri, tyylikäs pukeutuminen ja todella hyvä itsetunto.
Silti 0 seurustelusuhdetta ala-asteen jälkeen, ja yleensä tytöille pelkkää ilmaa clubilla, tapahtumissa yms. Harmi, koska olen luonteeltani hyvin seurallinen ja hauska, mutta jokin minussa silti heitä tökkii, koska ei viitsitä/uskalleta lähestyä. :((
Ei sano tätä pahalla, mutta kuvauksesi itsestäsi antaa sinusta ainakin näin kirjoitetun tekstin perusteella kuvan, että olet melko itserakas persoona, joka mahdollisesti arvottaa muita ihmisiä omien (aika pinnalliselta kuulostavien; tunnut alleviivaavan paljon ulkonäköön liittyviä ominaisuuksia sekä sosioekonomista statustasi) kriteerien kautta. Sellainen asenne huokuu ihmisestä helposti ulospäin jopa ilman sanallista viestintääkin. Itserakkaan ihmisen kanssa harvempi haluaa hakeutua syvällisempään vuorovaikutukseen, ihmissuhteesta puhumattakaan. Tämä voi olla syy siihen, miksi sinua ei lähestytä. En halua tällä kommentillani mitenkään lytätä, mollata tai nälviä sinua koska olet hyvin nuori ja vielä kehittymässä oleva ihminen, mutta mieti ihan ajatuksella, että voiko huomioissani olla jotain perää sinun kohdallasi. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä juttu miten jotkut kuvittelevat olevansa elämässä kovastikin onnistuneita, kun ovat päätyneet (omasta mielestään ilmeisesti päässeet) parisuhteeseen ja ajattelevat, että heissä, jotka eivät samaan olotilaan halua/pääse on muka jotain vikaa!!!
Mussa ei ole mitään vikaa, olen hyväksynyt sen tosiasian, että en haluakaan mitään kompromissielämää vaan oman näköiseni kauniin ja ainutlaatuisen elämän. Ex miehestä on toki taloudellista etua ja ihana komea poikalapsi tehty yhdessä, mutta mun puolesta hän voi leikkiä kotileikkkiä nykyisessä liitossaan ja vaikka kaatua saappaat jalasssa työnarkomaniaan. Olen nauttinut vapaudestani ja kokenut elämässäni paljon rakkautta, mutta nyt rakastan vaan lastani ja itseäni sekä muutamaa läheistäni. En ole varma, että haluanko enää romanttista rakkautta, oma valintani, mutta en koe, että minussa olisi vikaa, ympäristössäni sitä vastoin monessa on, naiset on aina olleet minulle kateellisia: nykyään siitä, että uskallan olla yksin ja onnellinen täysillä!!! Keski-ikä on vapauttavaa, pitäköön muut seuraa tylsille insinöörimiehilleen ja työnarkomaani juristeilleen, jotka pettävät vaimojaan ylitöissä paremman näköisten ja iloisten assarityttösten kanssa. Ai niin on mussa yksi vika, miehet eivät voi vastustaa mua, joten koko kirjo iskuyrityksiään on kuultu ja tulee korvista...
Nautit vapaudesta ja olet riippuvainen miehesi tuloista. OK
Vierailija kirjoitti:
Hieman alle 30-vuotias nainen, joka luulee parisuhteen olevan pelkkää Disney-elokuvaa. Kieltäytyy treffeistä, jos treffipyyntö tulee väärässä paikassa esim. baarissa, koska parisuhteen täytyy alkaa erityisellä ja elokuvamaisella tavalla. Hyväksyisi vain Ryan Goslingin näköiset miehet, vaikka oma ulkonäkö ei riitä.
Toisin sanoen, hän ei todellisuudessa edes halua parisuhdetta. Murrosikäisen tytön romanttiset kuvitelmat riittävät hänelle.
Mun tuntemissa ikisinkuissa ei ole mitään vikaa. He ovat tyytyväisiä, aktiivisia ihmisiä, joilla ei ole tavoitteena pariutua kenen tahansa kanssa.
Kaikki tuntemani ovat miehiä.
Yhteistä heille on tietynlainen elämän puute. Elävät päivästä toiseen samalla tavalla - ovat täysin kiinni rutiineissaan. Uusien asioiden kokeileminen on vaikeaa.
Sanoisin lisäksi että puheenlahjat ovat heillä melko köyhällä tasolla. Ovat jotenkin "irti" omasta tunne-elämästään. Eivät osaa puhua tärkeistä asioista eivätkä kyllä kuunnellakaan.
Ikävä sanoa, mutta joitakin vaivaa minusta ihan selkeä tyhmyys (lue: tietämättömyys). Urheilusta ehkä löytyy tietoa, mutta ei mistään sellaisesta, joka saattaisi naista kiinnostaa.
