Lue keskustelun säännöt.
Joudun keskeyttämään sairaanhoitajaopintoni lääkelaskujen takia
16.10.2017 |
En ymmärrä, miten edes pääsin opiskelemaan kun en tehnyt pääsykokeissa ainoatkaan laskua (Sotelissa eli esivalinnassa tein n. kaksi oikein...). En vaan osaa laskea laskuja paperilla, verrantoja jne, olen jo 40 v ja muissa töissä käytän ja olen käyttänyt laskinta. Toki ymmärrän suhde- erot milligrammassa ja grammassa ihan arkijärjellä, mutta en en vaan osaa perinteistä matikkaa en ole koskaan osannut, vaikka olen toki lukion käynyt. Voiko matikassa olla joku lukihäiriö?
No, koulussani vaaditaan lääkelaskutentin suorittamaista virheettömästi ennen harjoitteluun menoa, enkä ole läpäissyt tenttejä, enkä pääse harjoitteluihin. Opiskelen te toimiston omaehtoisen tuen avulla (on kaksi lasta ja olen yh) joten ei ole varaa opiskella kun en saa tarvittavia pisteitä kasaan jotka te toimisto vaatii, kun en pääse harjoitteluun lääkelaskujen takia. Kaiken muun olen suorittanut vähintään hyvin arvosanoin.
Koulussani on lääkelaskutentit ennen jokaista harjoittelua joten en pääse etenemään tulevaisuudessakaan. Jää tutkinto kesken, enkä pääse enää helposti opiskelemaan kun on jo tämä paikka vastaanotettu.
Jos olisin tiennyt että matikka on näin tärkeää, ja täytyy osata verrannot jne laskea en olisi edes hakenut opiskelmaan sairaanhoitajaksi. Miksi sitä matematiikan osaamisen vaatimuksesta ei kerrota esim. haastattelussa ja painoteta enemmän jos se kerran on näin tärkeää?
Lukiosta on aikaa kulunut jo se yli 20 vuotta ja tässä välissä en ole tarvinnut matikkaa yhtään mihinkään, vaikka olen ollut töissä taloushallinnossa jne, ohjelmilla ja laskimella me laskut laskimme.
Älytön stressi asiasta ja huoli taloudesta jos ja kun te toimisto jäädyttää tukeni ja tulee karenssi. Kyllä kaduttaa koko opintojen aloitus! Ymmärrän kyllä että on hyvä että tyhmyyteni tulee ilmi nyt etten vaaranna potilasturvallisuutta kun en osaa verrantoja ja x-y lausekkeita, mutta toistan etten ole olisi mennyt ko kouluun jos olisin tämän tiennyt!
Kommentit (295)
181/295
|
16.10.2017 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Ihme kitinää. Jos kerran ymmärrät mitä pitää tehdä, niin lasket vaan niin perkeleesti että osaat vaikka unisssasi lopulta. Luulis tentinkin onnistuvan tuolla rutiinilla. Näin se on meillä muillakin, jos joku ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matematiikan opiskelussa ei ole kyse siitä tarvitseeko elämässä potenssisääntöjä tai derivaatan määritelmää. Kyse on siitä, että matematiikan opiskelu kehittää ajattelua, päättelykykyä ja loogisuutta. Lukiossa tapaa monesti oppilaita, jotka sanovat, että he eivät tarvitse matematiikkaa missään. Sitten kun heiltä kysyy, että mihinkä olet ajatellut hakea lukion jälkeen niin vastaus on monasti: En ole vielä päättänyt tai en tiedä vielä. Useampien kannattaisi ottaa opiskelut tosissaan jo lukioaikana, niin aloittajan kaltaisiin hankaluuksiin ei päädyttäisi.
