Lue keskustelun säännöt.
Huolehtivat vanhemmat/kumppanit!
17.10.2017 |
Te joista on pidetty vähän liikaa huolta penskoina oette varmaankin niitä vaikeimpia ja hankalimpia kumppaneita. Teillä on itsekkäät ja itsekeskeiset odotukset itseänne kohtaan ja sitten se, mitä te hellitte omana hyveenänne, muka huolenpito toisista saattaakin joko olla vallankäyttöä, jolla toinen alistetaan näkymättömällä, pieleen osuvalla kiitollisuudenvelalla valtaanne. Tai laskette itse huolenpitonne toiselle mahtavaksi eduksi, vaikka itseasiassa te ette ole tehneet toiselle asioita, joita hän tarvitsisi kipeimmin, vaan asioita, joista te tykkäätte (pitää huolta). Tämä ei ole mitään jaloa huolenpitoa toisesta, vaan julmaa valtaa.
Jos sitten sen varjolla te syytätte että huolenpitonne ei tehnytkään toisesta mieleistänne kumppania.
Kommentit (46)
Lapsistannekin "muka" pidätte huolta, vaikka oikeasti käytätte heihin valtaa ja syyllistämistekniikoita. Huolenpidostanne pitää kiittää, vaikka te räyhäisitte ja huutaisitte ja syyttäisitte ilkeästi lasta tai kumppania.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa kuitenkin, että ap on oppinut tunnistamaan ongelman äidissään ja katkaissut ketjun hylkäämällä lapsensa.
Not.
Tämän taustalla on katkeruus siitä, kun teistä ei enää pidetä huolta, kun olitte lapsina tottuneet siihen, ettekä ole opetelleet itseriittoisiksi aikuisiksi ihmisiksi. Lastenne pitää olla jatkeitanne ja antamalla heidän käyttäytyä huonosti, koska se on huolenpitoa kun ei aseteta rajoja, saatte oikeuden pitää heitä viallisina ja vaatia sillä perusteella heitä huonon omantuntonsa paikatakseen miellyttämään teitä. Sama kumppanin kanssa etenkin. Huonosti käyttäytyvän kumppanin "ymmärtäminen" on huolenpitoa joka kuitenkin oikeuttaa suuttumaan, kun tämä käyttäytyy huonosti teitä kohtaan, vaikka juuri itse piditte huolta, että se onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Hienoa kuitenkin, että ap on oppinut tunnistamaan ongelman äidissään ja katkaissut ketjun hylkäämällä lapsensa.
Not.
En ole heitä hylännyt, minua vain ei tarvita pitämään kuvaillun kaltaisesti "huolta" heistä eikä kenestäkään. Oikea huolenpito on jotain ihan muuta, parempaa. Jos ei siihen kykene onkin parempi ettei mene sotkemaan toisten elämää.
Kivikissa vaan jaksaa ja jaksaa... ap, vain otettu lääke auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan tämä oli hyvä havainto, että minun on todellakin aina odotettu pitävän huolta itsestäni. Ei ole tullut tuollaista lapsellista muihin tukeutuvaa idioottia kuin muista.
Ne on sitten erikseen, jotka pität huolta itsestään ja jos pitävät huolta muista, niin tekevät sen toisten ehdoilla. Eikä omillaan. Sit voi jo arvostaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta mä en ala pitää muista huolta, jokainen selviytyy tässä maailmassa kyllä ihan yksinkin.
Lukiessani aloituksiani aloituksiani, alan ymmärtää että olen hankala ihminen, olin varmaan lapsenakin haasteellinen.
Ymmärrän ettei äitini ole pyhimys ja tästä eteenpäin yritän olla parempi äiti lapsilleni, enkä anna menneisyyteni olla enää taakkana minulle eikä synkentää lapsieni tulevaisuutta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai siis sitten voin pitää, jos en kuvittele ostavani sillä oikeuksia tms. Oikeuksia määräillä tai muuta valtaa muihin.
Sinä se 10 olet hankala ihminen, jota ei ole opetettu huolehtimaan omista asioistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on selvä. Sinä et tee mitään kenenkään vuoksi. Koskee myös omia lapsia.
Kaiken pitää pyöriä sinun ympärilläsi. Muilla ei ole arvoa
Ja sinä 10 olit lapsena varmaan tosi haasteellinen vanhemmillesi ja heistä oli hankalaa, kun ponnistelivat pitääkseen huolta sinusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on selvä. Sinä et tee mitään kenenkään vuoksi. Koskee myös omia lapsia.