Naisten lähestymisyritykset...no niitä ei ole. Tosin olen nähnyt kun naiset yrittävät lähestyä heitä. Sitä on aika surullista seurata, koska pelisilmä naisten suhteen on nolla. Osaavat jotenkin olla tilanteessa sellaisia, että nainen ei kiinnostu varmasti. Tätä on vaikea ymmärtää, koska ainakin itsellä...melkeinpä voisi sanoa että luonto ottaa ohjat, eli hommat tapahtuu aika lailla itsekseen. Miksi näillä ikisinkuilla ei niin tapahdu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miten kauan pitää olla sinkkuna pitkän suhteen päätyttyä että muutun ikisinkuksi? :)
Olen itse itseni ikisinkuksi listannut, koska tunnistan olevani kohtalaisen mahdoton. En halua edes sitä tilannetta, missä tehdään kompromisseja pariskuntana. Tykkään tehdä asiat omalla tavalla ja olla joustamaton. Tykkään, että asiat ovat siellä minne itse haluan ne laittaa. Tykkään, ettei tarvitse jutella jotain tunnekeskusteluja ja olla alati huomioiva toista aikuista kohtaan. Kun tulen töistä kotiin ja laitan lapset nukkumaan voin aivan rauhassa laittaa musiikit soimaan luureista eikä tarvitse miettiä muiden sosiaalisia tarpeita, kun olen itse asiakeskeinen ja nautin itsekseni olemisesta. Jos olisin treffimarkkinoilla tai puolisoa vailla näyttäisi vikalistani tältä
-Erakoituva
-Sooloileva
-Ei huomioi tarpeeksi
-Despootti mitä tulee esimerkiksi saksien sijaintiin ja haluton mukautumaan tai hankkimaan yhteistä arkea
-Haluan viettää vapaa-ajan kaverien kanssa ja olen epäromanttinen
-Skeptikko kestävien parisuhteiden vuoksi, koska on realisti ja tiedostaa olevansa kykenemätön ryhmätyöskentelyyn
-Emotionaalisesti etäinen
Istun kyllä valheellisena markkinointina treffisovelluksissa, koska tykkään treffailla ihmisiä menemättä syvemmälle tasolle. Vikalistalle varmasti riittäisi muutakin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse itseni ikisinkuksi listannut, koska tunnistan olevani kohtalaisen mahdoton. En halua edes sitä tilannetta, missä tehdään kompromisseja pariskuntana. Tykkään tehdä asiat omalla tavalla ja olla joustamaton. Tykkään, että asiat ovat siellä minne itse haluan ne laittaa. Tykkään, ettei tarvitse jutella jotain tunnekeskusteluja ja olla alati huomioiva toista aikuista kohtaan. Kun tulen töistä kotiin ja laitan lapset nukkumaan voin aivan rauhassa laittaa musiikit soimaan luureista eikä tarvitse miettiä muiden sosiaalisia tarpeita, kun olen itse asiakeskeinen ja nautin itsekseni olemisesta. Jos olisin treffimarkkinoilla tai puolisoa vailla näyttäisi vikalistani tältä
-Erakoituva
-Sooloileva
-Ei huomioi tarpeeksi
-Despootti mitä tulee esimerkiksi saksien sijaintiin ja haluton mukautumaan tai hankkimaan yhteistä arkea
-Haluan viettää vapaa-ajan kaverien kanssa ja olen epäromanttinen
-Skeptikko kestävien parisuhteiden vuoksi, koska on realisti ja tiedostaa olevansa kykenemätön ryhmätyöskentelyyn
-Emotionaalisesti etäinenIstun kyllä valheellisena markkinointina treffisovelluksissa, koska tykkään treffailla ihmisiä menemättä syvemmälle tasolle. Vikalistalle varmasti riittäisi muutakin :D
Mä niin allekirjoitan kaiken. Se kun tiedostaa olevansa huono parisuhteessa. Olisihan se kiva kun olis joku, mutta hitto ei musta varmaan enää ole parisuhteeseen, joko ajattelin et toinen on liian hyvä mulle tai että toisessa on liikaa vikoja joita ei voi korjata.
Paitsi treffailu on ahdistavaa ja inhottavaa, mutta kylhän sitä miehistä seuraa vaan tulee kaivattua, että pakko se on sinne treffeille välillä raahautua.
terv. N29 Ikuisesti yksin
Kaunis naama,tosi kiltti,fiksu,mutta + 20kg ylipainoa.Ja kattelee vähän eri tason ukkoja kuin itse.Ja pettyy kerta kerran jälkeen.Kun on kuitenkin jo pian 38 ja yhden lapsen äiti.On myös ilmoittanut ettei halua miestä jolla on pieniä lapsia tai "junttipetteriä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli suhteen alku vireillä 38v naisen kanssa muutama vuosi sitten. Naisella 3 alaikäistä lasta 2 eri miehen kanssa. Lapset 15v, 13v ja 9v. Naisella ylipainoa 20kg, mutta nätit kasvot ja isot kauniit rinnat. Ylipaino oli kasaantunut rintojen alapuolelle.