Psykologian opintoihin on niin paljon yrittäjiä, että vaativa matematiikan osuus on helppo tapa karsia pois ne jotka eivät tilastollisia menetelmiä opinnoissa hahmottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskukokeet ovat jotain ihan muuta kuin todellisuus. Oikeassa elämässä ei tarvitse muuta kuin yksinkertaisia kerto- ja jakotoimituksia. Lääkkeet on annosteltu mukaviin tasa-annoksiin, liuoksissakin on ajateltu normaaleja laimennussuhteita, jolloin lääkkeiden annostelu on tosiasiassa hyvin helppoa. Hankalimpia laskuja irl on tabletin satunnainen halkaiseminen kahtia.
Tentissä sitten kysytään, että montako guttaa 2% x-liuoksesta pannaan tulemaan minuutissa, jos sen tilavuus on 150ml ja ilmankosteus 28%, ja jos parittomana päivänä Pekingin lento maksaa 899e. Ja liuos y, johon x on liuotettu on alunperin tietenkin vahvuudeltaan 1-prosenttista, mutta sitä käytetään kuukauden päivinä XX ja XL vain 500 ml pulloina.
Noh jaa. Minusta tuo aiemin laitettu linkki esimerkkitehtäviin (http://laakelaskenta.hamk.fi/laakelaskenta/tentti.php) Vaikutti helpota. Täysin normaaleja jako- ja kertolaskuja ja yksikönmuunnoksia. Minä sain kaikki oikein nyt kun kokeilin enkä ole tuolla alalla.
Myönnän että vertailukelpoisuuteni on ehkä sikäli huono, kun itse opiskelen amk-inssiksi. Minusta nuo oli ihan yksinkertaisinta matikkaa, tuon tyylisiä kysymyksiä meillä oli pääsykokeessa. Ja sen amk-inssien pääsykokeen matikkaan riittää ihan se ysiluokan matikan osaaminen. Ihan kuten minusta myös lääkelaskuihin.Suurin haaste on lääkelaskuissa varmasti välttää huolimattomuusvirheet jotta saa sen 100% oikein. Mutta opettelemalla pois turhasta koepaniikista niin ei uskoisi olevan niin kovin vaikeaa. Tuntuu että moni täällä tekee noista laskuista vain turhaan hirveän mörön itselleen. Tarpeeksi kun lukee noita laskuja huolella läpi niin äkkiä huomaa mitkä jutut on niitä ns. kompia eli turhaa tietoa ja mitkä oleellista. Sitten vaan muuntaa yksiköt ja onkin enää peruslaskutoimituksia jäljellä. Ehkä ongelma onkin siinä että ihmiset ei ymmärrä annettua laskua kun se selitetään sanallisesti? Eli peruslaskut osataan mutta ei ymmärretä tehtävänantoja?
Meillä ainakin tehtävänannot ovat nimenomaan kompia täynnä, se tuntuu olevan 60+ hiivaisten opettajaämmien mielestä hauskaa luonteenkaraisua opiskelijoille. Oikeasti monta kertaa on tullut mieleen, että missä hyvänsä muussa ympäristössä tuollaista käytöstä pidettäisiin kiusaamisena, mutta ei terveydenhoitoalan opetustyössä. Onneksi itse olen kirjoittanut pitkän matikan eikä peruslaskut tuota ongelmia, mutta meidänkin ryhmässä on paljon ihan täysjärkistä porukkaa, joka kyllä osaa laskea montako 20mg tablettia potilaalle pitää antaa jos kerta-annos on 40mg, mutta jotka eivät koskaan saa ensimmäisellä yrityksellä lääkelaskuja läpi.
Minäkin tahallani oppilaita kiusatakseni annan heille vaikeita tehtäviä ratkaistavaksi kun minä raukka olen käsittänyt että he haluavat valmistuessaan olla rautaisia ammattilaisia. Mutta siis väärin meni. Ainoa tarkoitus opinnoissa on päästä mahdollisimman helpolla ja ilman vaivannäköä.
Jos ei saa lääkelaskuja heti läpi niin silloin on kyse harjoituksen ja vaivannäön puutteesta.