Kaiken pitää pyöriä sinun ympärilläsi. Muilla ei ole arvoa
No et sinäkään oikeasti ole vanhemmillesi ollut arvokas, jos sille tuntui. Etkä kellekään muullekaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä 10 olit lapsena varmaan tosi haasteellinen vanhemmillesi ja heistä oli hankalaa, kun ponnistelivat pitääkseen huolta sinusta.
Kyllä, olin varmasti hyvin haasteellinen, siksi yhä suollan tänne kymmeniä aloituksia pahimmillaan päivässä, haukkuen äitiäni, kykenemättä mitenkään reflektoimaan itseäni ja todellakaan pystymättä siirtymään ongelmistani yli, saatikka hakemaan kipeästi tarvitsemaani apua.
Opettivatko vanhempanne teidät selviytymään yksin? Ei, se oli pakko! Ja nyt te olette siitä katkeria minulle, jolla ei ollut alkkisvanhempi, jonka kanssa oli pakko opetella selviytymään yksin tai itse, vaan vanhempi, joka pakotti minut selviytymään yksin, koska se oli hänestä oikea tapa kasvattaa. Vaikka koko ajan näytti sille, että hän voisi tukea minua, jos vain mä oisin pelannut korttini oikein ja eri lailla. Mitä tukea se on? Ei mitään. Ei minusta opetettu, että kuuluu pitää huolta, ei, päinvastoin, rääyttiin, ellen selviä kaikesta itse ja päin mäntyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä 10 olit lapsena varmaan tosi haasteellinen vanhemmillesi ja heistä oli hankalaa, kun ponnistelivat pitääkseen huolta sinusta.
Kyllä, olin varmasti hyvin haasteellinen, siksi yhä suollan tänne kymmeniä aloituksia pahimmillaan päivässä, haukkuen äitiäni, kykenemättä mitenkään reflektoimaan itseäni ja todellakaan pystymättä siirtymään ongelmistani yli, saatikka hakemaan kipeästi tarvitsemaani apua.
Mitä itsereflektiota tämä nyt on, kun et näe tai kommentoi itseäsi suhteessa siihen ponnisteliko kukaan pitääkseen sinusta huolta, vai koittivatko ennemmin talloa sinut allensa? Ja katsoa, vieläkö nouset pystyyn? Noooin, good girl, tosi vahva.
Voi jospa kivikissa katsois peiliin ja tajuais miten just tuhoaa lastensa elämän.Mutta ei kun äiti.Mutta ei kun psyyke ei sitä kestäis ja katois kaikki "oikeutus" kostaa oma kohtelu seuraavalle sukupolvelle. Koska on niin kiva kieriskellä menneisyydessä sen sijaan että keräisi rohkeuttaa mennä eteenpäin.Eteenpäin menoon kun tarttee sen että tunnustaa itselleen tehneensä väärin viattomia kohtaan nykyisyydessä siksi että on itse menneisyydestä katkera.
AP on kyllä vielä sairaampi tapaus kuin psykopaattivanhempani. Ja se on paljon sanottu. Ap:sta ei tule ehjää ja tervettä koska se ei halua, ei uskalla, ei voi tehdä mitään sen eteen, haluaa vaan kieriskellä 20-30 vuotta sitten tapahtuneissa ja uhriutua.
Eikä se tajua että monella muulla on ihan täyspäiset vanhemmat.Siksi kun itse elää siellä sangon pohjalla omissa harhoissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä 10 olit lapsena varmaan tosi haasteellinen vanhemmillesi ja heistä oli hankalaa, kun ponnistelivat pitääkseen huolta sinusta.
Kyllä, olin varmasti hyvin haasteellinen, siksi yhä suollan tänne kymmeniä aloituksia pahimmillaan päivässä, haukkuen äitiäni, kykenemättä mitenkään reflektoimaan itseäni ja todellakaan pystymättä siirtymään ongelmistani yli, saatikka hakemaan kipeästi tarvitsemaani apua.
Mitä itsereflektiota tämä nyt on, kun et näe tai kommentoi itseäsi suhteessa siihen ponnisteliko kukaan pitääkseen sinusta huolta, vai koittivatko ennemmin talloa sinut allensa? Ja katsoa, vieläkö nouset pystyyn? Noooin, good girl, tosi vahva.
Jos vielä siis nousit.
Minun odotettiin lapsena huolehtivan itse itsestäni, eikä vanhemmat passaanneet piloille kuvittelemaan, että mun huolenpito muille ois jotain. Ellei se ole sellaista, mitä toinen minulta pyytää. Sitten se on jonkin arvoista.