Minä 42v 175cm ja 20kg ylipainoa, sekä yhden 8v lapsen 'osa-aikaisä'.
Yhteinen tuttu järjesti meidät yhteen. Itse tykkäsin hänestä ja meillä olikin alkuun mukavaa yhdessä ja seksikin oli hyvää. Hän kuitenkin halusi pistää poikki kuukauden jälkeen, koska ei halunnut vielä sitoutua mieheen, joka on lyhyt, lihava ja jolla on taakkana pieni lapsi. Ei halunnut ihastua minuun enempää, koska ajatteli 'ansaitsevansa' sen unelmien miehensä, kun on vielä nuori. Ihanne miehensä: yli 185cm, hoikka, tumma ja ei lapsia.
Näin perusteli mulle (hieman nätimmin) - kuulin noi tarkennukset siltä meidän yhteiseltä tutulta.
Tapasin toisen naisen, jonka kanssa olen ollut nyt pari vuotta. Vuosi sitten tämä edellinen otti viestillä yhteyksiä ja kyseli kuulumisia. Kyseli kiinnostaisiko taas tapailla, kun meillä olo aiemmin mukavaa yhdessä, samanlainen huumorintaju, hyvää seksiä jne. Kaipasi kuulemma mukavaa miestä, kun oli deittaillut jotain mulkkuja, jotka ei osaa sitoutua. Joo, 28v hyvännäköinen 190cm sinkkumies ei halua asettua aloille 4-kybäsen yh:n kanssa. Hetken huvia toki kokeneen naisen kanssa voi kokea, mutta...
Sydämelleenhän ei voi mitään ja rakastumiselle, mutta joskus kannattaisi sitä realismiakin harrastaa.
Ihmettelen vain! kirjoitti:
19-vuotias poika, 185cm, Ronaldomainen kroppa (rasvat nollissa ja näyttävä six-pack), tummat piirteet, mainoksissa ja katalogeissa esiintynyt, oikisopiskelija ja puoliammattilasisurheilija. Laajahko frendipiiri, tyylikäs pukeutuminen ja todella hyvä itsetunto.
Silti 0 seurustelusuhdetta ala-asteen jälkeen, ja yleensä tytöille pelkkää ilmaa clubilla, tapahtumissa yms. Harmi, koska olen luonteeltani hyvin seurallinen ja hauska, mutta jokin minussa silti heitä tökkii, koska ei viitsitä/uskalleta lähestyä. :((
Olisokohan homo? Kaapissa tai ei vielä itse tiedä? aseksuaali?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian suuret odotukset, mielessä lista ominaisuuksista joita tulevalla kumppanilla pitää olla, tavoitteena täysin epärealistinen suhde. Ei ymmärrä, että suhde toiseen ihmiseen toimii peilinä, jossa näkee myös itsensä sellaisena kuin oikeasti on.
Etsii virheitä ja kukaan ei kelpaa, omia virheitä ei huomaa.
Jokaisella meillä on hyvät ja huonot puolet, pitäisi ymmärtää, että suhde vaatii joustoa myös itseltä ja aika paljon kompromisseja yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Liian suuret odotukset, mielessä lista ominaisuuksista joita tulevalla kumppanilla pitää olla, tavoitteena täysin epärealistinen suhde. Ei ymmärrä, että suhde toiseen ihmiseen toimii peilinä, jossa näkee myös itsensä sellaisena kuin oikeasti on.
Etsii virheitä ja kukaan ei kelpaa, omia virheitä ei huomaa.
Jokaisella meillä on hyvät ja huonot puolet, pitäisi ymmärtää, että suhde vaatii joustoa myös itseltä ja aika paljon kompromisseja yleensä.
Monet on yhdessä manipuloijan kanssa ja on muitakin vinoutuneita ihmissuhteita. Kenenkään toisen varaan ei voi täysin laittaa minäkuvaansa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotku pitkään sinkkuna olleet naiset, joilla ollut joskus "tulinen romanssi" tuntuvat asettavan tulevalle puolisolle aivan kohtuuttomia vaatimuksia.
Mulla ja miehelleni on kavereina 35-vuotias ikisinkku nainen ja 36-v ikisinkku mies. Molemmat akateemisia uraihmisiä. Mies on ujo ja keskittyy työhön. Seurustellut muutaman kerran viimeisen 15 vuoden aikana. Yleensä aina tossun alla. Liian kiltti ehkä?