Siellä töissä ei voi mennä ensin väärin ja sitten seuraavalla kerralla oikein. Vahinko on ehtinyt jo tapahtua.Varmaan sitten kysyt sellaisia asioita, joita todellisessa hoitotyössäkin voi tarvita. Siinähän ei ole mitään ongelmaa. Itse olen pitänyt todella lapsellisena erään opettajamme tapaa hämätä hitaampia täysin naurettavilla tehtävänannoilla, joita kukaan ei ole sittemmin työelämässä tarvinnut. Esim. muinaisten mittojen käyttö on tästä esimerkki. Varmaan joskus 30-luvulla hoitajilla on ollut aikaa seistä potilaan vieressä minuuttitolkulla laskemassa tippamääriä, mutta nykyään kyllä tippa tippuu hivenen suurpiirteisempään tahtiin. Ja muista kuinka jossain lääkelaskutentissä piti osata kirjoittaa mm. luvut 97 ja 860 roomalaisin numeraalein. Ihan älyttömän hyödyllinen taito! Not.
Noi roomalaiset numerothan on jo peruskoulussa opeteltu? Onko ne oikeasti niin monelle amk-tasolla vielä vaikeita?
Edelleen ihmettelen, miksi lääkelaskuissa (tai ilmeisesti resepteissä) käytetään roomalaisia numeroita. Eikö moisesta antiikkisesta käytännöstä voisi jo luopua?
Jouduin keskeyttämään poliisipäällikkyyteni huumelaskujen takia. Jouduin myös poseen. Desimaalivirhe
Nuo lääkelaskut on kyllä sellaista matikkaa joista JOKAISEN tulisi suoriutua. Harvalla alalla ei tarvita matikkaa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä hankin itselleni yksityisen matikan tukiopettajan. pääsin laskuista läpi kerralla, minä joka en koskaan ollut laskenut verrantoa ynnämuita vaikean lukihäiriön takia. ja kappas nykyään jopa voin sanoo, että tykkään matikasta, kun opin miten lasketaan.
Lukion ope kirjoitti:
Matematiikan opiskelussa ei ole kyse siitä tarvitseeko elämässä potenssisääntöjä tai derivaatan määritelmää. Kyse on siitä, että matematiikan opiskelu kehittää ajattelua, päättelykykyä ja loogisuutta. Lukiossa tapaa monesti oppilaita, jotka sanovat, että he eivät tarvitse matematiikkaa missään. Sitten kun heiltä kysyy, että mihinkä olet ajatellut hakea lukion jälkeen niin vastaus on monasti: En ole vielä päättänyt tai en tiedä vielä. Useampien kannattaisi ottaa opiskelut tosissaan jo lukioaikana, niin aloittajan kaltaisiin hankaluuksiin ei päädyttäisi.
Psykologian opintoihin on niin paljon yrittäjiä, että vaativa matematiikan osuus on helppo tapa karsia pois ne jotka eivät tilastollisia menetelmiä opinnoissa hahmottaisi.
Mutta valtiovarainministeriksi voi päästä, vaikkei matematiikkaa osaisikaan! Ei kai siinä tehtävässä ajattelu, päättelykyky ja loogisuus niin tärkeitä ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten on hoitajien enää turha yhtään kertaa valittaa ''vastuusta'', jos edes tällaista asiaa ei voi opetella. Lääkeaineiden pitoisuudet, mikstuurat ja nesteiden koostumus vaihtelee valtavasti. Nämä asiat TÄYTYY osata 100%:sesti, ei näissä ole varaa virheisiin. Samoin muut sairaanhoitopuolen ihmiset joutuvat opettelemaan roomalaiset numerot, mikä tässäkin nyt on joku ongelma?
Nuoret sh:t aina kertovat, kuinka joutuvat kantamaan vastuun lääkepuolen annosta. No mitä muuta se vastuu sitten olisi kuin A. osaat ottaa oikean pakkauksen ja B. osaat laskea joidenkin lääkkeiden annoksen? Näistä B-kohta on liian vaikea? Lääkkeiden laskeminen tulee osata vaikka unissaan, joskus voi tulla hätätilanne, jolloin pitää osata toimia heti.
Ihme vininää asioista, jotka perustellusti tulee osata.
