Lue keskustelun säännöt.
Oliko lapsuudessasi asioita, joita et saanut syödä tai tehdä, koska vanhemmallasi oli jokin ideologia/ihanne?
Kommentit (680)
Meillä näitä ihanteita ja ideologioita ja kainkenmaailman asenteita riitti. Ihan kaikista en oikein ollut edes selvillä, mutta niitä piti silti noudattaa pilkuntarkasti. Usein sanoin tai tein jotain väärin, ja sain rangaistuksen.
En saanut mennä äitini työpaikalle kesätöihin, koska se olisi ollut nepotismia.
En saanut mitään apua ammatinvalintaan, koska se olisi ollut asioihini sekaantumista. Kaikkeen muuhun kyllä sekaannutaan vieläkin, ihan pukeutumisesta ja ilmeistä lähtien. Olen nyt keski-ikäinen.
En saanut kirjoittaa lapsena (alle 10-v) kaverini onnittelukorttiin punaisella tussilla. Piti kirjoittaa kuivamustekynällä. Senkin takana oli joku ideologia jota en ymmärtänyt.
En saanut ilmaista mielipiteitäni, ettei vaan kukaan tykkää huonoa ja loukkaannu. Tärkeintä oli olla aina samaa mieltä muiden kanssa ja samalla piti olla samaa mieltä äidin kanssa. Se oli niin vaikea yhtälö, etten vieläkään pysty puhumaan oikein mitään äitini seurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seinänaapurina asuneen kaverin pihalla ei saanut olla kaverin kanssa, jos tämän vanhemmat olivat siellä samaan aikaan . Piti heti tulla omalle pihalle, että ei ollut vaivaksi. Sillä ei ollut väliä, vaikka kaverin vanhemmat esimerkiksi kutsuivat meidät juomaan mehulasilliset tms. Muutenkin opetettiin häpeämään ja nolostelemaan sitä, että ei vaan aiheuta haittaa kenellekään millään tavalla, kun siitä olisi voinut tulla sanomista.
Ootkohan mun serkku? Kuulostaa ihan niiden kasvatukselta.
Kylässä ei saanut koskaan syödä mitään ja kylässä käytiin niin että istuttiin nolostellen takki päällä valmiina lähtemään millä hetkellä hyvänsä, ettei vaan oltaisi vaivoiksi. Pahimmillaan notkuttiin koko perhe eteisessä takit päällä ja kieltäydyttiin tulemasta sisään.Nykyään jos tulee käymään minun kotikaupungissa, saattaa ilmoittaa: "En ottanut yhteyttä kun en tiennyt jos vaikka ootkin töissä"
Hirveästi vaivaahan siitä minulle onkin, jos soittaa ja kysyy.
Äitini on juuri sellainen "en halua aiheuttaa vaivaa" -henkilö, ja on onnistunut kasvattamaan minutkin sosiaalisesti kömpelöksi ja kauhean huonoksi vierailijaksi. Olen kyllä yrittänyt opetella normaaleja tapoja vaikka ei se helppoa ole ollut.
Usein äitini vaan aiheuttaa lisävaivaa "kun ei halua olla vaivaksi".
Hänelle pitäisi ihan varta vasten lähteä etsimään huonommat tarjoilut tai astiat. Eikö hän ymmärrä, että siitä tulee lisävaivaa, jos yhtä varten pitää erikseen kattaa tietynlaiset astiat tai etsiä kaapin perältä, olisiko sinne unohtunut jotain vanhaa keksipakettia. Ei vaan tahdo kelvata se mitä on laittanut tarjolle, eikä samanlaiset astiat kuin kaikille muille.
En saanut mennä kesämökillä yksin metsään, koska vanhemmat pelkäsivät että eksyn sinne eivätkä he kenties ikinä enää löydä minua sieltä. Minusta olisi kuitenkin ollut kivaa eksyä metsään ja ruveta elämään siellä erakkona vain sudet, karhut ja muut metsän eläimet seuranani sieniä, käpyjä ja marjoja syöden ja talvet karhun viedessä sen pesässä talviunta nukkuen.
Herkkuja syötiin tosi vähän ja ruokaa piti ottaa niukasti. En ole varma johtuiko se enemmän pihiydestä laman aikaan vai laihuuden ihannoinnista, mutta ärsytti lapsena kun olisi halunnut ottaa esim. enemmän kastiketta mutta ei saanut ja sanottiin vaan jotain "pitää jättää muillekin" tai "ota lisää perunaa". :D
En kuollut nälkään kuitenkaan joten ei nyt mitään isoja traumoja jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mullakin oli toi partiojuttu, en saanut mennä koska oli luterilaisten juttu ja me oltiin hellareita :D Vääräuskoisia...
Lisäksi en saanut käyttää lapsena kynsilakkaa vaikka ihan hirveästi ihannoin kaikkia meikkejä. Kerran ostin sellasen jonkun ihomaali/huulipunan R-kioskilta, joka tosiaan oli lapsille tarkoitettu ja äiti sen sitten puoliväkivalloin multa takavarikoi kiellettynä meikkinä.
