Uusi Tuntematon sotilas, mitä tykkäsitte?

leffaliisa kirjoitti:

Ton leffan teossa on ollut mukana valtava määrä vapaaehtoisia, joilla oli mahdollisuus päästä tähän ennakkonäytökseen ns. työryhmän puitteissa, kyllä niitä jo tämän nähneitä on todella paljon.

Elokuva oli kuulemma todella hyvä ja koskettava, tulee olemaan ns. Tapaus aivan varmasti, siis positiivisessa mielessä.

Hienoa, että Suomi 100 vuonna tehdään tälläinen isänmaallinen elokuva, eikä jotain helkutin koodaribusseja afrikkaa paskaa!

Menkää ja katsokaa, kuinka hienosti esi-isämme puolustivat tätä hienoa maata!

Ei esi-isämme, vaan isämme ja isoisämme. Tai riippuu tietysti miten nuoria tänne kirjoittelee.

Olisi kuva kuulla leffasta lisää!

Ette voi oikeesti olla tosissanne, että kaikki tämän nähneet ovat tykänneet? Mainostemppu.

Näyttelijöiden iästä... Sota-ajan nuoret miehet olivat parikymppisiksi ehdittyään usein olleet jo vuosia raskaissa töissä. Kun tämä yhdistetään heikkoon ravintoon olivat he huomattavasti vanhemman näköisiä kuin nykyiset, vaikka teatterikoulussa opiskelevat (ehkä pari vuotta sitten isin ja äidin luota muuttaneet) ikäkumppaninsa.

Itse myös olen elokuvan nähnyt ja pidin kovasti. Laineen elokuva tehtiin sodan kokeneiden toimesta sodan kokeneille, eikä siinä tarvinnut tuoda esiin raskautta ja kurjuutta. Se oli kaikilla vielä muistissa.

Uudemmissa elokuvissa näkökulman ja taustoituksen pitää olla (ja on) erilainen. Siksi kotirintaman roolikin on tärkeä.

Uusi tuntematon saa edelliset versiot näyttämään vajavaisilta dokumenteilta ilman selostusta. Niissä muissa kun on unohdettu kotirintama kokonaan.

On kyllä kertakaikkisen mahtava elokuva.

Vierailija kirjoitti:

Yllätyksekseni Paula lauloi huonosti. Tai sitten se kansanomainen lauluääni kuului tuohon rooliin.

Hän esitti Lyytiä eikä Paula Vesalaa elokuvassa. Saunakohtauskin oli herkän kaunis eikä mikään ip-lehtien luulottelema itsensäpaljastelukohtaus a la alastomuutta alastomuuden vuoksi.

Juuri tulleena leffateatterista, sanoisin että tämä versi oli "kattavin" tuntemattomista, kertoen myös kotirintaman tuskasta. Vähän amerikkalaista siirappiakin ns ison rakkaustarinan (Antti &  Lyyti) ollessa merkittävä sivujuonne.

Mutta ennen kaikkea, tämä versio asettaa ensimmäisen Tuntemattoman suorastaan naiivin huvittavaksi rillumarei-versioksi, joka toki oli tuon ajankuvan tapa tehdä hyviä elokuvia. Ohjaaja oli tällä kertaa käyttänyt taiteellista vapautta ja soveltanut kirjan nykykerronnan mukaiseksi elokuvaksi - esim Rokan lahdatessa venäläisiä aukiolle saatuaan silpaisun otsaansa ei mitään leikillistä sananlaskua vaan alkukantaista raivoa satuttajaa kohtaan ja jossain määrin pelkoakin.

4.5/5, puolikas pois ylimääräisestä siirapista ja parista "pystyjuoksua kuulasateessa"-kohdasta. Hyvä leffa, hintansa väärtti moninkertaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Elokuvan roolitus on mennyt täysin metsään. Näyttelijöitä haettiin koko kansan joukosta, mutta eipä vaan niitä näy, kun avustajantehtävissä tekemässä ilmaista työtä.  Miksi tästä bluffauksesta ei alun perin kerrottu, ettei keskeisiin rooleihin ole aikomustakaan ottaa harrastelijoita?

Minun mielestä roolitus oli onnistunut hienosti,esim tämä "Kariluoto" joka oli minulle täysin uusi tuttavuus veti roolin hienosti.

Sodassa nyt on sen verran paljon porukkaa ettei elokuvassa voi olla liian paljon näkyviä roolihenkilöitä muuten siitä sekamelskasta ei ota selkoa.

Vierailija kirjoitti:

Eero Ahoon (Rokka) kieltämättä hieman rakastuin enkä varmasti ollut ainoa tuon leffan katsojista :D

Heteromiehenä voin melkein yhtyä samaan. Loistava esitys, todellakin. Paras Rokka koskaan.

Parrakas nainen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eero Ahoon (Rokka) kieltämättä hieman rakastuin enkä varmasti ollut ainoa tuon leffan katsojista :D

Heteromiehenä voin melkein yhtyä samaan. Loistava esitys, todellakin. Paras Rokka koskaan.

Vähän sydäntä kylmäsi kun Rokka palasi kotiin - missä ikinä se siinä vaiheessa sijaitsikaan. Eero Aho onnistui välittämään tunteen että sotasankari on hyvin rikkinäinen mies.

Siinäkin mökissä saattoi sota jatkua vielä kymmeniä vuosia jokaöisinä painajaisina.

Petelius selvisi kakkosversiossa paljon pidempään hengissä.