Pyydä opettamaan suoraan ja kääntäen verranollisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä täällä mietitään mikä verranto on. Toinen on dipl,insinööri ja 6 ällää yo-kokeessa pitkässä matikassa ja toinen on röntgenhoitaja, ja paljon töissä lasketaan isotooppeja ja muita. Matikanopettajan pätevyys, ei me kuitenkaan mitään verrantoja lasketa. Laskinta minä käytän töissä. Koko suku insinöörejä. Tukiopetusta sun kai täytyy saada, älä vaan tuohon lopeta.
Iltalukioon. Siellä käyt opettajan kanssa läpi mihin tatvitset tukiopetusta. Opettajakin saattaa olla parempi. Toinen vaihtoehto on vaatia tukiopetusta viikoittain. Et luovuta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki sairaanhoitajan lääkelaskuja väheksyvät tervetuloa lasten leikkuriin töihin. Lääkemäärät mitä annetaan ovat todella pieniä ja lääkkeet annetaan iv-muodossa, jolloin vaikutukset ovat välittömiä ja usein peruuttamattomia. Siinäpä ei ole mokailuun varaa, ihan itse se on osattava lääkärin ohjeiden pohjalta laskea paljonko sitä lääkettä nyt annetaan ja monesti vielä kiiretilanteessa. Virheelle ei todellakaan ole sijaa.
Itse myös lääkiksen koirani, jotka pieniä ja niillä saa tarkkaan laskea, miten paljon annetaan. Monet nestemäiset kipulääkkeet kannattaa annostella tippoina ja saa tosiaan etsiä tietoa, montako ml kuknkin lääkkeen tippa on. Lääkepakkauksessakaan ei tätä ole, koska ne on monesti suunniteltu paljon isommille eläimille kuin 4-6 kg. Näin esim. meloksikaamissa (Metacam) ja Tramalissa. Mutta näistä laskuista kyllä selviää ihan ilman amk-sh-laskuoppejakin.
Lääkitset siis kotonasi hengityskoneessa olevaa koiraa suoraan suoneen annettavilla lääkkeillä samalla kun sen rintaontelo on auki? Mielenkiintoista.
Nyt vähän nimittäin ontuu tämä vertaus suun kautta ruiskulla annettavista lääkkeistä, vaikka samoissa painoluokissa pyöritäänkin. Lääkelaskut sikäli ovat samoja, siinä olet aivan oikeassa, mutta tervetuloa laskemaan noita samoja annoksia sekunneissa hätätilanteen ollessa kyseessä. Oletko muuten tiennyt, että koirien ja ihmisten lääkeaineiden metabolia on hieman erilainen, vaikka samoja lääkeaineita käytetäänkin? Kannattaa ehkä hieman perehtyä asiaan, netistä löytyy kyllä niin viralliset anestesiahoito-oppaat sekä ihmisille että eläimille jotka ovat kaiken kansan luettavissa.
Ja sä lasket ja annostelet nämä aina käsin? Huh. Onneksi eläinpuolella ei leikkaussalissakaan ole näin, vaan käytetään nukutuskonetta, jotka annostelevat lääkkeet. Ehkä se johtuu just siitä erilaisesta metaboliasta :D Kai sen nyt aasikin tietää, että eri eläinlajeilla on eri lääkkeet ja lisäksi on vielä tietyt herkkyydet, jotka pitää koirien/kissojen suhteen tietää. Eli jotkut tietyt rodut ovat herkkiä tietyille lääkeaineille. Esim. omassa rodussani joutuu monesti käyttämään jopa 4x painonmukaisen määrän nukutusainetta, johtuen hermorakenteesta. Riskit varmaan tiedostat.
Montako tippaa Tramalia on tappava annos 16-vuotiaalle 4 kg koiralle? :) Annos oli muuten 1,5 tippaa :DMutta ihan arkimatikkaa on lääkelaskut eläinperheessä; erilaisten säännöllisten ennaltaehkäisevien lääkkeiden annostukset näyttäisi olevan juursamanlaisia, mitä oli noissa AMK-lääketenttiharjoittelulinkissä. Vaativampana pidän sitten vaikka sähkö- tai magneettikenttien muutosten laskemista.