Mitään aikuisten musiikkeja ei saatu kuunnella demonisena. Smurffit-levykin oli demonista kun oli sellasta "jumputusta".
Discossa en saanut käydä, tyhjiä pulloja en saanut kerätä... ööö... olihan näitä.
Minä en saanut käyttää edes väritöntä huulikiillettä yläasteikäisenä. Koulun discossa kävin kerran ja sieltä piti tulla kotiin kymmeneen mennessä.
Kotiin ei saanut koskaan tuoda kavereita. Tästä ei tehty 19 vuoden kotona-asumisaikanani yhtä ainutta poikkeusta.
Mitä kaikkea partiosta on luultu, kun mun aikanani 70-luvulla se oli taatusti oikeistolaista?? Ihme Vapaamuurarit for kids!
Ilmeisesti sinne ei aikoinaan päästetty helposti-joko vanhemmat tai ohjaajat esteli-, ja se ruokki epäluuloja. Jotkut varmaan piti ruskeapatojen jatkona. Isovanhempien ikäluokalla on ollut vahvat ideologiat, ja urheiluseuratkin on olleet vahvasti jakautuneet, saati sitten polittissävyinen kerhotoiminta.
Kun kerran luin vanhan pioneerikerhoni taskukirjasta Pioneerin säännöt, hämmästyin huomatessani että nehän on ihan samat kuin partiossa. Tätä ei ollut kukaan huomannut, ei edes äitini joka oli täysin ehdottomasti partiohapatusta vastaan ja joka vei meitä innolla siihen toiseen kerhoon.Jotkut hänen ikäluokkansa ihmiset suorastaan häpesivät, jos olivat partiossa olleetkin.
Pääsin kyllä niin pioneereihin kuin partioon. Vanhemmille oli yksi ja sama. Pioneerileirillä oli välillä varsin outoa hommaa. Leikittiin mielenosoitusta ja huudettiin "Alas Moshe Dayan" ja heiluteltiin kylttejä. Opeteltiin laulamaan internationaalia eri kielillä. Oli vähän aivopesun meininkiä. Pääsin myös helluntailaisten leirille. En menny antamaan itseäni Jeesukselle teltassa kuitenkaan. Pastorin poika vaikutti onnettomalta ja se pastori veemäiseltä. Tämä ehkä vaikutti asiaan. Sain lapsuuden, jossa näin kaikkea laidasta laitaan ja mummoni opetti pelaamaan korttia. Partiossa oli ihan järkevää, oppi oikeasti hyviä asioita. Ja leirit oli henkireikiä luonnossa lähiölapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken piti olla mahdollisimman halpaa ja kaikesta nuukailtiin. Kaikki muu kuin välttävä oli herrojen ja juppien hienostelua tai sillä paikkailtiin jotain. Esim auto oli aina halvin mahdollinen Lada yms, sitten tien päällä piti aina kommentoida muiden autoja "mitä tuokin yrittää tuolla (mikä tahansa muu kuin halvimmista halvin) lesoilla. Tuollakin niin huono itsetunto että pitänyt ostaa noin iso ja leuhka auto".
Eikä siinä ole mitään järkeä että kaikesta ostetaan aina se halvin versio, joka mahdollisesti sitten hajoaa pian ja joutuu ostamaan uuden. Sitten niillä kahden halvan hinnalla olisi voinut jo ostaa kalliimman, joka olisi kestänyt. Toki ei kaikessa pidä paikkaansa, mutta usein.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken piti olla mahdollisimman halpaa ja kaikesta nuukailtiin. Kaikki muu kuin välttävä oli herrojen ja juppien hienostelua tai sillä paikkailtiin jotain. Esim auto oli aina halvin mahdollinen Lada yms, sitten tien päällä piti aina kommentoida muiden autoja "mitä tuokin yrittää tuolla (mikä tahansa muu kuin halvimmista halvin) lesoilla. Tuollakin niin huono itsetunto että pitänyt ostaa noin iso ja leuhka auto".
Eikä siinä ole mitään järkeä että kaikesta ostetaan aina se halvin versio, joka mahdollisesti sitten hajoaa pian ja joutuu ostamaan uuden. Sitten niillä kahden halvan hinnalla olisi voinut jo ostaa kalliimman, joka olisi kestänyt. Toki ei kaikessa pidä paikkaansa, mutta usein.
Jatkan vielä, että nyt aikuisena olen ymmärtänyt että tuskin meillä oikeasti edes oli rahat loppu, kumpikin vanhempi oli korkeasti koulutettuja ja hyvässä työssä. Sama nuukailu jatkuu edelleen, vaikka lainat maksettu ja saavat hyvää eläkettä jne. Silti ajavat sillä 20 vuotta vanhalla (vaarallisella) autollaan ja käyttävät 100 kertaa paikattuja tuulitakkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Telkkarista yleensä katsottiin juuri sitä toista kanava kuin mitä olisin halunnut, riippumatta siitä mitä sieltä tuli. Silkkaa vallankäyttöä.
