Mistä löysit miehesi, sinä yli 30-vuotiaana pariutunut?

Vierailija kirjoitti:

Mitä kannattaa harrastaa että löytää miehen? Vinkkejä kehiin!

No minut löytää tällä hetkellä kielikurssilta ja myöhemmin uintitekniikkakurssilta.

Aikaisemmin mut on voinut löytää tenniskursseilta.

Suomi24 vuonna 2011. Ihan normaali 30v mies maalta. Hyvin on mennyt ainakin tähän asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä kannattaa harrastaa että löytää miehen? Vinkkejä kehiin!

No minut löytää tällä hetkellä kielikurssilta ja myöhemmin uintitekniikkakurssilta.

Aikaisemmin mut on voinut löytää tenniskursseilta.

Tsemppiä sinulle harrastuksiisi mutta eivät naiset halua mitään amatöörejä. He haluavat tosimiehiä, jotka pieksevät muut miehet kroolauksessa ja tenniksessä.

Mies iski minut viis vuotta sitte kaupan käytävältä. Sanoo aina, että parasta lihaa mitä siitä kaupasta ikinä on saanu.

Ap tässä moi.

Kävin tänään ulkoilemassa eräässä suositussa luontokohteessa, ja kyllä korpesi kun koko ajan tuli vastaan vaan pariskuntia tai perheitä lapsineen. Vaikka haluaisin olla muiden puolesta onnellinen, niin en enää osaa, olen niin monta vuotta vaan katsellut vierestä muiden onnea.

Olen paljon sitäkin miettinyt, että jos en voi perhettä jonkun kanssa saada, niin kai minä voisin ehkä yksinkin lapsen hankkia. Mutta olisihan se aivan erilaista kuin jonkun rakkaan kanssa yhdessä lapsen kasvattaminen. Olisi mahtavaa jakaa jonkun kanssa mietteet siitä kummalta lapsi on enemmän piirteitään perinyt tai seurailla yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä. Yksin olisi todellakin yksin kaikkien näiden asioiden kanssa, myös silloin kun lapsi sairastaa korvatulehdusta ja itkee kolme vuorokautta putkeen. Toki voihan se kumppani vaikkapa kuolla poiskin jos sellaisen jostain onnistuu saamaan. Mutta ei nuoria leskiä nyt niin paljoa ole että se kovin todennäköistä kuitenkaan olisi.

Ristiriitaiset on ajatukset ja tunteet koko asian suhteen.

Pitääkin aloittaa joogaaminen ja pyöriä rautatieasemalla tämän keskustelun perusteella. Myös jonnekin kielikurssille voisi mennä.

Te jotka ihmettelette pariutumisen vaikeutta: kun suurin osa on varattuja, niin perusoletus on myös uuden ihmisen tavatessa, että mitä todennäköisimmin se ihminen myös on varattu. Harvoin sitä alkaa jossain bussissa tms kysellä, että noh sinä ikkunapaikalla töröttäjä, oletkos sinä sinkku vai varattu. Edes tinderissä ei läheskään ole kaikki sinkkuja, monet ovat polysuhteissa tai etsivät salaseuraa. Speeddating tapahtumat ovat yleensä maksullisia jne.

Minä löysin työpaikaltani. Emme olleet työasioissa tekemisissä ikinä, enkä edes tiennyt ko. miestä kuin nimeltä. Iso firma. Sitten firman kekkereillä törmäsimme. Siitä tosin meni vielä muutama vuosi ennen kun aloimme seurustelemaan, mutta siitä se lähti.

Vein toiselta naiselta.

Vierailija kirjoitti:

Vein toiselta naiselta.

Etkö pelkää että miehesi lähtee vielä jonkun toisenkin perään? Kun on jo kerran vietävissä ollut.

Olin jo luopunut toivosta löytää hyvää puolisoa, mutta yllättäen sellainen löytyikin kaverin kavereiden juhlista. Minulla oli jo lapsia, mutta se ei onneksi miestä haitannut. Miltei yhdessä yössä miehestä kuoriutui vastuullinen, tupakoimaton ja käytännössä raitis unelmapuoliso. :D Aikaisemmin elintavat olivat olleet sellaiset.. noh.. sinkkumiesmäiset.

30-vuotiaana löysin miehen kaverin kautta, 33-vuotiaana Tinderistä ja sitten tämä nyxä löytyi kirjastosta. Kyllä niitä kunnollisia miehiä on vapaana!

Pitkään etsin pk seudulta kaikin keinoin. Löydökset oli ihan mitään saamattomia, varattua jne. Sitten laajensin reviiriä ja deittisivuilta löyty oikein hyvä mies 400 kilsan päästä. Puolen vuoden päästä muutin, enkä kadu! Vaikuttas että täällä ilman suunnilla olis paljon muitakin hyviä vapaana.

Suosittelen tsekkaaman tarjonnan jos olet valmis muuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vein toiselta naiselta.

Etkö pelkää että miehesi lähtee vielä jonkun toisenkin perään? Kun on jo kerran vietävissä ollut.

En pelkää. Jos löytää jonkun jota rakastaa enemmän niin suon sen hänelle.

Tahallani en miestä varastanut vaan rakastuimme ja koimme että tämä on suurempaa kuin mikään muu aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä moi.