On se edistynyttä eläinpuolella kun anestesiakone annostelee iv-lääkkeetkin itse! Meillä yliopistosairaalassa tämä "nukutuskone" antaa pelkästään ilmaa, happea ja nukutuskaasuja. :( Muut lääkkeet joudutaan sitten tosiaan antamaan suoraan suoneen kun harmiksi nukutettu ei mitään Buranaa kesken leikkauksen kykene syömään. Saati sitten mitään hemodynamiikkaa korjaavia lääkkeitä mikäli potilaan vointi romahtaa. Eli kyllä, lasken ja annostelen kaikki lääkkeet leikkaussalissa ihan itse. Heräämössä toisinaan sitten saatankin antaa potilaalle suun kautta otettavia lääkkeitä, ja nekin joudun siitä purkista ihan itse ottamaan ja antamaan. Tai tekemään kipupumppuja, epiduraalipuudutteita... Ikävä jos näiden laimennosten kanssa mokaa, kun siinä on niiden huumeiden ja puuduteaineiden johdosta äkkiä henki pois.
Mutta jos potilas menee elottomaksi, niin onneksi tämä huomataan heti näin valvotuissa olosuhteissa. Siinä sitten alat elvytyslääkkeitä vedellä ruiskuihin kauhealla vauhdilla ja antaa niitä potilaalle lääkärin ohjeiden mukaan. Vai luulitko että nämä elvyyslääkkeetkin tuodaan jostain sairaala-apteekista valmiissa ruiskuissa kun tarve tulee?
Mä voisin opettaa ilmaiseksi, jos pk-seudulla olet (kuten ilmeisesti olet, jos Metropoliassa opiskelet).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikäs niissä lääkelaskuissa on niin vaikeaa?
Esim. Jos Onnilla on kädessään viisi Buranaa ja hän nielaisee niistä kaksi, niin kuinka monta Buranaa Onnille käteen jää?
Onnin pitää ottaa 1000 mg Buranaa montako 200 mg:n tablettia hän ottaa tai montako 400 mg:n tablettia hän ottaa.
Esimerkki verrannosta:
1 tabletissa on 400 mg, montako tablettia pitää ottaa että saa 1000 mg?
1 tabl/400 mg = x tabl/1000 mg
Ratkaistaan x kertomalla ristiin luvut ja jakamalla kolmannella:
x tabl = 1 tabl * 1000 mg / 400 mg = 2,5 tabl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai, voisiko lääkelaskennan ostaa ulkoistettuna palveluna? Lääkelaskentapäivystys, johon voi ottaa yhteyttä mihin tahansa vuorokaudenaikaan, ja jossa pikapikaa laskettaisiin oikea tulos? Tällöin hoitotyöhön soveliaat ja siitä muutoin kiinnostuneet ihmiset pääsisivät unelma-ammattiinsa ilman että homma jäisi kiinni puuttuvista matemaattisista valmiuksista.
Tämä on muuten ihan älyttömän hyvä idea! Mitä kautta tätä voisi viedä eteenpäin? Kun pankitkin päivystää nykyisin 24/7 niin kyllähän tällaisenkin palvelun voisi laittaa pystyyn!
Olisi todellakin kaikkien etu, että sairaanhoitoon hakeutuisivat hoivatyypit. Ja ilmeistä on, että nämä ihmiset eivät ole niitä matemaattisesti lahjakkaita. Matemaattisesti lahjakkaat ovat tyypillisesti insinöörityyppejä, heidän vahvuutensa on jossain ihan muualla kuin ihmisläheisessä työssä. Kyllä aivan hyvin jotkut ujot teekkarit voisivat yöllä päivystää tuollaisessa palvelussa. Yön pimeydessä he virittelisivät Exceleitään erilaisten tilanteiden varalle sitä mukaa kun uusia laskentaesimerkkejä tulee vastaan.