Ikisinkkunaisemme tapailee paljon miehiä ja bilettää ja matkustelee. Haikailee edelleen 2kk suhdetta joka hänellä oli ollessaan 22 vuotia ruotsalaiseen vatattuun 38 vuotiaaseen bisnesmieheen. Vertaa kaikkia miehiä siihen tunteeseen.
Ikisinkkuystävämme ovat molemmat avautuneet kännissä luottamuksellisesti yksinäisyydestään ja millaisen puolison/parisuhteen haluaisivat.
Mies haluaa: mukavan luottetavan ailuisen kypsän naisen, jonka kanssa voi viettää normaalia arkea ja perustaa perheen. Mielellään brunetti, mutta voi se olla blondi tai punapääkin. Joku joka on lämmin ja osaa rakastaa sekä ottaa rakkautta vastaan. (miehen omat sanat).
Ikisinkku naisen toivelista miehestä:
- pitkä (yli 190cm, mutta 185vm menee)
- hoikka urheilullinen kroppa, mutta ei liian lihaksikas. Paitsi käsivarret oltava lihaksikkaat. Mielellään sixback, mutta ei ihan pakko, kunhan ei ole pitkällä miehellä pallomahaa.
- akateeminen ja johtavassa oleva - mielellään samalta alalta kuin nainen itse. Tai lääkärikin käy. Asianajajat on mulkkuja - ei niitä. Pankkialan miehet käy.
- Tumma; mustat hiukset tai tummanruskeat. Ei liian lyhyet tai liian pitkät. Sellaiset, jotka arkena töissä voi kammata "luigisti" siististi päätä myöten ja vapaana voivat olla avoimena korvien takana.
- ansaitsee enemmän kuin nainen yli 60000, mutta periaatteessa miehen pitäisi olla ok, jos nainen ansaitsisi enemmän.
- silmät ruskeat - ei poikkeusta. Sinisilmäiset ei kiihota.
- urheiltava jotakin miehekästä lajia.
- ei lapsia
- suomalainen, skandi, britti tai jenkki.
- jos suomalainen - ei juntti? Mielellään stadista, espoosta tai turusta
- pitää tuntea viinit, pitää pukua arkisin ja kengät ruskeita. Paitsi juhlapuvun kanssa aina mustat puvunkengät
- jos suomalainen, niin upseeri arvoltaan, koska isi haluaa puhua vävypojan kanssa Rukista.
- jne...
Huomaatteko eroa "toiveissa".
Vierailija kirjoitti:
Kolmenkympin ylittäneissä naisissa myös tietynlainen vihaisuus ja ehdottomuus.
Nääh. Mä olen kyllä ollut aina vihainen ja ehdoton. En vain jaksa tyhmiä ja sivistymättömiä ihmisiä, ja jo yläasteaikoina ihmettelin kun luokkakavereita ei kiinnostanut lukea ja ottaa selvää asioista. Sellainen on henkistä laiskuutta, ja mielestäni pahin kuolemansynti.
Hienommin sanottuna: mulla on koleerinen luonne.
/4 (se ikisinkku jota ei seurustelu tai parisuhde ole koskaan kiinnostanut)
Syö ison kasan mielialalääkkeitä ja se lamaannuttaa hänet jollakin tavalla. Apaattinen kasvojen ilme usein. Haisee. Ei ymmärrä, vaikka hänelle on useampi ihminen sanonut nätisti suotaan mistä kikastaa.
Hän ei näe itsessään vikoja. Hyvä toisaalta niin, mutta jos nopeampaa haluaisi suhteen muodostaa, kannattaisi ehkä tehdä jotakin.
Varattuja ukkomiehiä, seksi kiinnostaa mut muuten kavereiden seura ts.bi ihmiset, itsekkin repaleisia ja kykenemättömiä mihinkään suhteeseen eivät edes luota itseensä ja omiin tekemisiin. Tosi reppanoita. Kyllä sopivaa saa hakea, jos ei stäkällä löydy. Sama se muutkin ystävyys ja ihmissuhteet. Monet pyörii vaan itsensä ympärillä eikä mitään sosiaalisia taitoja.
Suhteissa on vastavuoroisuus. Ei ole kauheen kiva, jos toinen vieras vaan utelee eikä osaa itse kertoa itsestään mitään.
Muutama tuttu nais DI, ovat ilman vakiseuraa vaikka ovat hyvännäköisiä viä 40v täytettyäänkin. Mutta vaatimustaso on kyllä jotain sellaista että sinkkuina pysyvät kun mikään ei taida kelvata. Ja ei en ole heistä kiinnostunut since viime vuosituhannella opiskeluaikoina, nyt jo oma löytynyt.
Ikisinkkunaisilla sen sijaan ihana ja luonteva ominaisuus on iso pimpero ja huono palkkaus? Miehen vika kun ei osaa kompensoida..