En saanut käydä Nuorien Kotkien tapaamisissa, vaan Pioneereissä. En kai mä niistä asioista lapsena mitään ymmärtänyt, kunhan hengailtiin kavereiden kanssa. Isä oli ja on vieläkin tulenpalava kommunisti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Telkkarista yleensä katsottiin juuri sitä toista kanava kuin mitä olisin halunnut, riippumatta siitä mitä sieltä tuli. Silkkaa vallankäyttöä.
Tuommoinen on kyllä tosi ärsyttävää. No, osat vaihtuu kyllä ;)
En koskaan saanut purukumia, se oli jostain syystä kielletty. Kommunismista se ei johtunut, koska meillä oltiin Amerikkaan päin kallellaan.
Kyllä harmitti kun kaverit jauhoivat jenkkiä ja puhaltelivat purkkapalloja. Lisäksi niissä oli tuolloin filmitähtien kuvia, joita tytöt vaihtelivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saanut tehdä mitään joka voisi kutsua demoneita. Monet aika harmittomalta kuulostavat jutut voi kutsua Demoneita.
olet varmaan jt-perheestä?
Uskovaisesta lutteperheestä!
Vierailija kirjoitti:
Nestle oli boikotissa äidimaitokorvikejauhe skandaalin vuoksi. Ja yhteen aikaan tonnnikalakin jonkun riistokalastuksen vuoksi.
Tonnikalaa riistokalastetaan edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En koskaan saanut purukumia, se oli jostain syystä kielletty. Kommunismista se ei johtunut, koska meillä oltiin Amerikkaan päin kallellaan.
Kyllä harmitti kun kaverit jauhoivat jenkkiä ja puhaltelivat purkkapalloja. Lisäksi niissä oli tuolloin filmitähtien kuvia, joita tytöt vaihtelivat.
Sen jauhamista pidettiin velttona ja älyä laskevana. Se oli myös jotenkin röyhkeää.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on aika paljon samanlaisia kokemuksia kuin muilla:
Aamulla ylös sängystä viimeistään 8.30 viikonloppunakin
Heti aamupalan jälkeen ulos ja siellä säässä kuin säässä hytisin veljeni kanssa ruokaan asti eli yli 2 tuntia. Joko liikunnallisia leikkejä leikkien tai urheillen (joko lenkkeilyä jommankumman vanhemman kanssa tai hiihtoa).
Ruoan jälkeen sai olla sisällä vähän aikaa, piti leikkiä erittäin hiljaa. Iltapäiväkahvien jälkeen piti mennä taas ulos, säällä kuin säällä ja hytistä siellä pimeään asti liikkuen.
Kavereita ei saanut nähdä ja kasvoinkin aivan eristyksissä sosiaalisesta maailmasta.
Perhe ei ollut uskovainen, mutta erittäin estoinen joka asian suhteen. Esim. Kaikki vaatteeni (Täysin normaalit lapsen vaatteet) isä haukkui; Olisi saanut olla vain yksivärisiä pitkähihaisia peruspaitoja/housuja.
Vihasin lapsuuttani ja vihaan sitä edelleen, olin todella alakuloinen ja ahdistunut kotona, kouluss
Olitte siis luterilaisia kuitenkin! Sieltä ne perustympeydet tulivat minunkin lapsuuteeni kyläyhteisössä. Lähdin heti kun pystyin ulkomaille `pesulle. Yhtään en kadu vaan pääsin irti ajatuksesta mitähän toikin minusta ajattelee?
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei saanut pitkänä perjantaina eikä joulupäivänä käydä naapurissa leikkimässä, eikä meille tulla ketään. Discoihin en päässyt - menin salaa jne. Meillä oli vanhoillisesti uskovainen isä. Ei mikään lahko, ihan vain asenne.
Ihan normaali asenne edelleen. En ainakaan itse halua naapurin lapsia meille joulupäivänä. Enkä kyllä seuraavanakaan.
Aika vapaasti sai tehdä asioita. Tottakai perus säännöt oli, mutta mitään ei kielletty ( paitsi tupakat, nuuskat, alkoholi sun muut ) Silloista harrastusta oli melkeimpä pakko harrastaa koska siinä olin hyvä
Mielenkiintoinen keskustelu. Meilläkin oli moni asia pannassa. Nyt lähes 50-vuotiaana en vieläkään kerro uskovaiselle äidilleni, jos olen menossa esim. joogatunnille. En vain halua pahoittaa hänen mieltään. Toki nuorempana otin yhteen hänen kanssaan. Nyt olen huomannut sen turhaksi ja keskityn niihin asioihin, jotka ovat meille yhteisiä. Tietyistä ajattelun rajoitteista huolimatta hän on ja on ollut erittäin rakastava ja hyvä äiti.
Kiellettyä oli mustat vaatteet, koulun diskot, alkoholi, tupakka, maallinen musiikki, muotivaatteet, meikit, ei-uskovat kaverit, telkkari, avoliitto, mitähän vielä. Terveisiä vanhoillisesta helluntailaisperheestä.
Joo, oli.