Sairaanhoitajien tärkeintä ydinosaamista on hoitotyö ja ihmisten kohtaaminen. Kun yritysmaailmassakin keskitytään omaan ydinosaamiseen ja ulkoistetaan tukitoimintoja, niin tässä olisi todellakin vastaava tarve!
Mitä käsität hoitotyöllä? Lääkehoito on olennainen osa sitä! En minä halua hoitajaa pelkästämään lässyttämään empaattisesti, vaan sitä että hän osaa työnsä, tuntee lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset jne. Jos perusmatikka ei suju on kuten joku ehdottikin vaihtoehtoja kuitenkin olemassa.
En ymärrä lääkelaskuista mitään, mutta jos ne kerta perustuvat yläasteen matematiikkaan, niin silloin kuka tahansa voi opetella ne. Osta vaikka yläasteen matematiikan kirja tai lukion lyhyen matematiikan ja opiskele huolella ne.
Vierailija kirjoitti:
Lukion ope kirjoitti:
Matematiikan opiskelussa ei ole kyse siitä tarvitseeko elämässä potenssisääntöjä tai derivaatan määritelmää. Kyse on siitä, että matematiikan opiskelu kehittää ajattelua, päättelykykyä ja loogisuutta. Lukiossa tapaa monesti oppilaita, jotka sanovat, että he eivät tarvitse matematiikkaa missään. Sitten kun heiltä kysyy, että mihinkä olet ajatellut hakea lukion jälkeen niin vastaus on monasti: En ole vielä päättänyt tai en tiedä vielä. Useampien kannattaisi ottaa opiskelut tosissaan jo lukioaikana, niin aloittajan kaltaisiin hankaluuksiin ei päädyttäisi.
Psykologian opintoihin on niin paljon yrittäjiä, että vaativa matematiikan osuus on helppo tapa karsia pois ne jotka eivät tilastollisia menetelmiä opinnoissa hahmottaisi.
Mutta valtiovarainministeriksi voi päästä, vaikkei matematiikkaa osaisikaan! Ei kai siinä tehtävässä ajattelu, päättelykyky ja loogisuus niin tärkeitä ole?
Valtiovarainministeri on poliittinen tehtävä ja siihen valitaan poliittisella logiikalla, eikä osaamisen pohjalta. Kyllä sinä sen tiedät, mutta kunhan lapsellisesti kinaat.
Vierailija kirjoitti:
Meillä täällä mietitään mikä verranto on. Toinen on dipl,insinööri ja 6 ällää yo-kokeessa pitkässä matikassa ja toinen on röntgenhoitaja, ja paljon töissä lasketaan isotooppeja ja muita. Matikanopettajan pätevyys, ei me kuitenkaan mitään verrantoja lasketa. Laskinta minä käytän töissä. Koko suku insinöörejä. Tukiopetusta sun kai täytyy saada, älä vaan tuohon lopeta.
En usko hetkeäkään että te kaksi ette tiedä mikä on verranto. Minäkin muistan niitä peruskoulussa jo lasketun. Kyllä te sen tiedätte, ette ehkä vaan muista siitä käyteyttyä nimitystä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä täällä mietitään mikä verranto on. Toinen on dipl,insinööri ja 6 ällää yo-kokeessa pitkässä matikassa ja toinen on röntgenhoitaja, ja paljon töissä lasketaan isotooppeja ja muita. Matikanopettajan pätevyys, ei me kuitenkaan mitään verrantoja lasketa. Laskinta minä käytän töissä. Koko suku insinöörejä. Tukiopetusta sun kai täytyy saada, älä vaan tuohon lopeta.
Kirjoittaa ette ainakaan osaa. 6 ällää yo-kokeessa pitkässä matikassa? Just. Ja mitähän sillä teidän insinöörisuvulla on tässä asiassa tekemistä, ei matikan laskurutiinin osaaminen periydy vaan se on lahjakkaimmankin opeteltava itse.
Muutenkin ihan höpöhöpöä, että tuolla koulutuksella ei osaisi verrantoa.