Kävin tänään ulkoilemassa eräässä suositussa luontokohteessa, ja kyllä korpesi kun koko ajan tuli vastaan vaan pariskuntia tai perheitä lapsineen. Vaikka haluaisin olla muiden puolesta onnellinen, niin en enää osaa, olen niin monta vuotta vaan katsellut vierestä muiden onnea.

Olen paljon sitäkin miettinyt, että jos en voi perhettä jonkun kanssa saada, niin kai minä voisin ehkä yksinkin lapsen hankkia. Mutta olisihan se aivan erilaista kuin jonkun rakkaan kanssa yhdessä lapsen kasvattaminen. Olisi mahtavaa jakaa jonkun kanssa mietteet siitä kummalta lapsi on enemmän piirteitään perinyt tai seurailla yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä. Yksin olisi todellakin yksin kaikkien näiden asioiden kanssa, myös silloin kun lapsi sairastaa korvatulehdusta ja itkee kolme vuorokautta putkeen. Toki voihan se kumppani vaikkapa kuolla poiskin jos sellaisen jostain onnistuu saamaan. Mutta ei nuoria leskiä nyt niin paljoa ole että se kovin todennäköistä kuitenkaan olisi.

Ristiriitaiset on ajatukset ja tunteet koko asian suhteen.

Kelpaisiko sinulle 39-vuotias vapaa mies? On  aika lyhyt ja masuakin hiukan pukkaa, mutta mukava ja työelämässä.

Baarista löytyi, hyvä tyyppi, mukava mies ja ihana isä meidän pojille. Oltiin molemmat naimattomia ja lapsettomia, joten oli todella helppoa edetä nopeasti seurustelusta yhteiseen kotiin, kaikki vaan loksahti kohdalleen. Esikoinen syntyi alle 2 vuotta ekojen treffien jälkeen. Toivoa on siis, ap :)

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä moi.

Kävin tänään ulkoilemassa eräässä suositussa luontokohteessa, ja kyllä korpesi kun koko ajan tuli vastaan vaan pariskuntia tai perheitä lapsineen. Vaikka haluaisin olla muiden puolesta onnellinen, niin en enää osaa, olen niin monta vuotta vaan katsellut vierestä muiden onnea.

Olen paljon sitäkin miettinyt, että jos en voi perhettä jonkun kanssa saada, niin kai minä voisin ehkä yksinkin lapsen hankkia. Mutta olisihan se aivan erilaista kuin jonkun rakkaan kanssa yhdessä lapsen kasvattaminen. Olisi mahtavaa jakaa jonkun kanssa mietteet siitä kummalta lapsi on enemmän piirteitään perinyt tai seurailla yhdessä lapsen kasvua ja kehitystä. Yksin olisi todellakin yksin kaikkien näiden asioiden kanssa, myös silloin kun lapsi sairastaa korvatulehdusta ja itkee kolme vuorokautta putkeen. Toki voihan se kumppani vaikkapa kuolla poiskin jos sellaisen jostain onnistuu saamaan. Mutta ei nuoria leskiä nyt niin paljoa ole että se kovin todennäköistä kuitenkaan olisi.

Ristiriitaiset on ajatukset ja tunteet koko asian suhteen.

Etkö vieläkään ole käynyt Tinderissä tai käyttänyt treffisovelluksia?

Esimerkiksi Suomi24-treffeillä ikäluokassasi on sinkkumiehiä vähintään 3 jokaista naista kohden. En jaksa uskoa, että nuo kaikki ovat jotakin onnettomia k*sipäitä tai salasuhdetta etsiviä varattuja.

Koeta edes, kerro miten kävi, ja tule vasta sitten valittamaan, jos ei löytynyt _sopivaa_.

Aivan varmasti jotakin löydät, mutta se on sitten eri asia, jos esimerkiksi silmien väri, puhetapa, kenkien solmimistapa, hiusten pituus, kulmakarvojen muoto tai jokin muu ylitsekäymättömän suuri kynnys estää sinua löytämästä "sopivaa" miestä.

Kyllä niitä on, riippuen tietenkin myös omista vaatimuksista ja odotuksista, että voiko tarina jatkua kiinnostusta pidemmälle. Minä löysin nykyiseni baarista, tosin meillä yhteisiä tuttuja. Molemmilla kaatuneet aiemmat suhteet isoihin teemoihin ja katsellaan rauhassa miten tässä käy. Ymmärrän toki, että epätoivo voi iskeä siinä tapauksessa, jos tavoitteena on esim. avioliitto ja perheen perustaminen. Kunnollisia ja tunnollisia kuitenkin on.

Ap, ei lapsen hankkiminen toisen kanssa välttämättä onnea tuo. Ihminen voi muuttua lapsen saatuaan ja pikkulapsi-aika menee riidellessä ja kouluaika huoltajuusoikeudenkäynneissä. Tarkoitan vain, että jos toiveesi on ensisijaisesti lapsi, niin vpot tosiaan sen tehdä ja kasvattaa yksinkin. Voithan tavata jonkun myöhemminkin.

Tinderistä. Nyt ollaan naimisissa ja yhden lapsen onnelliset vanhemmat :)