Vierailija kirjoitti:

Petelius selvisi kakkosversiossa paljon pidempään hengissä.

"Kakkosversio" on karmea!

Vierailija kirjoitti:

Juuri tulleena leffateatterista, sanoisin että tämä versi oli "kattavin" tuntemattomista, kertoen myös kotirintaman tuskasta. Vähän amerikkalaista siirappiakin ns ison rakkaustarinan (Antti &  Lyyti) ollessa merkittävä sivujuonne.

Mutta ennen kaikkea, tämä versio asettaa ensimmäisen Tuntemattoman suorastaan naiivin huvittavaksi rillumarei-versioksi, joka toki oli tuon ajankuvan tapa tehdä hyviä elokuvia. Ohjaaja oli tällä kertaa käyttänyt taiteellista vapautta ja soveltanut kirjan nykykerronnan mukaiseksi elokuvaksi - esim Rokan lahdatessa venäläisiä aukiolle saatuaan silpaisun otsaansa ei mitään leikillistä sananlaskua vaan alkukantaista raivoa satuttajaa kohtaan ja jossain määrin pelkoakin.

4.5/5, puolikas pois ylimääräisestä siirapista ja parista "pystyjuoksua kuulasateessa"-kohdasta. Hyvä leffa, hintansa väärtti moninkertaisesti.

, tämä versio asettaa ensimmäisen Tuntemattoman suorastaan naiivin huvittavaksi rillumarei-versioksi

Tätä olen yrittänyt sanoa, siinä onnistumatta. Osuit naulan kantaan.

En tykännyt yhtään tästä versiosta. Näyttelijät täysin rooleihinsa sopimattomia. PP Petelius yritti esittää uskottavasti jotain majuria. Hohoijaa. Rokan roolin tehnyt naurettava puupökkelö.

Hirviniemen ja kumppaneiden murteet oli kamalaa kuunneltavaa.

Itse elokuva oli sekava ja ihme virheitä täynnä.

Saunakohtaus turha, varsinkin kun Lehdon osa oli kutistettu lähes olemattomiin, miksi? Muuten tykkäsin.

Vierailija kirjoitti:

Saunakohtaus turha, varsinkin kun Lehdon osa oli kutistettu lähes olemattomiin, miksi? Muuten tykkäsin.

Ei se ollut turha mutta sekin oli huono. Elokuvan ohjaaja munannut koko elokuvan lähes kaikki kohtaukset.

Paljon huonompi kuin alkuperäinen mutta selkeästi parempi kuin Mollbergin versio.

Kaikki elokuvaversiot nyt nähneenä, mikään ei  pääse lähellekkään Linnan  romaania.  Kaikkitietävän ominaisuudessa ilolla ilmoitan, ettei helmipöllö puputa  kesä-heinäkuussa. Tosissaan erinomaista romaania ei kukaan voi visuaalisesti ylittää.

Katsoin tuon pari päivää sitten ja kyllähän tuo 3 tuntia meni rattoisasti, ei huono.

En kyllä ymmärtänyt sitä rakkaustarinaa sen venäläisen kalinka-tanssijan kanssa, tuntui tosi pakotetulta.

Miksi ne 3 sotilasta edes ylipäätänsä päätyi siihen huoneeseen niiden 3 venäläisen kanssa..

Siihen etukäteishehkutukseen ja mainontaan nähden oli kyllä vaisu esitys jos vertaa siihen alkuperäiseen Tuntemattomaan. Näyttelijäsuoritukset jäävät kauas alkuperäisen tasosta ja isosta budjetista huolimatta taistelukohtaukset eivät olleet ollenkaan miljoonaaluokkaa, enimmillään pari hassua tankkia jollain hiekkatiellä.

Vierailija kirjoitti:

Paljon huonompi kuin alkuperäinen mutta selkeästi parempi kuin Mollbergin versio.

Mulla on juuri päinvastoin. Kyllä tämä uusi versio sen Laineen ensimmäisen rillumarei-version voittaa, mutta ei kyllä pärjää alkuunkaan Mollbergin raadolliselle kakkosversiolle. 

Syy siihen on Louhimiehen version hajanaisuus. Tässä kolmannessa osassa painopiste on siirretty Rokkaan, kun kakkosessa se oli Koskela. Koskelaa on helpompi ihailla (varsinkin naisten), kun taas Rokka on ristiriitaisempi hahmo, hänessa on todella vastenmielisiä piirteitä. Eero Aho sinänsä on loistava valinta esittämään Rokkaa, mutta kakkosversion Liski oli vielä parempi. Katsokaapa vaikka se kohtaus, jossa Rokka saa Lammiosta tarpeekseen (mie oon saant tarpeikseen, pohja se miunkin säkissä), Liski tekee siitä todella aidontuntuisen, huippunäyttelemistä. Mollbergin versiossa on myös toinen huippurooli: Risto Tuorila Koskelana on napakymppi. Ei Vatanen Koskelana huono ole, hänet on vain sysätty sivurooliin, sillä Louhimies on halunnut elokuvaansa enemmän tappamista, mikä tietää enemmän tylsiä taistelukohtauksia ja erikoistehosteita. Tämä on actio-leffojen paradoksi: niiden pitäisi olla täynnä toimintaa ja niin ne usein ovatkin ja ovat sen takia puuduttavan tylsiä, silkkaa unilääkettä. Sillä vain pikkupojat jaksavat innostua jostain sadastakymmenennestä tavasta kuolla luotiin.